Hipstereille valmistellaan juhlia Venäjän vastarannalla – konsertit, festivaalit ja teatteri virkistävät Narvan seisahtanutta tunnelmaa, HS opastaa parhaisiin kohteisiin

Huonomaineinen rajakaupunki Narva vetää nyt kulttuuriväkeä.

 

NARVA

JUNA pysähtyy neljästi päivässä jykevän kiviaseman edessä. Stalinismin aikainen asemahalli on sopiva tapa saapua Narvaan, joka on Neuvostoliiton tuhoama ja tyhjentämä, uudelleen rakentama ja asuttama raja­kaupunki.


Maineeltaan Narva on surullisenkuuluisa. Historiallista rintamakaupunkia on kuvattu seuraavaksi mahdolliseksi kriisipesäkkeeksi Itä-Ukrainan jälkeen, valtaosin venäjänkielisen väestön ja työttömyyden vuoksi. Nyt sinne on kuitenkin alkanut tulla väkeä, joka näkee siinä mahdollisuuden pohjolan uudeksi hipsteri­keskukseksi.


”Narvan voisivat löytää samankaltaiset ihmiset, jotka muurin murtumisen jälkeen menivät Berliiniin”, sanoo toimittaja Maris Hellrand, joka kampanjoi Narvaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024.

 

Tapahtumia järjestävät jo ­ainakin kaupunginarkkitehti Ivan Sergejev, jazz-muusikko Oleg Pissarenko, Teatteri Vaba Lava, Tarton Uus teater ja Tallinn Music Weekin johtaja Helen Sildna. Kulttuurivaltuuskunnat Pietarista kyläilevät kaupungintalolla. Presidentti Kersti Kaljulaid on päättänyt työskennellä Narvassa jaksoittain elokuun lopusta alkaen.

Lähdemme katsomaan, mitä erityistä Narvasta löytyy kulttuurimatkailijalle. Etenemme kartan numeroiden mukaan.

 

Puškinin katua reunustavat Stalinin kauden uusklassiset talot. Niiden kunnostus on tarkkaan säädelty.

 

ASEMALTA poistuessa kannattaa vilkaista taakseen.

1 Korkeiden pylväiden reunustama julkisivu vuodelta 1952 on niin eheä esimerkki diktaattori Stalinin kauden uusklassisesta arkkitehtuurista, että Viron kulttuuriministeriö julisti sen viime vuonna suojelu­kohteeksi.

 

Neuvostoajasta kertovat jo pääkatujen nimet kartalla: Puškinin katu, Sankareiden prospekti, Voiton prospekti, mutta joen rannassa näkyy merkkejä aiemmasta loistosta.



Suorin kävelyreitti asemalta keskustaan vie talojen välistä ohi 1884 valmistuneen Aleksanterin suurkirkon, joka tuli pari vuotta sitten tunnetuksi evankelis-luterilaisen seurakuntansa konkurssista.


2 Baltiansaksalainen arkkitehti Otto Pius von Hippius suunnitteli kirkon 4000:lle, mutta nyt seurakuntalaisia on noin sata. Hyvällä tuurilla kulmikasta, juhlavaa salia pääsee kurkistamaan. Rakennus kuuluu sisäministeriölle, mutta jumalanpalvelukset jatkuvat venäjäksi, viroksi ja suomeksi.

 

Narvan Aleksanterin kirkon sali. 

 

Alkuperäinen teksti löytyy täältä.