Rajakaupunki Narvassa on muutoksen nälkä – Uudet kulttuuritapahtumat rakentavat kaupungista luovan alan keskusta

 Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Narva tunnetaan Virossa huonojen uutisten kaupunkina, josta ei ole koskaan mitään hyvää kerrottavaa. Paikallisten asukkaiden mielestä Viron valtio on unohtanut heidät, eivätkä Narvan ongelmat kiinnosta päättäjiä Tallinnassa.

 

Viime vuonna Narvan ympärillä alkoi kuitenkin kuhista. Kaupunkiin saapui vierailulle niin ministereitä kuin kulttuurivaikuttajiakin. Yhtäkkiä Venäjän Krimin valloituksen aikaan vuosina 2014-2015 syntynyt lausahdus Narva is Next sai positiivisen merkityksen. Enää ei kysytty, onko Narva seuraava valloituskohde Krimin jälkeen, vaan todettiin, että nyt on Narvan vuoro olla eturivissä.

 

Uuden merkityksen Narva is next -lauseelle antoi virolaistoimittaja Maris Hellrand, joka kuuluu uuden Narvassa järjestettävän Station Narva -festivaalin tekijätiimiin.

 

Alku vuonna Narvassa vieraili Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja jo syksyllä hän palasi takaisin ja toi mukanaan kansliansa. Lisäksi Narva asettui ehdolle Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024.

 

Nyt tästä venäjänkielisestä, rapistuneesta rajakaupungista rakennetaan uutta luovaa keskusta ja kulttuuripääkaupunkia.

 

Pääkaupungin kulttuuriväki onkin jo ryhtynyt töihin. Ensi viikonloppuna Tallinn Music Weekin järjestäjätiimi Helen Sildnan johdolla järjestää Narvassa ensimmäistä kertaa musiikkiin ja kaupunkikulttuuriin keskittyvän Station Narva -festivaalin.

 

Tapahtumapaikkana on ainutlaatuinen Kreenholmin autio tehdasalue kaupungin keskustassa. Esiintyjiä saapuu niin Virosta, Venäjältä kuin Suomestakin.

 

Lisäksi Tallinnassa toimiva Vaba Lava -teatterikeskus rakentaa parhaillaan Narvaan uutta keskusta, jonka pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.

 

Kesällä Narvassa järjestettiin myös uusi Baltic Sun -musiikkifestivaali, jonka esiintymislava rakennettiin Narvan linnan pihalle. Festivaalivieraat pääsivät myös jazzristeilyille Narva-joelle, jonka keskellä kulkee Viron ja Venäjän raja.

 

Kesän suurin menestys Narvassa oli kuitenkin Kreenholmin tehdasalueella esitetty Kremlin satakieli -teatteriesitys, joka houkutteli paikan päälle yli 24 000 virolaista. Heistä suurin osa ei ollut koskaan ennen käynyt Narvassa.

 

Yksi Narvan muutoksen alullepanijoista itse kaupungissa on kaupungin pääarkkitehti Ivan Sergejev, joka palasi takaisin kotikaupunkiinsa vuonna 2016. Sitä ennen hän oli opiskellut ja työskennellyt Tallinnassa, Briteissä, Hollannissa ja New Yorkissa.

 

− Olin poissa Narvasta kymmenen vuotta ja sinä aikana kaupunki oli muuttunut paljon. Se ei enää ollut niin masentava paikka kuin muistin. Narva vaikutti kiinnostavalta, joten päätin jäädä ja hakea kaupungin pääarkkitehdin paikkaa, Ivan Sergejev kertoo.

Aivan aluksi Sergejev kutsui paikallisia asukkaita yhteen ja kysyi heiltä, minkälaisen Narvan he haluavat, minkä kaupungissa pitäisi muuttua.

 

− Jos kaupunki on tylsä, ei sitä pysty muuttamaan arkkitehtuurilla. Muutoksen täytyy lähteä ihmisistä, asukkaista. Aloimme järjestää pienimuotoisia tapahtumia, kuten Narvan ensimmäisen autottoman päivän syksyllä 2016. Sinne saapui viisi ihmistä, Sergejev nauraa.

 

Ivan Sergejevin mukaan hän ei ole yksin tällaisten tapahtumien järjestäjä. Myös Narvan museo ja kaupungissa sijaitseva taideresidenssi järjestävät erilasia tapahtumia.

 

− Parasta on se, että ruohonjuuritason aktivismi on nousussa Narvassa. Kaupunki kehittyy ja muuttuu paikallisten ihmisten ansiosta. Lisäksi Viron hallitus on myös huomioinut meitä. Yhdessä nämä kaksi toimintamallia ovat saaneet muutoksen aikaan ja Narvan suunnan kääntymään.

 

"Narvan pääarkkitehdilla on vahva usko kaupungin kulttuuripääkaupunkihankkeeseen."


− Olemme ainutlaatuinen kaupunki Euroopan ja Venäjän rajalla. Narva on tuhottu monta kertaa, mutta aina kaupunki on rakentanut itsensä uudestaan. Narva on kuin Detroit, joka vaikeuksista huolimatta nousee uuteen kukoistukseen.

 

Narvassa vanhempi väestö haikailee neuvostoajan perään, kun kaikilla oli työtä. Nuorempi polvi ei sitä aikaa muista ja haluaa jotain uutta sekä muutosta.

 

− Narvassa on tapahtunut viime vuosina iso sosioekonominen muutos, jonka ansioista ihmiset ovat nälkäisiä muutokselle.

 

Haasteitakin Narvassa on. Kaupungissa on mittava HIV- ja huumeongelma ja muuttotappio on edelleen noin tuhat ihmistä vuodessa.

 

− Asioiden suunta on jo Narvassa kääntynyt, mutta kaikki ottaa aikansa. Narvalla on kuitenkin mahdollisuus muutokseen, Ivan Sergejev vakuuttaa.

 

Alkuperäinen teksti: Thea Ekholm, Tallinna24.ee