Lapsiperheet viihtyvät Itä-Virossa

Itä-Viron vetovoima lomakohteena kasvaa. Majoitustilastot kertovat, että toukokuussa ja alkukesästä Itä-Virumaalla yöpyi enemmän suomalaisia kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Myös suomalainen media kirjoittaa Itä-Virosta. Rantapallo julkaisi neliosaisen sarjan Itä-Viron lapsiperheille sopivista kohteista, Karjalainen vieraili Toilassa ja Voi Hyvin -lehti tutustui Kuremäen luostariin.


Lapsiperhe matkaili Itä-Virossa


Rantapallon kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa nimimerkki Lähtöselvitetty kertoo perhematkasta Itä-Viroon, jossa mukana on kolme lasta. Lapsille yksi matkan kohokohdista oli laivamatka Eckerö Linen Finlandialla leikkipaikkoineen. Ensimmäisenä päivänä perhe vieraili Kiviõlin seikkailukeskuksessa, joka sopii kokeilunhaluisille, koska siellä voi esimerkiksi ajaa mäkiautolla tai kiipeillä vaijereiden varassa.

Perhe yöpyi Toilan kylpylässä, jossa heitä ihastutti kylpyläosasto monine altaineen. Perhe nautti vaeltelusta luonnossa. Upea kokemus oli esimerkiksi Narva-Jõesuun hiekkarannat. Toinen hämmästyksen aihe oli Peipsijärvi, jossa vastaranta oli niin kaukana, että järvi tuntui meren kokoiselta. Kauksin rannalla on mukavia samoilupolkuja.

Itä-Virossa on mukava osallistua käsityöpajoihin. Toilan kylpylähotellissa perhe pääsi muotoilemaan savimukit ja Avinurmen puuaitassa he maalasivat perhosrintaneulat.

Artikkelin kirjoittaneen Katjan mukaan Viron itäosissa on sellaista koskematonta tunnelmaa, joka muualta Virosta on hiljalleen kadonnut. Luonto ja maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Lue lisää


Seikkailua Kiviõlissa


Kirjoitussarjan toisessa osassa Lähtöselvitetty kertoo Kiviõlin seikkailukeskuksesta. Seikkailukeskus on rakennettu entisen tuhkamäen päälle. Mäki syntyi, kun alueelta louhittiin palavaa kiveä, josta tuotettiin liuskeöljyä. Tuhkamäkeen kasattiin jätteet. Jätevuoren päälle rakennettiin laskettelukeskus.

Kiviõli on talvisin laskettelukeskus ja kesäisin seikkailupuisto. Lapset pitivät puiston leikkipaikoista ja kiipeilykohteista. Perhe nautti veneajelusta, koska lapsetkin pääsivät kokeilemaan ohjaamista. Liikennekaupungissa on mukavia pieniä autoja. Kiviõli tarjosi perheelle enemmän tekemistä kuin
aika antoi myöten.
Lue lisää


Perhekylpylä Toilassa


Sarjan kolmannessa osassa Lähtöselvitetty esittelee Toilan kylpylän. Rakennus oli alun perin kaivosmiesten parantola. Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin hotelliin rakennettiin altaat. Perhe viihtyi hyvin saunamaailmassa, jossa saunoja on peräti kymmenen. Myös kattoterassilla on kaksi saunaa ja palju.

Toilan kylpylä tunnetaan terveyskylpylänä, mutta kirjoittajan mukaan se sopii erittäin hyvin myös lapsiperheille. Pienimmille lapsille on tarjolla kellukkeita ja leluja. Lapset viihtyivät myös leikkitiloissa. Toilassa on pallomeri, paljon leluja, kiipeilyviidakko, liukumäkiä ja peliosasto. Perhe piti Toilan kylpylää keitaana, josta ei loman aikana tarvitsisi poistua minnekään.
Lue lisää


Kiehtova kartano


Lähtöselvitetyn Itä-Viron kierros päättyi Kukrusen kartanoon, jossa perhe tutustui jo 1400-luvulla perustettuun kartanoon. Historiallinen kartano avattiin museona vuonna 2010.

Museossa saa tuntumaa siitä, miten kartanossa ennen vanhaan elettiin. Siellä voi pukeutua historiallisiin asuihin ja kirjoittaa sulkakynällä. Pelkkä oviaukosta kulkeminen leveässä vannehameessa on haastavaa.

Kartanon kuuluisin asukas oli tutkimusmatkailija Eduard von Toll, joka tutki napaseutuja. Hän kuoli retkellään vuonna 1902, kun hänen seurueensa etsi Jäämereltä Sannikovin maata. Kartanon kellarissa on Eduard von Tollille omistettu havainnollinen museo, joka kertoo hänen tutkimusmatkoistaan.

Lapsille on rakennettu pohjoisnavaksi sisutettu leikkihuone, jossa pienet lamput tuovat valoa pimeään lumimaisemaan. Lasten iloksi museossa juoksentelevat myös husky-koira ja sen pentu.
Lue lisää


Karjalainen ihastui Toilaan


Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden toimittaja Susanna Särkkä vieraili Toilassa, josta hän löysi Baltian upeimman puiston, Oru-puiston. Kirjoittaja nautti siitä, että Toilan rannoilla voi kulkea ilman turistilaumoja. Oru-puistoon sisältyy kosolti historiaa. Suomen presidentti P.E. Svinhufvud tapasi siellä Viron presidentin Konstantin Pätsin vuonna 1936. Alueelle rakennettiin komea linna 1890-luvulla, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Oru-puistoon on istutettu 270 pensas- ja puulajia. Osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Sinne pystytettiin myös veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Puiston reunalle rakennettiin vuonna 1904 Villa Meretare vierasmajaksi. Nykyään huvilaa emännöi suomalainen Jaana Nurro, joka ottaa huvilassa vastaan matkailijoita. Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta. Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla huonekaluilla. (Karjalainen 14.7.2019)
Lue lisää


Voi Hyvin vieraili luostarissa


Voi Hyvin -lehti julkaisi heinäkuun numerossaan (6/2019) laajan artikkelin Kuremäen luostarista. Luostarissa asuu ja työskentelee edelleen yli sata nunnaa. Luostarissa voi vierailla, mutta vierailijoiden on syytä antaa rauha askareitaan tekeville nunnille. Luostarin vierasmajassa voi yöpyä.

Kuremän luostari on kuuluisa pyhästä tammestaan ja pyhästä lähteestään. Tarinan mukaan talonpojat löysivät tammen haarasta ikonin 1500-luvun lopussa Liivin sodan aikana. Ikonin löytyminen oli merkki siitä, että paikalle piti rakentaa luostari. Nunnaluostaria alettiin rakentaa paljon myöhemmin, vuonna 1891.

Luostarin muurien ulkopuolella on pyhä lähde, jonka raikasta vettä voi maistaa. Alueella on useita kirkkoja ja asuinrakennuksia. Puiset asuinrakennukset on maalattu ruskeiksi ja väri sointuu hyvin kirkkoihin. Alueella voi ihastella kukkaistutuksia ja kahta kookasta puukekoa, jotka nunnat ovat koonneet polttopuista.

Pyhiinvaeltajat vaeltavat luostariin etenkin elokuussa, jolloin vietetään Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivää. Silloin pyhiinvaeltajat kiertävät kulkueena luostaria viikon ajan joka päivä.