{"id":1960119,"date":"2020-12-02T22:46:08","date_gmt":"2020-12-02T22:46:08","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=1960119"},"modified":"2020-12-02T22:47:13","modified_gmt":"2020-12-02T22:47:13","slug":"sunnuntaisin-kreenholmin-suljetun-alueen-portit-avautuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/sunnuntaisin-kreenholmin-suljetun-alueen-portit-avautuvat\/","title":{"rendered":"Sunnuntaisin Kreenholmin suljetun alueen portit avautuvat"},"content":{"rendered":"\n

Kiertok\u00e4ynti Kreenholmin manufaktuuriin (tehtaaseen) auttaa kokemaan, miten massiivista t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen tekstiiliteollisuus on aikoinaan ollut, ja saa kysym\u00e4\u00e4n, voisivatko loistokkaat ajat todellakin palata.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kreenholmin alueelle p\u00e4\u00e4see vain kiertok\u00e4ynnin puitteissa ja erityistilaisuuksien aikana. Toukokuusta lokakuun loppuun Narvan museo<\/a> j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppaan johdolla k\u00e4velykierroksia joka sunnuntai kello 12.<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4lle Narvan vaahtoavien koskien v\u00e4liss\u00e4 pauhanneelle yli kymmenen tuhannen ty\u00f6l\u00e4isen mammuttiyritykselle ei ollut vertaista sen enemp\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuin Euroopassakaan. Vaikka koneet eiv\u00e4t Kreenholmissa en\u00e4\u00e4 k\u00e4yk\u00e4\u00e4n, ihmiset eiv\u00e4t ty\u00f6skentele tehtaan linjoilla ja Narvan kosketkin ovat auki vain pari kertaa vuodessa, Kreenholmin teollisuusarkkitehtuuri saa edelleen h\u00e4mmennyksiin\u201d, lupaa Narvan museo, joka kutsuu kaikki kiinnostuneet puolitoistatuntiselle kiertok\u00e4ynnille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Kalev Lait<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suurin ja nykyaikaisin <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Olen sattunut ekskursiolle, jossa oppaana muinaisen tekstiilij\u00e4ttil\u00e4isen portin toiselle puolelle oli Narvan museon p\u00e4\u00e4varainvartija Aili Vester. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen ty\u00f6paikkansa lukion j\u00e4lkeen oli Kreenholm, kuten ilmeisesti enemmist\u00f6ll\u00e4 narvalaisneitosista.<\/p>\n\n\n\n

Kiertok\u00e4ynnin kiinnostavin pys\u00e4hdys on vanhan kehruutehtaan luona, jonka peruskivi muurattiin 1857. Juuri t\u00e4\u00e4lt\u00e4 alkoi ven\u00e4j\u00e4isell\u00e4, englantilaisella ja saksalaisella p\u00e4\u00e4omalla k\u00e4ynnistetyn manufaktuurin historia, johon kuului monta vuosikymment\u00e4, joina Kreenholmin tekstiilitehdas oli koko Euroopan suurin tekstiilitehdas ja Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan nykyaikaisin teollisuusyritys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Kalev Lait<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201dVanha kehruutehdas Kreenholmin saarella rakennettiin ensimm\u00e4isen\u00e4. Se oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen, joka vuoden 2004 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suljettiin, Aili Vester kertoo taustanaan j\u00e4ttil\u00e4israkennus, joka kalkkikivisen julkisivun t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t monotoniset ja loppumattomilta vaikuttavat ikkunarivit. Vanhan kehruutehtaan sulkeminen oli alkusoittona tuleville irtisanomisille ja muinaisen mammuttiyrityksen konkurssille, joka tapahtui vuonna 2010.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2015 olin todistamassa Narvan kulttuurifoorumissa osallistujien pohdintaa siit\u00e4, voisiko tuo kehr\u00e4\u00e4jien hylk\u00e4\u00e4m\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4israkennus ja sis\u00e4piha viel\u00e4 joskus t\u00e4ytty\u00e4 kauniilla musiikilla. Tuolloin ep\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 tuntui olevan enemm\u00e4n kuin uskojia.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina on kulttuurihaaveesta kuitenkin tullut totta ja toisinaan vanhan kehruutehtaan pihalla ja pylv\u00e4ssalissa k\u00e4y vilkas konsertti- ja teatteriel\u00e4m\u00e4. Niinp\u00e4 tehtaan sienien v\u00e4liss\u00e4 on j\u00e4rjestetty kaupunkikulttuurifestivaalit Station Narva ja Narvan oopperap\u00e4ivi\u00e4. Narvan oopperap\u00e4ivien taiteellinen johtaja Julia Savitskaja totesi, ett\u00e4 yleis\u00f6 on valtavan kiinnostunut oopperan ja Kreenholmin arkkitehtuurin yhdistelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sai t\u00e4ysin ymm\u00e4lle <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suurimman yleis\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n on Kreenholmiin ker\u00e4nnyt kuitenkin Tarton uusi teatteri, jonka n\u00e4ytelm\u00e4 Joalan kadulla kertoo laulaja Jaak Joalan tragedian. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n my\u00f6t\u00e4 vanhan kehruutehtaan sis\u00e4pihalla kuvailtiin muidenkin neuvostoajan supert\u00e4htien el\u00e4m\u00e4\u00e4. Teatterin entinen johtaja Raul Ore\u0161kin vakuutti, ett\u00e4 Narva oli paras paikka kes\u00e4n\u00e4ytelm\u00e4n Kremlin satakielet (Kremli \u00f6\u00f6bikud) tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKun k\u00e4vimme n\u00e4ytelm\u00e4ryhm\u00e4n kanssa Kreenholmissa, kaikille j\u00e4i eritt\u00e4in mahtava vaikutelma. Olkoonpa Kreenholmia n\u00e4hty valokuvissa miten paljon hyv\u00e4ns\u00e4, paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 her\u00e4\u00e4v\u00e4t tunteet ovat joka tapauksessa mahtavia. Ymm\u00e4rsimme heti, ett\u00e4 Varasesaar on oikea paikka. Ensinn\u00e4kin kadulla on nimen\u00e4 Joala. Ei tosin Jaak Joala, vaan kartanon mukaan saatu, mutta se oli kuitenkin merkki. Toiseksi sielt\u00e4 l\u00e4pi virtaa joki, jonka Ven\u00e4j\u00e4 ajoittain suluilla avaa ja joka on muuna aikana vain kuivunut uoma, ik\u00e4\u00e4n kuin unohduksen joki. Samanniminen oli my\u00f6s yksi Joalan tunnetuimmista lauluista. Ja kun Ven\u00e4j\u00e4 kuvaannollisesti \u201dpani Jaak Joalalta sulut kiinni\u201d, h\u00e4nt\u00e4 kohtasi esiintyv\u00e4n\u00e4 t\u00e4hten\u00e4 kuihtuminen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"Kremli
Kuva: K.Ernits<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jaak Joalaa n\u00e4ytellyt M\u00e4rt Avandi tunnusti, ett\u00e4 sattui n\u00e4ytelm\u00e4n ansiosta Kreenholmiin ensimm\u00e4isen kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ja se l\u00f6i h\u00e4net t\u00e4ysin \u00e4llik\u00e4ll\u00e4. \u201dSe oli tosin my\u00f6s surullinen, mutta mahtava. Meille kerrottiin Kreenholmin historiasta, siit\u00e4 miten se oli aikoinaan oma kaupunkinsa, oikeastaan valtio valtiossa, omine sairaaloineen ja kulttuuritaloineen. Se, mit\u00e4 siell\u00e4 nyt n\u00e4kee, viittaa siihen, ett\u00e4 niin se saattoikin olla\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Todellakin, Kreenholmin manufaktuurin asutuskeskus perustettiin Englannin edistyksellisimpien teollisuuskeskusten esikuvan mukaiseksi ja se pyrki sellaisen ihanneyhteiskunnan mallin suuntaan, jossa ty\u00f6l\u00e4isten aineelliset ja henkiset tarpeet on tyydytetty mahdollisimman hyvin. Asutuskeskuksessa oli oma koulunsa ja lastentarhansa, luterilainen ja ortodoksinen kirkko, kauppoja ja jopa pid\u00e4tysselli.<\/p>\n\n\n\n

Painoa asetettiin my\u00f6s rakennusten arkkitehtuuriin ja historistinen tyyli muodostui m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ksi. Er\u00e4s historistinen villa, joka rakennettiin Kreenholmin tekniselle johtajalle John Carrille asuintaloksi ja jonka narvalaiset tuntevat my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 Kreenholmin kulttuuritalona ja kirjastona, on saanut uuden el\u00e4m\u00e4n luovan alan ihmisten pes\u00e4n\u00e4 \u2013 kansainv\u00e4lisen\u00e4 taideresidenssipaikkana.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 palaa <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kreenholmin saarelta voi t\u00e4hyill\u00e4 my\u00f6s joen uoman yli Ven\u00e4j\u00e4lle, jossa n\u00e4kyv\u00e4t vanhat pellava- ja kehruutehtaat. Niist\u00e4 j\u00e4\u00e4 hyl\u00e4tty ja kummitusmainen vaikutelma. Kreenholmiin on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4 palaamassa.<\/p>\n\n\n\n

Manufaktuurin ruotsalaisilla omistajilla, rajavastuuyhti\u00f6ll\u00e4 Narva Gate, on t\u00e4m\u00e4n 30 hehtaarin kokoisen maa-alueen suhteen kunnianhimoiset suunnitelmat. Kaikki neuvostoaikaiset rakennukset on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 purettu ja j\u00e4ljelle on j\u00e4tetty vain muinaismuistosuojelun alaiset historialliset tehtaat. Tulevaisuudessa t\u00e4m\u00e4 hyl\u00e4tty kortteli voi saada t\u00e4ysin uuden el\u00e4m\u00e4n, jos se onnistutaan muuttamaan rajakaupungin uudeksi ja houkuttelevaksi keskukseksi asuintaloineen, viihde- ja kulttuurilaitoksineen, konferenssikeskuksineen, hotelleineen ja kaupallisine yrityksineen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"Kreenholmi
Kuva: Matti K\u00e4m\u00e4r\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Milloin t\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu, on miljoonan taalan kysymys, mutta uuden energian ensimm\u00e4iset airuet ovat jo nousseet lentoon tai odottavat kiitoradalla. Niinp\u00e4 Kreenholmin tekstiilimaailman valmistumista odotetaan malttamattomina. Vanhasta puuvillavarastojen laitoksesta pit\u00e4isi tulla mukaansa tempaava matkailun vetonaula, joka kertoo manufaktuurin historiaan ja tekstiiliin liittyvist\u00e4 aiheista. Siell\u00e4 tulisi saada katsaus my\u00f6s Kreenholmin valtavasta tuotannosta kautta aikojen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTekstiilivierailukeskus antaa j\u00e4lleen uuden sys\u00e4yksen, jotta Kreenholmin alue alkaisi kehitty\u00e4. Jos saamme t\u00e4m\u00e4n laivan liikkumaan, alkaa sen l\u00e4helle uida kaikenlaisia kaloja ja kaikki saavat siit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4\u201d, sanoo rajavastuuyhti\u00f6 Narva Gaten toimitusjohtaja Jaanus Mikk toiveikkaana.<\/p>\n\n\n\n

SIRLE SOMMER-KALDA<\/p>\n\n\n\n

Toimittaja sanomalehdess\u00e4 P\u00f5hjarannik\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"Kreenholmi
Kuva: Matti K\u00e4m\u00e4r\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiertok\u00e4ynti Kreenholmin manufaktuuriin (tehtaaseen) auttaa kokemaan, miten massiivista t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen tekstiiliteollisuus on aikoinaan ollut, ja saa kysym\u00e4\u00e4n, voisivatko loistokkaat ajat todellakin palata. Kreenholmin alueelle p\u00e4\u00e4see vain kiertok\u00e4ynnin puitteissa ja erityistilaisuuksien aikana. Toukokuusta lokakuun loppuun Narvan museo j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppaan johdolla k\u00e4velykierroksia joka sunnuntai kello 12. \u201dT\u00e4lle Narvan vaahtoavien koskien v\u00e4liss\u00e4 pauhanneelle yli kymmenen tuhannen ty\u00f6l\u00e4isen mammuttiyritykselle ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":1960092,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-1960119","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1960119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1960119"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1960119\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1960092"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1960119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1960119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1960119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}