{"id":2171972,"date":"2021-03-04T18:59:00","date_gmt":"2021-03-04T18:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=2171972"},"modified":"2021-03-31T19:02:39","modified_gmt":"2021-03-31T19:02:39","slug":"mita-tapahtui-maetagusen-vanhalle-viinakeittiolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/mita-tapahtui-maetagusen-vanhalle-viinakeittiolle\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 tapahtui M\u00e4etagusen vanhalle viinakeitti\u00f6lle?"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Entisaikoina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikilla Viron pohjoisrannikon kartanoilla oli oma viinatehtaansa, eik\u00e4 M\u00e4etagusen \u2013 tai saksaksi Mehntackin \u2013 kartano muodostanut poikkeusta. Karkeiksi jauhetuista maltaista ja talonpoikien tuomista perunoista poltettiin kokeneen viinamestarin komennossa tiukkaa pirtua. Jaloa juomaa kuljetettiin alkujaan hevoskyydill\u00e4 ja my\u00f6hemmin Toilan asemalta junalla Pietariin. Mutta miksi M\u00e4etagusen miehen korkuiset tammipuiset viinatynnyrit olivat sis\u00e4puolelta piikikk\u00e4it\u00e4?<\/p>

Viinan rahtaus oli tuottoisaa ty\u00f6t\u00e4. Pietarin-matkasta maksettiin viiden ruplan palkkio, mik\u00e4 oli tuohon aikaan iso raha. Kuljetukset tehtiin talvisaikaan, jolloin matkan saattoi taittaa hyv\u00e4kuntoista rekitiet\u00e4 pitkin. Kuljetusmiehet saattoivat tosin kaivata kylm\u00e4ll\u00e4 kelill\u00e4 l\u00e4mmikett\u00e4 jo Tammikm\u00e4ell\u00e4 eli pian sen j\u00e4lkeen, kun kartano oli h\u00e4vinnyt n\u00e4kyvist\u00e4. Poralla oli helppo py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pieni reik\u00e4 puisen viinatynnyrin kylkeen \u2013 sitten vain \u00e4mp\u00e4ri alle, ja kun riitt\u00e4v\u00e4ksi arvioitu m\u00e4\u00e4r\u00e4 kylm\u00e4nl\u00e4\u00e4kett\u00e4 oli valutettu, reik\u00e4 tukkoon tammen oksasta veistetyll\u00e4 tapilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen matka p\u00e4\u00e4si jatkumaan huomattavasti hilpe\u00e4mmiss\u00e4 tunnelmissa. Oksasta tekaistut tulpat olivat tyypillisesti sen verran pitki\u00e4, ett\u00e4 ylsiv\u00e4t kymmenenkin sentti\u00e4 tynnyrilautojen sis\u00e4puolelle \u2013 ja niinp\u00e4 tynnyrit n\u00e4yttiv\u00e4t sis\u00e4puolelta \u201dpiikikk\u00e4ilt\u00e4\u201d.<\/p>

Viinantuotannolla ja -polttimoilla on Virossa pitk\u00e4 historia. Alaa alettiin s\u00e4\u00e4dell\u00e4kin jo vuonna 1485, jolloin annettiin Tallinnan viinankeitt\u00e4jien s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6. Enimm\u00e4kseen viinaa poltettiin kuitenkin maaseudulla. Vuonna 1645 viinan valmistus kiellettiin talonpojilta ja siit\u00e4 tuli kartanonherrojen yksinoikeus. Kapakoissa kaupiteltiin enimm\u00e4kseen olutta, viinaa sen sijaan tehtiin alkujaan l\u00e4hinn\u00e4 omiksi tarpeiksi. Kun Ven\u00e4j\u00e4n markkinat avautuivat virolaiselle alkoholille vuoden 1766 j\u00e4lkeen, viinanpoltosta tuli nopeasti kartanoiden t\u00e4rkein tulonl\u00e4hde. 1700-luvun lopussa l\u00e4hes kaikilla kartanoilla oli jo oma viinakeitti\u00f6, niin my\u00f6s M\u00e4etagusessa. Maareformin j\u00e4lkeen hienoviinatehdas siirtyi kartanonherralta M\u00e4etagusen perunanviljelij\u00f6iden yhdistyksen hallintaan.<\/p>

Kartanoiden muita talousrakennuksia (aittoja, vaunuvajoja jne.) ei useinkaan kunnostettu kovin taajaan, mutta viinanpolttimoita laajennettiin ja uudistettiin jatkuvasti \u2013 tuotannon tehostamisen nimiss\u00e4. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4ispajat kasvoivat v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 oikeiksi tehtaiksi, ja parhaimmillaan 30 prosenttia maan tuloista tuli alkoholin myynnist\u00e4. Tilanne muuttui jyrk\u00e4sti ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana voimaan tulleen kieltolain my\u00f6t\u00e4, kun suurin osa alkoholia valmistaneista yrityksist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin suljettavaksi.<\/p>

M\u00e4etagusen viinatehdas ei valitettavasti ole s\u00e4ilynyt meid\u00e4n p\u00e4iviimme. Osittain sen perustuksilla seisoo nykyinen kulttuuritalo. Sen sijaan vanha viina-aitta seisoo edelleen tukevasti paikallaan. Juuri siell\u00e4 varastoitiin miehen korkuisia viinatynnyreit\u00e4 ennen kuin ne kuljetettiin Pietarin markkinoille. Kartanohotellin vieraat voivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 aitassa juhlia tai pit\u00e4\u00e4 seminaareja.<\/p>

Katso t\u00e4\u00e4lt\u00e4, mit\u00e4 kaikkea M\u00e4etagusen<\/a> kartanossa nyky\u00e4\u00e4n tapahtuu.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"3249px-M\u00e4etaguse_m\u00f5isa_ait_nr_2.JPG\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Entisaikoina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikilla Viron pohjoisrannikon kartanoilla oli oma viinatehtaansa, eik\u00e4 M\u00e4etagusen \u2013 tai saksaksi Mehntackin \u2013 kartano muodostanut poikkeusta. Karkeiksi jauhetuista maltaista ja talonpoikien tuomista perunoista poltettiin kokeneen viinamestarin komennossa tiukkaa pirtua. Jaloa juomaa kuljetettiin alkujaan hevoskyydill\u00e4 ja my\u00f6hemmin Toilan asemalta junalla Pietariin. Mutta miksi M\u00e4etagusen miehen korkuiset tammipuiset viinatynnyrit olivat sis\u00e4puolelta piikikk\u00e4it\u00e4? Viinan […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":2171962,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-2171972","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2171972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2171972"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2171972\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2171962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2171972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2171972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2171972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}