{"id":2172106,"date":"2023-08-02T13:03:00","date_gmt":"2023-08-02T10:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=2172106"},"modified":"2023-10-08T18:01:49","modified_gmt":"2023-10-08T15:01:49","slug":"kymmenen-kiinnostavaa-luontokohdetta-ita-virumaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/kymmenen-kiinnostavaa-luontokohdetta-ita-virumaalla\/","title":{"rendered":"Kymmenen kiinnostavaa luontokohdetta It\u00e4-Virumaalla"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

It\u00e4-Virumaan luonto on monipuolinen yhdistelm\u00e4 meriluontoa, rantajyrk\u00e4nteit\u00e4 ja er\u00e4maita. Luontoon p\u00e4\u00e4see parhaiten tutustumaan maakunnan lukuisilla luontopoluilla ja retkeilyalueilla. Vinkkaamme kymmenen kohdetta It\u00e4-Viron luontoon.\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>

It\u00e4-Virun maakunnan luontoa hallitsee nelj\u00e4 t\u00e4ysin erilaista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4: Euroopan nelj\u00e4nneksi suurin j\u00e4rvi Peipsij\u00e4rvi, Viron korkein ja pisin yhten\u00e4inen rantajyrk\u00e4nne Ontika, j\u00e4rvien kirjavoima Kurtnan alue ja suuret er\u00e4maat soineen Alutagusella. Niinp\u00e4 samalla reissulla voikin kokea erilaisia luontoel\u00e4myksi\u00e4 meriluonnosta er\u00e4maapatikointiin.<\/p>

Vaikka It\u00e4-Virumaa tunnetaan my\u00f6s teollisuudestaan, muun muassa \u00f6ljyliuskeen louhinnasta, ovat lukuisat suojelualueet t\u00e4rkeiden luontoymp\u00e4rist\u00f6jen turvana. It\u00e4-Virumaalla on monia vanhoja luonnonsuojelualueita, muun muassa Viron vanhin soidensuojelualue. Maakunnasta on noin kolmannes suojeltu.<\/p>

It\u00e4-Virumaalla el\u00e4\u00e4 monia harvinaisia lintu- ja nis\u00e4k\u00e4slajeja. Maakunnan metsiss\u00e4 viihtyv\u00e4t niin metsot kuin liito-oravatkin. Soilla sen sijaan elelee monia pohjoisesta tuttuja lintulajeja, kuten riekkoja ja maakotkia. Suurilla er\u00e4maa-alueilla saavat rauhassa asustella my\u00f6s karhut, sudet ja ilvekset.<\/p>

Retkeilij\u00e4\u00e4 varten maakuntaan on perustettu runsaasti RMK:n eli Viron mets\u00e4hallituksen luontoreittej\u00e4 ja telttailualueita. Niist\u00e4 suurin osa sijaitsee Alutagusen kansallispuistossa ja Kauksin seudulla.\u00a0<\/p>

T\u00e4ss\u00e4 omat kymmenen vinkki\u00e4ni luontokohteista, joissa on el\u00e4myksellist\u00e4 pist\u00e4yty\u00e4 It\u00e4-Viron matkan aikana:<\/p>

\u00a0<\/p>

1. Ontikan rantajyrk\u00e4nne<\/strong><\/p>

Huima, upea, mahtava \u2013 n\u00e4ill\u00e4 sanoilla voisi kuvailla It\u00e4-Virumaan rannikolla kohoavaa Ontikan rantajyrk\u00e4nnett\u00e4. Sakasta Toilaan kulkeva kalkkikivijyrk\u00e4nne on Ontikan kohdalla korkeimmillaan. Siell\u00e4 Viron korkein rantajyrk\u00e4nne kohoaa noin 57 metrin korkeuteen.\u00a0<\/p>

Rantajyrk\u00e4nnett\u00e4 kannattaa pys\u00e4hty\u00e4 ihailemaan Toilaan viev\u00e4n rantatien varrelta. Siell\u00e4 avautuu henke\u00e4salpaavan hienoja maisemia Suomenlahdelle. Hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Tyt\u00e4rsaaren ja Suursaaren majesteetilliset hahmot horisontista. Komeaa rantajyrk\u00e4nnett\u00e4 voi ihailla my\u00f6s P\u00e4iten kohdalla. Muista olla varovainen jyrk\u00e4nteen reunan l\u00e4hell\u00e4!<\/p>

\"\"
Ontika on osa Ruotsin \u00d6\u00f6lannista alkavaa Baltian klintti\u00e4, joka kulkee Viron kautta Laatokan suuntaan.<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

2. Valasten putous\u00a0<\/strong><\/p>

Valaste on varmasti yksi Viron suosituimmista luonnonn\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4, eik\u00e4 ihme. Viron korkein vesiputous on n\u00e4kemisen arvoinen mihin aikaan vuodesta tahansa. Korkeutta putouksella on per\u00e4ti 30 metri\u00e4.<\/p>

Kes\u00e4ll\u00e4 vett\u00e4 voi putouksessa olla tosin niukasti, mutta kannattaa silti k\u00e4vell\u00e4 jyrk\u00e4nteelt\u00e4 alas viev\u00e4t portaat. Samalla voi ihailla kalkkikivisein\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sen eri aikakausien kerrostumia. Jyrk\u00e4nteen alla kasvava mets\u00e4 on kuin pohjolan viidakko, jossa kasvaa vanhoja tammia, jalavia ja vaahteroita j\u00e4ttil\u00e4issaniaisten keskell\u00e4. Valasten luontopolku kulkee pitkin merenrantaa ja metsi\u00e4 ja nousee takaisin yl\u00f6s rantajyrk\u00e4nteen p\u00e4\u00e4lle. Pituutta polulla on 1,5 kilometri\u00e4.<\/p>

\"\"
Valaste on Viron korkein vesiputous. Se syntyi aikoinaan kuivatusojan rakentamisen seurauksena.\u00a0<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

3. Orun puisto\u00a0<\/strong><\/p>

Toilan Orun puistossa tunnelma on kuin mets\u00e4n syliss\u00e4. Taivasta kohti kurottavat kolmesataa vuotiaat ikihongat. Niiden katveessa voi mietiskell\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ne ovat n\u00e4hneet. Alhaalla laaksossa P\u00fchaj\u00f5gi kiermurtelee vehmaan lehdon keskell\u00e4. Laakson it\u00e4rinteen kaunis puisto on peruja 1800-luvulta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsi presidentti Konstantin P\u00e4tsin kes\u00e4huvila, joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Hulppeasta historiasta muistuttavat upeat istutukset, suihkul\u00e4hteet ja patsaat. Puistolla on kiinnostava yhteys my\u00f6s Suomeen. Nimitt\u00e4in presidentti Svinhufvud vieraili Toilassa vuonna 1936 Konstantin P\u00e4tsin luona.<\/p>

\"Oru
Oru on yksi Viron suurimmista ja monipuolisimmista puistoista. Sen alueella kasvaa noin 300 puu- ja pensaslajia. Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

4. Sakan jyrk\u00e4nne ja klinttimets\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>

Sakan kartanon suuntaan kannattaa ehdottomasti poiketa. Kartanohotellin pihapiiriss\u00e4 on n\u00e4k\u00f6torni, josta voi ihailla maisemia kauas Suomenlahdelle. Hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ulapalla n\u00e4kyy kolme Suomelle ennen toista maailmansotaa kuulunutta saarta: Suursaari, Pieni Tyt\u00e4rsaari ja Tyt\u00e4rsaari. Matkaa Suursaareen on Viron rannikolta noin 65 kilometri\u00e4. Sakasta p\u00e4\u00e4see portaikkoa pitkin alas merenrantaan. Jyrk\u00e4nteen reunalta alas mutkittelevat portaat sukeltavat rehev\u00e4n rantalehdon halki. Jyrk\u00e4nteen alla kasvava mets\u00e4 on saanut kasvaa rauhassa, koska mets\u00e4ty\u00f6koneet eiv\u00e4t sinne p\u00e4\u00e4se.<\/p>

Niinp\u00e4 vanhat tammet, vaahterat ja jalavat ovat kookkaita, samoin kuin joka puolella kasvavat saniaiset. Klinttimets\u00e4 on yksi Viron vanhimmista ja ainutlaatuisimmista mets\u00e4tyypeist\u00e4.<\/p>

\"Saka
Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

5. Narva-J\u00f5esuu ja Udria<\/strong><\/p>

Narva-J\u00f5esuussa hiekkaranta on vallannut l\u00e4hes kymmenen kilometrin rantakaistaleen. Pikkukaupunki onkin yksi Viron t\u00e4rkeimmist\u00e4 rantalomakohteista. Narva-J\u00f5esuun vieh\u00e4tt\u00e4vyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kaupungin puistomaisuus ja kauniit puiset huvilat. Kaupunki on t\u00e4ydellinen ulkoilukohde mihin vuodenaikaan tahansa. Kiven heiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Narva-J\u00f5esuun hiekkarannoista on Udrian suojelualue, joka on tunnettu etenkin kivipellostaan eli pirunpellostaan. Udriassa on my\u00f6s p\u00e4tk\u00e4 rantajyrk\u00e4nnett\u00e4, jonka yhteydess\u00e4 kasvaa arvokasta lehtoa.\u00a0<\/p>

Udria on merkitt\u00e4v\u00e4 paikka my\u00f6s sotahistoriallisesti. Juuri Udriassa rantautui Viron vapausodan aikana vuoden 1919 tammikuussa virolaisten ja suomalaisten sotilaiden joukko, joka onnistui vapauttamaan Narvan kaupungin ven\u00e4l\u00e4isten hallinnasta.<\/p>

\"Narva-J\u00f5esuu
Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

6. Kurtnan j\u00e4rvet<\/strong><\/p>

On aika yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 juuri It\u00e4-Virumaalla on Viron j\u00e4rvirikkain seutu. Niin se kuitenkin on. Kurtnassa on j\u00e4rvi\u00e4 30 neli\u00f6kilometrin alueella yli 40. Suurin j\u00e4rvist\u00e4 on Konsuj\u00e4rvi ja syvin R\u00e4\u00e4tsmaj\u00e4rvi. Vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 j\u00e4rvien kirjavoima seutu on suosittu retkeilykohde, niinp\u00e4 alueella riitt\u00e4\u00e4 k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 etenkin kes\u00e4aikaan. Retkeilij\u00f6iden suosimia kohteita ovat muun muassa Liivj\u00e4rvi, Ahnej\u00e4rvi ja Martiskaj\u00e4rvi. Kurtnan luontoon voi tutustua muun muassa yhdeks\u00e4n kilometrin pituisella Kurtnan luontopolulla, joka kulkee 11 j\u00e4rven kautta. Alueella on my\u00f6s RMK:n eli Viron mets\u00e4hallituksen yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 nuotiopaikkoja ja telttailualueita.\u00a0<\/p>

Kurtnan j\u00e4rvialue kuuluu Alutagusen kansallispuistoon.<\/p>

\"Kurtna
Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

7. Kauksin hiekkaranta<\/strong><\/p>

Ei ehk\u00e4 ole yll\u00e4tys, ett\u00e4 my\u00f6s Viron pisin hiekkaranta sijaitsee luontoenn\u00e4tyksist\u00e4\u00e4n tunnetulla It\u00e4-Virumaalla. Kauksista alkavalla hiekkarannalla on pituutta yli 30 kilometri\u00e4. Oikeastaan koko Peipsij\u00e4rven pohjoisranta on upeaa valkoista hiekkarantaa. Kauksissa onkin t\u00e4ydelliset puitteet rantalomaan. Rantapromenadilta voi ihailla aavaa, sinist\u00e4 Peipsij\u00e4rve\u00e4, joka on Euroopan nelj\u00e4nneksi suurin lajissaan. Ei siis ihme, ett\u00e4 sit\u00e4 katsellessa tulee tunne, ett\u00e4 on pikemminkin meren kuin j\u00e4rven rannalla. Kauksin luontoon voi tutustua luontopolulla, joka kulkee rantam\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4 ja Kauksiojan varrella. Kauksissa on my\u00f6s monipuolinen luontokeskus, joka esittelee Peipsij\u00e4rve\u00e4 ja alueen luontoa.\u00a0<\/p>

RMK:n yll\u00e4pit\u00e4mill\u00e4 telttailualueilla voi y\u00f6py\u00e4 ilmaiseksi tai k\u00e4yd\u00e4 paistamassa makkarat nuotiopaikalla. Kauksi on todella suosittu kohde etenkin kes\u00e4aikaan. Siell\u00e4 sijaitsee Viron suurin RMK:n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 telttailualue.<\/p>

\"Eesti
Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>

8. Vasknarva ja Smolnitsan dyynit\u00a0<\/strong><\/p>

Narvajoen ja Peipsij\u00e4rven yhtym\u00e4kohdassa sijaitseva Vasknarva on monelta virolaiseltakin viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Tunnelma vanhassa ven\u00e4l\u00e4isten asuttamassa kyl\u00e4ss\u00e4 on ainutlaatuinen. Sipulikupolinen kirkko ja Vasknarvan linnan rauniot muistuttavat menneist\u00e4 ajoista. L\u00e4heinen Struugan luhta kuuluu Alutagusen kansallispuistoon. Luhdan linnustoon kuuluvat muun muassa hein\u00e4kurpat, mustatiirat ja kaulushaikarat. Linnuista kiinnostuneen kannattaa muutenkin olla jokisuistossa tarkkana. Vasknarvan l\u00e4hell\u00e4, Peipsij\u00e4rven rannalla sijaitseva Smolnitsa on kuuluisa hiekkadyyneist\u00e4\u00e4n, jotka kohoavat jopa kymmeneen metriin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rantael\u00e4m\u00e4 on rauhallisempaa kuin Kauksissa.<\/p>

\"\"<\/strong><\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

9. Iisakun torni ja mets\u00e4<\/strong><\/p>

Keskell\u00e4 er\u00e4maan metsi\u00e4 sijaitsee Iisakun eli T\u00e4riveren m\u00e4ki, jonka huipulla kohoaa 28 metri\u00e4 korkea n\u00e4k\u00f6torni. Tornin huipulta kelpaa katsella ymp\u00e4rill\u00e4 levitt\u00e4ytyvi\u00e4 metsi\u00e4 ja soita. Kauempana h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Kurem\u00e4en luostarin tornit ja Peipsij\u00e4rvi.<\/p>

Tornin l\u00e4hell\u00e4 kasvaa monipuolinen mets\u00e4, jossa elelee muun muassa liito-oravia. Tornin yhteydess\u00e4 on piknikkatos ja l\u00e4heisiss\u00e4 metsiss\u00e4 kulkee ulkoilureittej\u00e4. Iisakussa sijaitsee Alutagusen kansallispuiston luontokeskus.<\/p>

\"\" Kuva: Hetkeline<\/p>

<\/figure>

\u00a0<\/p>

10. Alutagusen kansallispuisto\u00a0<\/strong><\/p>

Alutaguse on Viron kuudes kansallispuisto, joka perustettiin joulukuussa 2018 It\u00e4-Virun maakuntaan.<\/p>

Alutagusen kansallispuisto on siit\u00e4 mielenkiintoinen alue, ett\u00e4 koskemattomien er\u00e4maa-alueiden lis\u00e4ksi sielt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s tammimetsi\u00e4, luhtia ja Viron pisin hiekkaranta dyyneineen. Yli puolet kansallispuiston alueesta on suota ja yli 40 prosenttia mets\u00e4\u00e4. Kansallispuiston alueella sijaitsevat Puhatu, Muraka ja Agusalu ovat Viron suurimpia suoalueita. Suoluontoon voi tutustua muun muassa Kotkan ja Selisoon luontopoluilla. Alutagusen mets\u00e4t ovat osa Siperiaan asti kulkevaa havumets\u00e4vy\u00f6hykett\u00e4. Niinp\u00e4 sit\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s Viron Siperiaksi. Kasvilajistossa on runsaasti k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4, muun muassa suovalkku, baltiantoukok\u00e4mmekk\u00e4 ja lehtoneidonvaippa. Kansallispuistossa on monipuoliset retkeilymahdollisuudet. Suosittua retkeilyseutua on muun muassa Kurtnan j\u00e4rvien kirjavoima alue. Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Iisakussa. Kansallispuiston kautta kulkee Viron mets\u00e4hallituksen eli RMK:n vaellusreitti, joka alkaa Matsalun Penij\u00f5elta ja p\u00e4\u00e4ttyy Peipsij\u00e4rven pohjoisrannalle Kauksiin. Pituutta reitill\u00e4 on yhteens\u00e4 611 kilometri\u00e4.<\/p>

Alutagusen alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja, kuten mustahaikaroita, riekkoja, maakotkia ja lapinp\u00f6ll\u00f6j\u00e4. Suurilla er\u00e4maa-alueilla viihtyv\u00e4t my\u00f6s karhut, sudet ja ilvekset.<\/p>

Vasknarvasta pohjoiseen viev\u00e4n tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on Porunin suojelualue, joka kuuluu my\u00f6s Alutagusen kansallispuistoon. Porunin aarniomets\u00e4n aarteita ovat yli parisataa vuotta vanhat lehmukset. Mets\u00e4\u00e4n voi tutustua kymmenen kilometri\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 luontopolulla.<\/p>

\"\"<\/p>

Kuva: V.Voolaid<\/figcaption><\/figure>

\u00a0<\/p>


Enn\u00e4tysten It\u00e4-Virumaa<\/strong><\/p>

Tarton yliopiston maantieteen laitoksen pari vuotta sitten julkistaman tutkimuksen mukaan It\u00e4-Virumaalla voi kohdata useampia luontoon ja sen kohteisiin, pinta-alaan, korkeuteen, esiintymism\u00e4\u00e4riin yms. ominaisuuksiin ja ilmi\u00f6ihin liittyvi\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4 kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Virossa. T\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4 muutamia:<\/p>

  • Peipsij\u00e4rven pohjoisrannalla on Viron pisin hiekkaranta, jolla on pituutta 32 kilometri\u00e4.<\/li>
  • Narva-J\u00f5esuussa on yksi pisimmist\u00e4 meren rannalla sijaitsevista hiekkarannoista. Pituutta sill\u00e4 on 9,5 kilometri\u00e4.<\/li>
  • Viron korkein rantajyrk\u00e4nne on Ontika, jolla on korkeutta noin 57 metri\u00e4.<\/li>
  • Viron j\u00e4rvirikkain alue on Kurtnassa.<\/li>
  • Alutagusen alueella on yksi Viron suurimmista suokokonaisuuksista.<\/li>
  • Viron korkein vesiputous on Valaste, korkeutta sill\u00e4 on 30 metri\u00e4.<\/li>
  • Viron it\u00e4isin piste sijaitsee Narvan kaupungissa.<\/li>
  • Narvajoki on virtaamaltaan Viron suurin.<\/li>
  • Viron suurin tekoj\u00e4rvi on Narvan tekoj\u00e4rvi.\u00a0<\/li>
  • M\u00e4etagusella sijaitsee yksi Viron pohjoisimmista tammimetsist\u00e4.<\/li>
  • Alutaguse on yksi Viron suurimmista koskemattomista luontoalueista.<\/li>
  • Viron luonnontilaisin mets\u00e4tyyppi kasvaa rantajyrk\u00e4nteen alla Sakan ja Toilan v\u00e4lill\u00e4.


    Artikkelin kirjoitti toimittaja ja luontokirjailija Mikko Virta

    <\/strong><\/li><\/ul>
    \"\"
    Artikkeli on julkaistu Euroopan aluekehitysrahaston tuella<\/figcaption><\/figure><\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    It\u00e4-Virumaan luonto on monipuolinen yhdistelm\u00e4 meriluontoa, rantajyrk\u00e4nteit\u00e4 ja er\u00e4maita. Luontoon p\u00e4\u00e4see parhaiten tutustumaan maakunnan lukuisilla luontopoluilla ja retkeilyalueilla. Vinkkaamme kymmenen kohdetta It\u00e4-Viron luontoon.   It\u00e4-Virun maakunnan luontoa hallitsee nelj\u00e4 t\u00e4ysin erilaista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4: Euroopan nelj\u00e4nneksi suurin j\u00e4rvi Peipsij\u00e4rvi, Viron korkein ja pisin yhten\u00e4inen rantajyrk\u00e4nne Ontika, j\u00e4rvien kirjavoima Kurtnan alue ja suuret er\u00e4maat soineen Alutagusella. Niinp\u00e4 samalla reissulla […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2172111,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-2172106","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2172106"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172106\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2172111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2172106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2172106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2172106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}