{"id":2172445,"date":"2021-04-30T11:39:37","date_gmt":"2021-04-30T11:39:37","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=2172445"},"modified":"2023-03-28T07:50:07","modified_gmt":"2023-03-28T04:50:07","slug":"kuinka-neuvostoliiton-rajavartiolaitoksesta-tuli-viron-pankin-helmi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/kuinka-neuvostoliiton-rajavartiolaitoksesta-tuli-viron-pankin-helmi\/","title":{"rendered":"Kuinka Neuvostoliiton rajavartioasemasta tuli Viron t\u00f6rm\u00e4rannikon helmi"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"2172445\" class=\"elementor elementor-2172445\" data-elementor-post-type=\"post\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2b0316a5 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"2b0316a5\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-6eddd619\" data-id=\"6eddd619\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-dad0135 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"dad0135\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<div>Remontoidun Sakan kartanon ovet avattiin uudelleen 5. marraskuuta 2010. Neuvostoliiton armeijan l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen vuonna 1992 Sakan kartano oli seisonut ilman is\u00e4nt\u00e4\u00e4, ja sen ovet ja ikkunat olivat avoinna sek\u00e4 luonnonvoimille ett\u00e4 rikollisille.<br><br><\/div>\n<div>Historiallisesti Sakalilla on kuitenkin hyvin arvokas tarina. Kartano on rakennettu 1700-luvulla, ja sen omistajat olivat J\u00fcrgen (J\u00f6ran) Leslie ja h\u00e4nen perillisens\u00e4 voimakkaasta skotlantilaisesta klaanista eri aikoina. Kartano pysyi Leslien perillisten hallussa 120 vuotta.<br><br><\/div>\n<div>My\u00f6hemmin kartano kuului Katharina Margaretha von Wrangellille (h\u00e4n tuli kuuluisasta Pufendorf-suvusta), Georg Gustav von Wrangellille, Menarin L\u00f6wisille, ja j\u00e4lkimm\u00e4isen l\u00e4hdetty\u00e4 Saksaan Sakasta tuli taistelukentt\u00e4.<br><br><\/div>\n<div>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Sakan kartanon omistajia ovat T\u00f5nis Kaasik ja rouva Eha Kaasik.<\/div>\n<div>Sakan kartanon kunnostustarina alkoi kes\u00e4ll\u00e4 2001, jolloin Viron valtio myi Sakan kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen rauniot yksityishenkil\u00f6ille julkisessa huutokaupassa.<\/div><div><br><\/div>\n<div>Tuolloin Sakan tuore &#8221;maanomistaja&#8221; T\u00f5nis Kaasik muistelee: Nimitt\u00e4in tein 1. toukokuuta 1971 Tarton yliopiston maantieteen opiskelijana viimeisen kentt\u00e4ty\u00f6n Pohjois-Viron Pankranniku-vesiputouksilta. 23 metri\u00e4 korkea Sakan tai Karjaorun vesiputous sijaitsi Neuvostoliiton rajavartijan kordonin vieress\u00e4. N\u00e4iden vesiputousten mittaaminen ja valokuvaaminen p\u00e4\u00e4ttyi pid\u00e4tykseen. Vietin p\u00e4iv\u00e4n aseen edess\u00e4 kartanon pihalla, jota k\u00e4ytettiin tuolloin rajavartijoiden kasarmina. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kontaktini Sakan kartanoon. P\u00e4\u00e4tin Sakan putouksia koskevan luvun diplomity\u00f6ss\u00e4ni kohtalokkaalla lauseella: &#8221;Saka ansaitsee parempaa&#8221;.<br><br><\/div>\n<div>Kolmekymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, kun It\u00e4-Virun l\u00e4\u00e4ninhallitus julisti kolmannen huutokaupan kartanon raunioiden myynnist\u00e4, kohtalo n\u00e4ytti minulle harvinaisen mahdollisuuden toteuttaa sanani k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.\u201c<br><br><\/div>\n<div>Kymmenen vuotta seisovien rakennusten, niiden saastuneen ja roskaisen ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 laiminly\u00f6tyn puiston siistiminen vaati suuria investointeja ja loputonta innostusta.&nbsp;<\/div>\n<div>Bushiksi kasvanut puisto oli t\u00e4ynn\u00e4 rappeutuneita sotilastiloja. My\u00f6s valtio sulki porakaivon juuri ennen myynti\u00e4.<\/div>\n<div><br><\/div>\n<div>Koska kartano sijaitsee 1200 km: n pituisen It\u00e4meren klintin vieh\u00e4tt\u00e4vimm\u00e4ss\u00e4 osassa, tasavallan hallitus suunnitteli pyyt\u00e4\u00e4 Unescon maailmanlaajuisen luonnonperinn\u00f6n asemaa t\u00e4lle It\u00e4meren suurelle geologiselle muodolle. T\u00e4m\u00e4 johti T\u00f5nisin ajatukseen, ett\u00e4 miss\u00e4, ellei Sakan kartano voisi olla t\u00e4m\u00e4n erinomaisen luonnonobjektin vierailukeskus, jossa on kaikki matkailijoille tarvittavat palvelut. T\u00e4n\u00e4\u00e4n T\u00f5nisen visio on toteutunut. <a href=\"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/\">Tutustu Sakan kartanon lomamahdollisuuksien ainutlaatuiseen historiaan.<\/a><\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-f0303f0 elementor-widget elementor-widget-image\" data-id=\"f0303f0\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"image.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ajalugu.jpg\" title=\"ajalugu\" alt=\"ajalugu\" loading=\"lazy\" \/>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Remontoidun Sakan kartanon ovet avattiin uudelleen 5. marraskuuta 2010. Neuvostoliiton armeijan l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen vuonna 1992 Sakan kartano oli seisonut ilman is\u00e4nt\u00e4\u00e4, ja sen ovet ja ikkunat olivat avoinna sek\u00e4 luonnonvoimille ett\u00e4 rikollisille. Historiallisesti Sakalilla on kuitenkin hyvin arvokas tarina. Kartano on rakennettu 1700-luvulla, ja sen omistajat olivat J\u00fcrgen (J\u00f6ran) Leslie ja h\u00e4nen perillisens\u00e4 voimakkaasta skotlantilaisesta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":2172419,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-2172445","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172445","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2172445"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172445\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2172419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2172445"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2172445"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2172445"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}