{"id":2938527,"date":"2023-07-01T10:18:21","date_gmt":"2023-07-01T07:18:21","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=2938527"},"modified":"2025-05-07T08:19:50","modified_gmt":"2025-05-07T05:19:50","slug":"narva-joesuu-ennen-ja-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/narva-joesuu-ennen-ja-nyt\/","title":{"rendered":"Narva-J\u00f5esuu ennen ja nyt"},"content":{"rendered":"

It\u00e4meren kauniista ranta-alueista Narvan lahti ja Narvanjoen suu eli viron kielell\u00e4 Narva-J\u00f5esuu olivat tunnettuja jo Ven\u00e4j\u00e4n tsaarien aikakaudella. Tuolloin t\u00e4m\u00e4 Pietarin aristokraattien kes\u00e4inen kohtauspaikka edusti Viron ehdotonta huippua, johon keskiluokkaisella paikallisv\u00e4ell\u00e4 ei juuri ollut asiaa. Monet 1800-luvun ven\u00e4l\u00e4istaiteilijat kuten taidemaalari Repin ja kirjailija Leskov olivat vakiovieraita.<\/p>\n

Suomenlahden rannikon\u00a0pehme\u00e4hiekkainen ja matala uimaranta sek\u00e4 meri-ilman ja m\u00e4ntymets\u00e4n raikas tuoksu\u00a0–\u00a0puhumattakaan ymp\u00e4ri vuoden toimivista wellness- ja terveyskylpyl\u00f6ist\u00e4 laadukkaine ravintoloineen\u00a0houkuttelevat t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin auringonpalvojia l\u00e4helt\u00e4 ja kaukaa. Ei siis ihme, ett\u00e4 Narva-J\u00f5esuun lomatunnelmaa ja idylli\u00e4 on jo vuosisadan verran kutsuttu ”Pohjolan Rivieraksi”.<\/p>\n

Milt\u00e4 seudulla n\u00e4ytti ennen sotien aikaa? T\u00e4ss\u00e4 muutamia vertailukuvia ja tarinoita kohteista, joiden tarkat sijainnit l\u00f6yd\u00e4t laatimaltamme\u00a0Google My Maps -kartalta<\/b><\/a>. Halutessasi voit tehd\u00e4 k\u00e4velyretken t\u00e4h\u00e4n tekstiin ja kartalle merkatussa numeroj\u00e4rjestyksess\u00e4, joko suorittaen tai ainakin mieless\u00e4si ratkoen reitin varrelle laatimiamme teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

1. Kaivohuone eli Kuursaal<\/p>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Narva-J\u00f5esuun ensimm\u00e4inen kaivohuone eli Kuursaal rakennettiin v. 1881-1882 Narvan kaupunginjohtajan Adolph Theodor Hahnin omistamalle tontille, joka sijaitsi tuolloisen asemakaavan keskuksessa. Rakennus paloi v. 1910, jonka j\u00e4lkeen sen tilalle tehtiin pikavauhdilla eli kahdessa vuodessa uusi, barokki- ja jugend-tyylisuuntia pietarilaisen arkkitehti Marian Ljalevit\u0161in piirustusten mukaan yhdistellyt kaivohuone. Talossa oli kirjasto, ravintola, salonkitilat ja 70-paikkainen hotelli. Juhlasalissa j\u00e4rjestettiin konsertteja ja tanssiaisia.<\/p>\n

Neuvostoaikana toisen maailmansodan pommituksissa vaurioitunutta rakennusta korjattiin vain osittain. Viimeiset reilut parikymment\u00e4 vuotta yksityisess\u00e4 omistuksessa ollut rauniokiinteist\u00f6 on siirtym\u00e4ss\u00e4 takaisin Narva-J\u00f5esuun kaupungin haltuun, ja alustavien kaavailujen mukaan sit\u00e4 ollaan kunnostamassa peruskouluksi ja p\u00e4iv\u00e4kodiksi.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0<\/b>Sulje rakennuksen edustalla silm\u00e4si \u2013 kuuletko kauniin, vuosisataisen takaisen ajan valssin s\u00e4veli\u00e4? Ei ihme, jos alat veinosti keinua muistojen v\u00e4ritt\u00e4mien haaveiden tahdissa\u2026<\/p>\n

2. Puistotie meren rantaan, nyk. Hahnin tie<\/p>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Kaivohuoneen edustalta merenrantaan johti puistotie tai bulevardi, joka my\u00f6hemmin nimettiin A.Hahnin mukaan. Sen varrelle risteytyiv\u00e4t Merek\u00fcla (nyk. Vapauden- eli Vabaduse) katu sek\u00e4 Aia-katu. Puistotien alkup\u00e4\u00e4t\u00e4 reunusti ja reunustaa yh\u00e4 molemmilta puolilta 1800-luvun lopulla luotu valoisa kaupunginpuisto (nyk. Hele park)<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0\u00a0Astele kaivohuoneelta valoisaan puistoon ja sen j\u00e4lkeen puistotiet\u00e4 pitkin meren rantaan.<\/p>\n

3. Valoisa puisto eli Hele park<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Liki 10 hehtaarin suuruinen puisto perustettiin v. 1881 eli samanaikaisesti kaivohuoneen rakentamisen kanssa. Puiston alueella on kasvanut yli 70 puu- ja pensaslajia \u2013 mm. vaahteroita, lehmuksia ja kuusia. Kaivohuoneen edustalta vasemmalle suuntautuessasi l\u00f6yd\u00e4t puistosta lammen, pienen romanttisen sillan ja puisen paviljongin.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0<\/b>\u00a0Kuinka monta eri pensas- ja puulajia l\u00f6yd\u00e4t Valoisasta puistosta \u2013 osaatko nime\u00e4 yli 20 lajia?<\/p>\n

4. Puistopaviljonki<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Valoisassa puistossa sijaitsevan, 1800-luvun puupitsiarkkitehtuuria edustavan kahdeksankulmaisen paviljongin katoksen alla soittivat aikanaan orkesterit musiikkia piknikill\u00e4 viipyjien ratoksi. Tapa ei ole tyystin kadonnut, sill\u00e4 kes\u00e4isin puisto on yh\u00e4 erilaisten pienkonserttien tunnelmallinen j\u00e4rjest\u00e4mispaikka. H\u00e4myis\u00e4mpin\u00e4 loppukes\u00e4n iltoina paviljongin ymp\u00e4rist\u00f6 ja lampi on toisinaan koristeltu my\u00f6s kynttil\u00f6in ja soihduin.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0<\/b>\u00a0Astu paviljonkiin, kokoa rohkeutesi ja esit\u00e4 laulaen ohikulkijoille jokin omista suosikkikappaleistasi.<\/p>\n

5. Villa Capriccio<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Jo v. 1874 eli reilusti ennen Narva-J\u00f5esuun kaivohuonetta, rakennutti Narvan kaupunginjohtaja A. Hahn itselleen merenrantataajaman kes\u00e4huvilan, joka ulkoisesti muistutti enemm\u00e4nkin kuin uhkeaa palatsia.<\/p>\n

Valkoinen, tyylilt\u00e4\u00e4n uusrenessanssia edustava ja terassitasantein ymp\u00e4r\u00f6ity kivitalo sijaitsi Aia-kadun ja merenrannan v\u00e4liss\u00e4, ja sen julkisivua koristivat p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin molemmin puolin kohoavat ylv\u00e4\u00e4t pylv\u00e4\u00e4t. Upea puutarha suihkul\u00e4hteineen luotiin Aia-kadun puolelle.<\/p>\n

Vuonna 1930 huvilan osti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 Etel\u00e4-Virossa syntynyt ja mm. Riiassa kuuluisuutta ker\u00e4nnyt hotelliyritt\u00e4j\u00e4 Cornelius Vares. H\u00e4nen johdollaan Capricciosta tuli ensiluokkainen hotelli, jossa y\u00f6pyiv\u00e4t matkailjoiden ohella kaikki kaupungin ulkomaalaiset VIP-vieraat. Historia tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomen presidentin Pehr-Evind Svinhufvudin ja Ruotsin tuolloisen perint\u00f6prinssin Gustav Adolfin k\u00e4yneen Villa Capricciossa ollessaan presidentti P\u00e4tsin vieraana Toilassa.<\/p>\n

Rakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, ja v. 1969-1976 v\u00e4lisen\u00e4 aikana sen tontille kohosi Neuvostoliiton oloissa moderni koneenrakennus- ja sotateollisuusty\u00f6l\u00e4isten luksuslomakeskus ”Mereranna\u201d, jonka marmorit olivat samaa alkuper\u00e4\u00e4 kuin Moskovan metrossa. Kompleksin rakennukset ovat yh\u00e4 pystyss\u00e4, mutta seisoneet vuosikausia tyhjill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pohdittavaa:\u00a0<\/b> Kummasta nimest\u00e4 pid\u00e4t enemm\u00e4n, Villa Capricciosta vai Mererannasta?<\/p>\n

6. T\u0161aikovskin rantapaviljonki<\/p>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Paviljonki tiedet\u00e4\u00e4n rakennetun v. 1886 Ven\u00e4j\u00e4n suurruhtinas Vladimir Aleksandrovit\u0161in ja suurherttuatar Maria Pavlovnan Narva-J\u00f5esuuhun eli tuolloiseen Hungerburgiin suuntautunutta vierailua varten. Paikallisten asukkaiden keskuudessa liikkuvan tarinan mukaan my\u00f6s tunnettu ven\u00e4l\u00e4inen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Pjotr T\u0161aikovski (1840-1893) olisi viett\u00e4nyt paviljongissa iltoja ollessaan seudulla lomailemassa. T\u00e4st\u00e4 paviljonki on saanut nimens\u00e4, vaikka tarinaa ei olekaan dokumentoitu todeksi. Rakennus on Viron museoviraston eli Muinsuskaitseametin suojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ysten alainen kohde.<\/p>\n

Pohdittavaa:\u00a0<\/b>Mit\u00e4 T\u0161aikovskin teoksia tied\u00e4t?<\/p>\n

7. Uimaranta ja auringonpalvojien ala<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

It\u00e4meren pitk\u00e4\u00e4 pehme\u00e4hiekkaista ranta-aluetta on jo 150 v. ajan kutsuttu \u201cPohjolan Rivieraksi\u201d, eik\u00e4 syytt\u00e4. Rantavesi on matalaa, ja veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 jaloittelun ohella on virkistyslomailijoita tuonut seudulle rantaa reunustavan m\u00e4ntymetsik\u00f6n otsonipitoinen raikas ilma. Nyky\u00e4\u00e4n voi valita rentoutumiseen joko lomahotellien ja rantakahviloiden (esim. kes\u00e4n 2023 uutuuden eli kahvilaratikan) edustalla sijaitsevan noin 1,1 km pituisen ja hyvin hoidetun aktiivisen ymp\u00e4rist\u00f6n tai paeta yleis\u00f6n h\u00e4lin\u00e4\u00e4 rauhallisemmille auringonottopaikoille noin 5 km:n p\u00e4\u00e4h\u00e4n taajamasta.<\/p>\n

Harvat tiet\u00e4v\u00e4t, mutta viel\u00e4 et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle Utrian suuntaan on ranta-alueelle merkitty kyltein my\u00f6s 400 m pituinen, Viron ainoa virallinen eli paikallishallinnonkin nime\u00e4m\u00e4 nudistiranta.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4: <\/b>Laske, kuinka monta vaatteidenvaihtokoppia kylpyl\u00e4hotellien v\u00e4lisell\u00e4 ranta-alueella on?<\/p>\n

8. Rantarakennus<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Narvassa 1930-luvulla kaupunginarkkitehtina toimineen Robert Federmannin ja insin\u00f6\u00f6ri Erich Ottingin suunnittelema, funkistyylist\u00e4 vaikutteita ammentanut Narva-J\u00f5esuun rantarakennus avattiin yleis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v. 1935. Sen edustalla oli useita verantoja ja kahvilaterasseja. Talon keskiosassa oli kahvila, sivuilla olivat pukuhuoneet ja suihkutilat. Lomailijoita rakennus ei ehtinyt palvella kauaa, sill\u00e4 se tuhoutui toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Reilut kolme vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin talon perustuksille rakennettiin kes\u00e4ravintola ”Laine”, jonka salin korkeista ikkunoista avautui upea n\u00e4k\u00f6ala rantaan ja merelle. Ravintola kuitenkin purettiin v. 1990, juuri ennen Viron uudelleenitsen\u00e4istymist\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, kes\u00e4ll\u00e4 2023 auringonlaskuja voi taas nauttia ruoan ja musiikin s\u00e4estyksell\u00e4, kiitos Tallinnasta juuri t\u00e4lle paikalle kuljetetun kahvilaraitiovaunu TramWayn.<\/p>\n

Ja jos haluat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 astelua upottavan pehme\u00e4ss\u00e4 rantahiekassa, mutta tuntea kuitenkin leppe\u00e4n merituulen poskillasi ja rantaa reunustavan m\u00e4ntymets\u00e4n tuoksut sieraimissasi, astu kahvilaratikan luota Pargi-kadulta alkavalle laudoitetulle polulle, joka kulkee rantahietikon reunustaa 1,3 km matkan ohi\u00a0Meresuu<\/b><\/a>– ja Noorus -kylpyl\u00e4hotelleista.\u00a0Katso video<\/b><\/a>.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/b>\u00a0 Millaisen rakennuksen itse suunnittelisit t\u00e4lle paikalle – supermodernin lasikuution?<\/p>\n

9. Uimakoppivaunut<\/h4>\n

\"17_Old-vankrid\"
\n\"\"<\/p>\n

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Narva-J\u00f5esuun uimarannalla oli vallasv\u00e4en edustajille tarjolla hevosvetoisten uimakoppivaunujen palvelu. Hienostuneet daamit ja herrat saivat kohtuullista maksua vastaan vaihtaa vaunussa vaatteensa uima-asuun, jonka j\u00e4lkeen vaunu vedettiin hevosten avulla pulahtamista varten\u00a0veteen. N\u00e4in eiv\u00e4t uhkeat leningit ja puvut likaantuneet suotta rantahiekassa, ja samalla vaunu tarjosi n\u00e4k\u00f6suojaa rannalla k\u00e4yskennelleiden vastakkaisen sukupuolen edustajien varalta.<\/p>\n

Idealtaan alun perin brittil\u00e4isen imperiumin maista per\u00e4isin olleet uimakoppivaunut ovat s\u00e4ilyneet Narva-J\u00f5esuun ep\u00e4virallisena symbolina.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0<\/b>\u00a0Muutamia vaunujen j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4 on sijoiteltu eri puolille rantataajaman keskustaa. Ota selfie-kuva vaunun vierell\u00e4, ja postita se sosiaaliseen mediaan hashtagien #it\u00e4viro<\/b> ja #idaviru<\/b> kera.<\/p>\n

10. Pargi eli Puistokatu<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Kaivohuoneen l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4, vanhan vesitornin sek\u00e4 nykyasukkaita ja -vieraita palvelevan koirapuiston luota rantaan ja uuden kahvilaratikan luo johtava Pargi t\u00e4nav reunustaa rannanpuoleisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n puistoa, johon kaupunginis\u00e4t tilasivat\u00a0v. 2009\u00a0metallisena luonnon- ja keinovalossa hohtavan\u00a0taideteoksen ”P\u00e4ike” eli Aurinko. Narva-J\u00f5esuun vaakunassakin symbolina esiintyv\u00e4 aurinko oli t\u00e4st\u00e4 kunnianosoituksesta niin mieliss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo seuraavana kes\u00e4n\u00e4 (7.8.2010) kaupungissa rekister\u00f6itiin Viron l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tysten listalla t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toista sijaa pit\u00e4v\u00e4t 35,4 Celcius-astetta.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0 Yrit\u00e4 ajoittaa k\u00e4velyretkesi sellaiseen kellonaikaan, ett\u00e4 saat napattua Pargi-kadulta valokuvan, jossa auringonlasku v\u00e4rj\u00e4\u00e4 taivaan samanlaiseksi kuin vanhassa kuvassa.<\/p>\n

11. Pargi-katu 6 eli pansionaatti Mon Repos<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Kaksikerroksinen, kahden eri maailmansodan pommituksilta s\u00e4ilynyt puuhuvila rakennettiin 1800-luvun lopulla t\u00e4ysihoitola- eli pansionaattik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Arkkitehtuurinsa yksityiskohtien kuten julkisivun vaakalaudoituksen, runsaiden koristeellisten puuleikkausten ja ornamenttien sek\u00e4 talon p\u00e4\u00e4tyyn sijoitetun p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin yl\u00e4puolelle tukipilareiden p\u00e4\u00e4lle tehdyn avoparvekkeen osalta Villa Mon Repos edustaa suurenmoisesti aikakauden paikallista huvilarakennustyyli\u00e4. Neuvostoaikoina ja viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sen j\u00e4lkeenkin rakennus oli tavallisessa asuink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0 Jos matkavarusteissasi on mukana jokin paperi, ota se kyn\u00e4n kera esiin ja piirr\u00e4 itsellesi kopio joistain talon puuleikkauskoristeista.<\/p>\n

12. Liikemies Kot\u0161nevin huvila<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kohtaa Poska-katua sijaitsi aikanaan narvalaisen teollisuusyritt\u00e4j\u00e4 Pavel Kot\u0161nevin yhdistetty toimisto ja kes\u00e4huvila, jolla oli eritt\u00e4in kauniisti yll\u00e4pidetty puutarha. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tontilla sijaitsee Narva-J\u00f5esuun peruskoulu ja lukio.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0<\/b>\u00a0Huomaatko, mik\u00e4 yksityiskohta on j\u00e4\u00e4nyt paikoilleen huvilan ajoista?<\/p>\n

13. Villa Irene -pansionaatin suihkukaivo<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Suippokaarisine torneineen uhkeaa uusgoottilaista rakennustyyli\u00e4 edustanut t\u00e4ysihoitola sijaitsi ennen toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutumistaan Narvanjoen jyrk\u00e4n rantat\u00f6rm\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sen huoneista ja pihalta avautuivat hulppeat n\u00e4k\u00f6alat sek\u00e4 talon etu- ett\u00e4 taustapuolen suuntaan \u2013 taajamaan ja joelle. Pansionaatin osoite Narvaan viev\u00e4n nykyisen J. Poska -kadun varrella oli toimintansa p\u00e4ivin\u00e4 v. 1905-1915 Kuvern\u00f6\u00f6rinkatu eli Gubernatorski prospekt 34.<\/p>\n

Huvilan omisti tuolloin er\u00e4s Ven\u00e4j\u00e4n vallankumousta edelt\u00e4neen ajan korkeakouluneuvonantajista, herra Golenzovski, ja h\u00e4n nimesi rakennuksen hieman aiemmin menehtyneen tytt\u00e4rens\u00e4 Irinan muistolle. My\u00f6hemmin, v. 1936 silloin jo itsen\u00e4isen Viron presidentti Konstantin P\u00e4ts m\u00e4\u00e4r\u00e4si joukon seudulla toimineita t\u00e4ysihoitoloita ja terveyskylpyl\u00f6it\u00e4 poliisien ja poliisihallinnon virkamiesten lomakodeiksi. Villa Irene nimettiin tuolloin Puhkekodu J\u00f5etareksi, ja siell\u00e4 saivat lomailla raskaan ty\u00f6ns\u00e4 vastapainoksi j\u00e4rjestyspoliisit perheineen.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0 Laske, kuinka monta porrasaskelmaa johtaa kadulta suihkul\u00e4hteen luo?<\/p>\n

14. Narvanjoen suu ja satama<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Laivaliikenteen navigointitarpeet Narvanlahdella ja Narvanjoen suulla ovat aina liittyneet Narvan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitykseen. 1700-luvulla Narva-J\u00f5esuuhun saapui joka kes\u00e4 yli 200 alusta. Seuraavalla vuosisadalla teollisuuden ja lomamatkailun kehittyminen edisti laivaliikenteen kehityst\u00e4. Narvan ja Narva-J\u00f5esuun v\u00e4lill\u00e4 kulki rahtilaivoja, hinaajia ja matkustajah\u00f6yrylaivoja, joista yksi \u2013 S\/S Kumari liikenn\u00f6i v. 1937 kes\u00e4n ajan my\u00f6s Suomenlahden yli Kotkaan.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n Narvan ja Narva-J\u00f5esuun pienvenesatamat ovat l\u00e4hinn\u00e4 huviveneilij\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta jokea pitkin p\u00e4\u00e4see risteilem\u00e4\u00e4n kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s\u00a0kahvila-jokilaiva Carolinell\u00e4<\/b><\/a>. Narva-J\u00f5esuuta pit\u00e4\u00e4 kotisatamanaan my\u00f6s matkapurjevene T\u00fctarsaare Aino, joka tekee enint\u00e4\u00e4n 15 hengen retki\u00e4 mm. Toilaan ja Narvaan sek\u00e4 osallistuu usein Viron pohjoisrannikon eri festivaaleille yms. tapahtumiin. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vene on saanut nimens\u00e4 laivamestari Lasse Kiiskin kotipaikan eli Suomenlahden kahden saaren, Suur ja V\u00e4ike T\u00fctarsaaren mukaan?<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/b>\u00a0\u00a0Suomenlahdella Ven\u00e4j\u00e4n aluevesill\u00e4 olevan Suursaaren kiert\u00e4minen l\u00e4nsipuolelta pident\u00e4\u00e4 Kotkan sek\u00e4 Narva-J\u00f5esuusta noin 15 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan Sillam\u00e4en v\u00e4list\u00e4 matka-aikaa liki 1,5 tunnilla. L\u00e4htisitk\u00f6 silti matkaan, jos\u00a0uusi laivayhteys<\/a>\u00a0luotaisiin kaupunkien v\u00e4lille?<\/p>\n

15. Narva-J\u00f5esuun majakka<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen virallinen majakka kohosi Narvanjoen suun vasemmalle eli Viron-puoleiselle rannalle v. 1808, joskin seudun merenkulullinen merkitys oli Novgorodiin, Moskovaan ja Pihkvaan matkanneiden kauppalaivojen my\u00f6t\u00e4 huomattava jo aiemmin eli Ruotsin vallan aikaan 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Tuolloin liikennett\u00e4 ohjattiin viel\u00e4 merkkitulilla.<\/p>\n

Vuonna 1886 majakka korvattiin 4 m korkeammalla, lieri\u00f6m\u00e4isell\u00e4 tornilla, jonka huipulle asennettiin punainen seitsem\u00e4st\u00e4 valopetrolilampusta koostunut loisto. Rakennuksen vierell\u00e4 toimi my\u00f6s s\u00e4\u00e4asema. Yhdistelm\u00e4 tuhoutui toisessa maailmansodassa. Nykyinen punavalkoraidallinen, torniltaan 31 m korkea (jalustasta mitattuna) ja loistoltaan 35 m korkeuteen merenpinnasta kohoava punavalkoinen majakka on rakennettu v. 1957.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/b>\u00a0\u00a0Tied\u00e4tk\u00f6, miksi majakka on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n punavalkoraitainen? Vastaus on artikkelin lopussa.<\/p>\n

16. Aia-katu 10 eli Zinovjevin huvila<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 tontilla sijaitsi sotien pommituksista s\u00e4ilynyt, mutta 1990-luvulla noin vuosisadan ik\u00e4isen\u00e4 tuhoutunut komea kolmikerroksinen pitsihuvila. Sen rakennnutti 1800-luvun lopulla A.Hahnin liikekumppani ja paikallinen mets\u00e4teollisuusjohtaja Dmitri Zinovjev, jonka puutavaratehtaat Narvassa Kreenholmin saarella, Narva-J\u00f5esuussa ja Pihkvassa veiv\u00e4t tuotantoaan mm. Hollantiin, Englantiin ja Ranskaan. Zinovjev toimi my\u00f6s Narvan kaupunginjohtajana kolmen vuoden ajan 1880-luvun taitteessa.<\/p>\n

Kuten Hahnin Villa Capriccio, oli my\u00f6s Zinovjevin huvila kuuluisa lukuisten ornamenttiensa ja puuleikkauksiensa puolesta. Liikemieskaksikon suosima tyyli muodostuikin nopeasti koko seudun hallitsevaksi arkkitehtuuriksi.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0 Aia-kadulla on yh\u00e4 pystyss\u00e4 yksi kyseisist\u00e4 pitsihuviloista – jatka matkaasi sen luo.<\/p>\n

17. Aia-katu 45 eli Pantejevin huvila<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Narvalainen tiilitehtaan omistaja ja kauppias Filipp Pantelejev rakennutti perheelleen Narva-J\u00f5esuuhun 1800-luvulla uusven\u00e4l\u00e4istyylisen residenssin eli asuinrakennnuksen. Se kilpaili puuleikkauskoristeidensa ja pylv\u00e4idens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 aivan omassa luokassaan, ja tekee sit\u00e4 yh\u00e4. Rakennus s\u00e4ilyi nimitt\u00e4in sodan tuhoilta, ja palveli toisen maailmansodan j\u00e4lkeen pitk\u00e4\u00e4n Kreenholmin tekstiilitehtaan omistajia ja johtoa heid\u00e4n lomatalonaan. Nykyisin kiinteist\u00f6 on yksityisomistuksessa, joten sen tontille tai l\u00e4hemm\u00e4s rakennusta ei ole julkista p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/b>\u00a0 Oletko n\u00e4hnyt Kreenholmin tehtailla tai esim. Sillam\u00e4en museon kokoelmassa tiili\u00e4, joiden pintaa koristavat kyrilliset kirjaimet \u042f.\u041f. tai \u0424.\u042f.\u041f. eli J.P. tai F.J.P.?\u00a0 Tied\u00e4tk\u00f6, mit\u00e4 ne tarkoittavat? Vastaus: is\u00e4 ja poika eli Filipp Jakovinpoika Pantelejev.<\/p>\n

18. Puinen ortodoksikirkko<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Narva-J\u00f5esuun pieni ja sympaattinen ortodoksikirkko rakennettiin alunperin v. 1867 muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Merik\u00fclaan, l\u00e4helle Viron vapaussotaan liittyv\u00e4\u00e4 Utrian maihinnousupaikkaa. Tuolloin se nimettiin Jumalaema Kaasani ikooni -nimiseksi kirkoksi (Neitsyt Marian Kazanin ikonikirkoksi). Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen v. 1947 kirkko purettiin, kuljetettiin osina ja pystytettiin hieman muokatussa asussa nykyiselle paikalleen Vabaduse-kadulla.<\/p>\n

Vuonna 2021 kirkko kohtasi tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4neen tuhopolttajan raivon,\u00a0per\u00e4ti kahdesti<\/a>. Toisella kertaa tuhon j\u00e4ljet olivat lohduttomia, mutta nyt yli 600 000 euron arvoisiksi ja v. 2024 loppupuolelle kest\u00e4viksi arvioidut\u00a0korjaus- ja j\u00e4lleenrakennusty\u00f6t ovat jo k\u00e4ynniss\u00e4<\/a>\u00a0\u2013 osittain my\u00f6s valtion eli Muinsuskaitseametin (museovirasto) tukemina. Suuri osa kirkon taidekokoelmasta onnistuttiin pelastamaan palolta, ja noin 60 ikonia ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Viron kansallismuseossa restauroitavina.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:<\/b>\u00a0 Etsi viisi eroa vanhan sek\u00e4 ennen paloa paikalla sijainneen kirkkorakennuksen valokuvista?<\/p>\n

19. Pyh\u00e4n Nikolain kirkon muistokivi<\/h4>\n

\"\"
\n\"\"<\/p>\n

Hungerburgin eli Narva-J\u00f5esuun el\u00e4m\u00e4nmenon vilkastuminen 1800-luvun loppupuolella aiheutti tarpeen pit\u00e4\u00e4 seudulla my\u00f6s jumalanpalveluksia. Goottilaistyylist\u00e4 luterilaiskirkkoa alettiinkin rakentamaan v. 1897, ja jo kolmen vuoden kuluttua – hein\u00e4kuussa v. 1900 ylsi arkkitehti Rudolf von Kn\u00fcpfferin suunnittelema suippok\u00e4rkinen kirkontorni lakikorkeuteensa.<\/p>\n

Punatiilist\u00e4 ja kalkkikivipaaseista rakennettu kirkkohuone, johon mahtui noin 500 henkil\u00f6\u00e4 kerrallaan, ristittiin Pyh\u00e4n Nikolain kirkoksi. Sit\u00e4 hy\u00f6dynsi Viron ensimm\u00e4isen itsen\u00e4isyyskauden aikana yli 2000 viron- ja saksankielisest\u00e4 j\u00e4senest\u00e4 koostuva seurakunta aina toiseen maailmansotaan asti. Sodassa kirkko k\u00e4rsi jonkin verran vaurioita, mutta sen lopulliseksi kohtaloksi muodostui purkutuomio v. 1954 ja rakennemateriaalina olleiden suurten kivien k\u00e4ytt\u00f6 my\u00f6s sodan tuhoja kokeneiden Kreenholmin tehdasrakennusten korjaust\u00f6ihin. Seurakuntatoiminnan uudelleenk\u00e4ynnistymisen j\u00e4lkeen ja vuonna 2003 pidettyjen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydess\u00e4 paljastettiin kirkon muistokivi sen alkuper\u00e4isell\u00e4 sijaintipaikalla, osoitteessa Vabaduse tn. 51.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4:\u00a0\u00a0<\/b>Etsi Narva-J\u00f5esuun kartalta osoite Koidu 19, jossa sijaitsevassa vanhassa rukoushuoneessa ja seurakuntatalossa nyky\u00e4\u00e4n 25-j\u00e4seninen seurakunta kokoontuu joka toinen sunnuntai.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 kuvamateriaalia kylpyl\u00e4kaupungin historiasta ja kulttuurista voit k\u00e4yd\u00e4 tarkastelemassa Narva-J\u00f5esuun etnografiamuseossa (osoite Nurme 38). Museo on kes\u00e4aikaan avoinna ti-la klo 11-17 (syyskuusta toukokuuhun ke, pe ja la klo 12-16), ja se sijaitsee vanhassa huvilassa, jossa on asustellut jonkin aikaa my\u00f6s tunnettu virolainen kirjailija A.H. Tammsaare.<\/b><\/p>\n

Vastaus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n nro 15:<\/b> Majakan punavalkoinen v\u00e4ri on valittu helpottamaan sen n\u00e4kyvyytt\u00e4 et\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4saikaan eri pilvisyysolosuhteissa. V\u00e4rit tai raitojen leveydet eiv\u00e4t siis liity esim. merimerkeiss\u00e4 k\u00e4ytettyihin v\u00e4riyhdistelmiin, jotka ilmaisevat karin sijaintisuuntaa.<\/p>\n

\"\"
Artikkeli on julkaistu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Sen alkuper\u00e4inen vironkielinen versio on julkaistu Vaivaran Sinim\u00e4kien ja Narva-J\u00f5esuun\u00a0museon kotisivulla<\/a>. Vanhat valokuvat ovat per\u00e4isin Narvan museon kokoelmista, ja oleellisilta osiltaan t\u00e4ydennettyjen tekstien alkuper\u00e4isversioiden koostajina ovat toimineet\u00a0Darina Dmitrijeva sek\u00e4 Kristina Muravjova.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4meren kauniista ranta-alueista Narvan lahti ja Narvanjoen suu eli viron kielell\u00e4 Narva-J\u00f5esuu olivat tunnettuja jo Ven\u00e4j\u00e4n tsaarien aikakaudella. Tuolloin t\u00e4m\u00e4 Pietarin aristokraattien kes\u00e4inen kohtauspaikka edusti Viron ehdotonta huippua, johon keskiluokkaisella paikallisv\u00e4ell\u00e4 ei juuri ollut asiaa. Monet 1800-luvun ven\u00e4l\u00e4istaiteilijat kuten taidemaalari Repin ja kirjailija Leskov olivat vakiovieraita. Suomenlahden rannikon\u00a0pehme\u00e4hiekkainen ja matala uimaranta sek\u00e4 meri-ilman ja m\u00e4ntymets\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2668322,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-2938527","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2938527","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2938527"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2938527\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2668322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2938527"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2938527"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2938527"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}