{"id":2990975,"date":"2025-02-19T13:21:02","date_gmt":"2025-02-19T11:21:02","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=2990975"},"modified":"2025-02-19T13:22:48","modified_gmt":"2025-02-19T11:22:48","slug":"esittelyssa-ita-viron-kunnat-ja-kaupungit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/esittelyssa-ita-viron-kunnat-ja-kaupungit\/","title":{"rendered":"Esittelyss\u00e4 It\u00e4-Viron kunnat ja kaupungit"},"content":{"rendered":"\n

Sosiaalisen median sarjassamme ”It\u00e4-Viron kunnat ja kaupungit” esittelimme kunnittain ja kaupungeittain koko It\u00e4-Virumaan maakunnan. Yleisinfon lis\u00e4ksi kustakin kunnasta kerrottiin historiallista taustaa ja n\u00e4kemisen arvoisia paikkoja tai asioita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuntainfot on koottu yhteen. Voit lukea artikkelin hyv\u00e4n\u00e4 yleistietopakettina tai vaikka matkalukemisena kulkiessasi Tallinnasta It\u00e4-Viroon. <\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Alutaguse<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alutagusen kunta on It\u00e4-Viron suurin kunta \u2013 mutta vain pinta-alaltaan. V\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n se on kunnista kaikkein pienin (vuonna 2023 kunnassa asui 4176 asukasta). Se on muodostettu vuoden 2017 kuntauudistuksessa Alajoen, Iisakun, Illukan, M\u00e4etagusen ja Tudulinnan kunnista Alutagusen kunnaksi. Hallinnollinen keskus on Iisakussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alutagusen \u201calkuper\u00e4isasukkaita\u201d olivat vatjalaiset, Inkerinmaalla asunut it\u00e4merensuomalainen heimo, joka on asunut It\u00e4-Virumaalla viimeist\u00e4\u00e4n 1200-luvulta alkaen. Vatjalaisten asuinalue ulottui tuolloin It\u00e4-Virumaalta Inkereenjoelle, l\u00e4helle Pietaria. Parhaiten alueen vatjalaishistoriasta muistuttaa J\u00f5ugan kyl\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 muinaishauta-alue, josta on l\u00f6ydetty noin 280 vatjalaisten hautaa ja josta arkeologisten kaivausten avulla on saatu paljon arvokasta tietoa vatjalaisten ja koko alueen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista syd\u00e4nkeskiajalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alutagusen kansallispuisto on perustettu vuonna 2018 ja on lajissaan Viron uusin. Villi mets\u00e4alue on kuitenkin ikivanhaa ja alue onkin tunnettu juuri taigaa muistuttavista ikimetsist\u00e4\u00e4n. Helpoimmin p\u00e4\u00e4set tutustumaan alueeseen hiiht\u00e4en tai patikoiden: Alutaguse Tervisespordikeskus<\/a> ja Alutaguse Matkaklubi<\/a><\/p>\n\n\n\n

M\u00e4etagusen vanha kartano on toiminut jo vuosia upeana kartanokylpyl\u00e4n\u00e4, tutustu t\u00e4st\u00e4: Von ROSEN spa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Muita kiinnostavia kohteita: Kauksin ranta, Vasknarvan satama ja Kurem\u00e4en luostari. <\/p>\n\n\n\n

J\u00f5hvi<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/a>J\u00f5hvi on kaupunki ja kunta It\u00e4-Virumaan keskell\u00e4, Tallinna-Narva-maantien etel\u00e4puolella. Matkaa Tallinnaan on noin 170km ja Narvaan 50km. Ennen vuoden 2017 maakuntahallinnon purkamista ja kuntauudistusta J\u00f5hvi oli It\u00e4-Virumaan hallinnollinen keskus. Koko J\u00f5hvin kunnassa, joka koostuu J\u00f5hvin kaupungista, Tammikun taajamasta ja yhdest\u00e4toista kyl\u00e4st\u00e4, asuu 12351 asukasta. Enemmist\u00f6n \u00e4idinkieli on ven\u00e4j\u00e4, viroa puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n 34,5%.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kirjallinen maininta J\u00f5hvin kirkkopit\u00e4j\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy vuodelta 1354, joihin aikoihin my\u00f6s nykyist\u00e4 J\u00f5hvin Mikaelin linnoituskirkkoa alettiin rakentaa. Kirkko oli siis paitsi pyh\u00e4tt\u00f6, my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 linnoitus Pohjois-Viron keskiaikaisessa puolustuksessa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kirkon rakenteissa edelleen: sein\u00e4muurit ovat paksut ja kirkontornissa on ampuma-aukot!<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mikaelin kirkon lis\u00e4ksi J\u00f5hvissa kannattaa vierailla J\u00f5hvi Kontserdimaja<\/a>ssa, joka on yksi Viron upeimpia ja jossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n monipuolista, korkeatasoista ohjelmaa l\u00e4pi vuoden. Lis\u00e4ksi kannattaa k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa J\u00f5hvin hiisitammistoon, muinaiseen pyh\u00e4\u00e4n paikkaan. Hiisitammistossa ovat rinnakkain tuhannen vuoden takainen palvontapaikka ja neuvostoaikainen kaivoskompleksi, joka on osittain tehty tammiston p\u00e4\u00e4lle. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 aluetta kuitenkin vaalitaan ja l\u00f6yd\u00e4t sielt\u00e4 my\u00f6s upeita vanhoja tammia. Loistavaa georgialaista ruokaa saat Gruusia trahter Mimino<\/a>ssa ja kahvilla kannattaa pist\u00e4yty\u00e4 Kohvik Bon Appetit<\/a>issa.<\/p>\n\n\n\n

Kohtla-J\u00e4rve<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohtla-J\u00e4rve on It\u00e4-Viron toiseksi suurin ja Viron viidenneksi suurin kaupunki 33675 asukkaallaan. Se tunnetaan ennen kaikkea teollisuuskaupunkina ja erityisesti palavankiven, kemian-, metalli- sek\u00e4 ompeluteollisuudestaan. Kohtla-J\u00e4rvell\u00e4 onkin t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten varsin luonteva yst\u00e4vyyskaupunki Suomessa: Outokumpu. Kaupungin asukkaat puhuvat \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n valtaosin ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Vironkielisten osuus on noin 16%.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohtla-J\u00e4rven kaupungin historia on suhteellisen lyhyt: kaupunki perustettiin 1920-luvun alussa Kohtlan ja J\u00e4rven kartanoiden maalle taannoisen J\u00e4rven kyl\u00e4n kohdalle. Perustamiseen vaikutti alueelle aiemmin perustettu Viron ensimm\u00e4inen palavankivenkaivos. Neuvostomiehityksen j\u00e4lkeen vuonna 1946 alueen palavankiventeollisuutta alettiin kasvattaa ja samalla my\u00f6s kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Uuden itsen\u00e4isyyden aikana asukasluku on tasaisesti laskenut.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaupungissa on ainutlaatuinen palavankiven museo eli P\u00f5levkivimuuseum<\/a>, joka esittelee laajasti paitsi teollisuusty\u00f6n menetelmi\u00e4 ja materiaaleja, my\u00f6s koko It\u00e4-Viron teollisuushistoriaa. Lis\u00e4ksi kannattaa k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 keskustan promenadilla, jota pitkin p\u00e4\u00e4see k\u00e4velem\u00e4\u00e4n my\u00f6s kauniiseen kaupunginpuistoon. Matkalla on my\u00f6s hieno, restauroitu kulttuurikeskus, joka arkkitehtuuriltaan edustaa neuvostoklassismia.<\/p>\n\n\n\n

Kohtla-J\u00e4rven vieress\u00e4 Kohtla-N\u00f5mmella sijaitsee Viron kaivosmuseo eli Eesti Kaevandusmuuseum<\/a> , jossa matkailija p\u00e4\u00e4see sukeltamaan maanalaisiin kaivosk\u00e4yt\u00e4viin ja tutustumaan autenttisissa tunnelmissa kaivosty\u00f6l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Syv\u00e4llinen ja todella suositeltava el\u00e4mys!<\/p>\n\n\n\n

L\u00fcganuse<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Virumaan l\u00e4ntisin osa kuuluu L\u00fcganusen kunnalle, joka vuoden 2017 kuntauudistuksessa muodostettiin vanhasta L\u00fcganusen kunnasta, Kivi\u00f5lin kaupungista ja Sondan kunnasta. Kaupungin hallinnollinen keskus on Kivi\u00f5li ja asukkaita on 8250. Maantieteellisesti L\u00fcganuse ulottuu Suomenlahden rannikolta pitk\u00e4lle sis\u00e4maahan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00fcganusen pit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kauas 1200-luvulle ulottuva historia ja jo sit\u00e4 ennen alueella tiedet\u00e4\u00e4n olleen Ask\u00e4lan muinaispit\u00e4j\u00e4, joka oli osa Virumaan maakuntaa. Ensimm\u00e4inen kirjallinen tieto L\u00fcganusen Pyh\u00e4n Johanneksen kirkosta on vuodelta 1373.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti Kivi\u00f5lin l\u00e4hihistoria kytkeytyy vahvasti teollistumiseen ja 1900-luvun kaivosteollisuuteen, joka on leimallista alueelle edelleen. Teollisuushistorian ja sen synnytt\u00e4mien tuhkavuorten ansiosta matkailijoilla on mahdollista vaikkapa kiivet\u00e4 P\u00fcssin tekovuoren huipulle polkua pitkin tai lasketella Kivi\u00f5lin rinteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00fcganusen pohjoisosassa, Suomenlahden rannikolla on huikea rantat\u00f6rm\u00e4, jota voi ihailla vaikkapa Valasten putouksen luona tai Ontikan t\u00f6rm\u00e4ll\u00e4. Hyv\u00e4 vaihtoehto lomailijalle on y\u00f6py\u00e4 Sakan historiallisessa kylpyl\u00e4kartanossa, joka sijaitsee rantat\u00f6rm\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kivi\u00f5li Seikluskeskus<\/a>essa p\u00e4\u00e4set talvella laskettelemaan ja kes\u00e4ll\u00e4 vaikkapa laskemaan 700 metri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 k\u00f6ysirataa tai harrastamaan alam\u00e4kipy\u00f6r\u00e4ily\u00e4. Hyvi\u00e4 y\u00f6pymispaikkoja l\u00e4hell\u00e4 ovat Karukella puhkemaja<\/a> ja Rosi Puhkemaja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2012 suljettu Aidun liuskekivilouhos on t\u00e4yttynyt vedell\u00e4 ja alueelle on muodostunut mahtava vesiurheilualue pitkine kanavineen. Aidu Veeseiksluskeskus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Adrenaator Grupp<\/a>in kanssa kaivossafareita ja seikkailumatkoja ja tarjoaa erilaisia vesiurheiluaktiviteetteja.<\/p>\n\n\n\n

Narva<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rajakaupunki Narva on It\u00e4-Viron suurin ja Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Narvajoen l\u00e4nsirannalla Viron koilliskulmassa. Asukkaita kaupungissa on 53875. Erikoisen historiansa takia Narva on Viron ven\u00e4j\u00e4nkielisin kaupunki: sit\u00e4 puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n l\u00e4hes jokainen narvalainen. Vironkielisi\u00e4 on vain muutama prosentti, mutta matkailija p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kaupungissa hyvin englannin tai virolla, jos ven\u00e4j\u00e4 ei suju. Narva on my\u00f6s inkerinsuomalaisten ep\u00e4virallinen p\u00e4\u00e4kaupunki ja kaupungin asukkailla onkin runsaasti inkeril\u00e4isi\u00e4 juuria. Rajakaupungin etninen ja kulttuurinen profiili on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kirjava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Narva on tanskalaisten perustama kaupunki, josta ensimm\u00e4iset maininnat l\u00f6ytyv\u00e4t 1200-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. Hermannin linnoituksesta mainitaan ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1277. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Narva on \u2013 muun Viron kanssa \u2013 ollut niin saksalaisen ritarikunnan, Ruotsin kuninkaan kuin Ven\u00e4j\u00e4n tsaarinkin alaisuudessa ja rajakaupunkina kokenut historian saatossa kovia kolhuja. Viimeisin suuri kolhu oli toinen maailmansota, jonka loppupuolella koko ruotsinaikainen vanha barokkikeskusta pommitettiin l\u00e4hes maan tasalle. Neuvostomiehityksen aikana kaupunki kasvoi ja samalla ven\u00e4l\u00e4istyi nopeasti muun muassa Kreenholmin valtavan tekstiilimanufaktuurin kasvaessa, mutta uuden itsen\u00e4isyyden aikana v\u00e4kiluku on laskenut ja teollisuuden rinnalle on tullut muita elinkeinoja, muun muassa matkailu.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaupungin vanha keskusta ja barokkityylinen raatihuone on ehdottomasti n\u00e4kemisen arvoinen, samoin tietenkin Hermannin linnoitus, joka on kunnostettu upeaksi. Kreenholmin tehdasalueelle p\u00e4\u00e4see sunnuntaisin opastetuille kierroksille. Lis\u00e4ksi matkailijan kannattaa tutustua esimerkiksi uuteen Viiden kruunun n\u00e4k\u00f6alapaikkaan, jokirannan kauniiksi rakennettuun promenadiin ja upeaan Pimeaed-puistoon promenadin toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ostoksia voi tehd\u00e4 esimerkiksi kauppakeskuksissa Astri Keskus<\/a> ja Fama Keskus<\/a>, jotka ovat k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta.<\/p>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuu<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuu on kylpyl\u00e4kaupunki It\u00e4-Virumaan koillisnurkassa, sijaiten nimens\u00e4 mukaisesti Narvajoen suulla, Suomenlahden rannalla. Nykyisin kaupunkiin kuuluvat my\u00f6s Vaivaran ja Viivikonnan alueet. Asukkaita Narva-J\u00f5esuussa on yhteens\u00e4 4260. Matkaa Narvan kaupunkiin on v\u00e4h\u00e4n yli kymmenen kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuuta kutsuttiin 1900-luvun alkupuolelle asti saksankielisell\u00e4 nimell\u00e4 Hungerburg. Se oli jo tsaarinaikana suosittu kylpyl\u00e4kaupunki, joka kokosi lomailijoita niin Pietarista, Tallinnasta kuin esimerkiksi Suomesta. Paikka oli paitsi Pietarin aristokratian, esimerkiksi taiteilijoiden suosiossa. Muun muassa Ilja Repinin tiedet\u00e4\u00e4n viett\u00e4neen kesi\u00e4\u00e4n Hungerburgissa. Suomalaisittain hauska knoppitieto lienee se, ett\u00e4 rakastetun toimittaja Erkki Toivasen \u00e4iti Adele Toivanen os. Konga oli kotoisin Narva-J\u00f5esuusta ja sinne h\u00e4net on my\u00f6s haudattu. \u00c4idin kautta Erkkikin oppi jo lapsena viron kielen.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunki tuli jo 1800-luvulla tunnetuksi paitsi huikaisevasta hiekkarannastaan, my\u00f6s upeista pitsihuviloistaan, joita tosin en\u00e4\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain kourallinen. Ranta on kuitenkin entisess\u00e4 loistossaan ja historia havisee kaikkialla.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tietenkin se ranta, mutta my\u00f6s upea m\u00e4ntymets\u00e4inen luonto rannan ymp\u00e4rill\u00e4. Ehk\u00e4 paras paikka fiilistell\u00e4 1800-luvun mennytt\u00e4 loistoa on upea, vanhojen huvimajojen koristama puistokokonaisuus, johon kuuluu Hele park ja Pime park (Valoisa puisto ja Pime\u00e4 puisto).<\/p>\n\n\n\n

Rannan tuntumasta l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s perinteikk\u00e4\u00e4n NARVA-J\u00d5ESUU Medical SPA<\/a> sek\u00e4 tyylikk\u00e4\u00e4n Meresuu Spa & Hotel<\/a>in, joissa p\u00e4\u00e4set lomakaupungin aitoon tunnelmaan.<\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4e<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/a>Sillam\u00e4e on It\u00e4-Virumaan kaupunki Suomenlahden rannalla noin 25 kilometri\u00e4 Narvasta l\u00e4nteen. Kaupunki sijoittuu maantieteellisesti Baltian klintille, joskin klintti noilla kohdin on varsin matala ja niinp\u00e4 kaupunki on rakennettu osittain klintin p\u00e4\u00e4lle, osin klintin ja merenrannan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4lle kaistaleelle. Kaupungissa on 12452 asukasta ja kaupungin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ylivoimainen enemmist\u00f6 puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4e mainitaan historiankirjoissa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 1502, jolloin Thor Bruggen viittasi paikalla olleeseen kievariin tai kapakkaan. Alue tunnettiin 1500-luvulla T\u00fcrsam\u00e4kien nimell\u00e4, jolloin alueella oli jo kalastajakyl\u00e4, my\u00f6hemmin my\u00f6s kartano ja mylly. 1800-luvulla Viron pohjoisrannikko alkoi vet\u00e4\u00e4 lomanviett\u00e4ji\u00e4 ja kylpyl\u00f6it\u00e4 ja kes\u00e4huviloita nousi Narva-J\u00f5esuun lis\u00e4ksi my\u00f6s Sillam\u00e4elle.<\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4en kaupungin nykyilme on per\u00e4isin neuvostoajalta. Kaupungin keskusta on kuuluisa hyvin s\u00e4ilyneest\u00e4 ja yhten\u00e4isest\u00e4 arkkitehtonisesta ilmeest\u00e4\u00e4n, joka tunnetaan nimell\u00e4 stalinistinen klassismi. T\u00e4t\u00e4 tyylisuuntaan edustaa Sillam\u00e4en kulttuurikeskus, vanha elokuvateatteri ja koko keskustan promenadin alue. Teollisuuskaupungin syntym\u00e4vuotena voidaan pit\u00e4\u00e4 vuotta 1946, jolloin alueelle p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa \u00f6ljyliuskemalmin k\u00e4sittelytehdas, jossa tuotettiin uraanioksideja. Teollisuudenalan vuoksi kaupunki tunnettiin pitk\u00e4\u00e4n suljettuna kaupunkina.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historiallisen keskustan halki kulkevaa promenadia kannattaa jatkaa rantaan ja k\u00e4vell\u00e4 uutta ja ihastuttavaa rantapromenadia pitkin. Lis\u00e4ksi kannattaa vierailla<\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4e Muuseum<\/a>issa esitell\u00e4\u00e4n kaupungin ainutlaatuista historiaa. Jos satut Sillam\u00e4elle viikonloppuna, kannattaa harkita my\u00f6s kaupungin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 todellista retrosaunaa, joka l\u00e4mpenee lauantaisin naisille ja sunnuntaisin miehille. Sauna l\u00f6ytyy osoitteesta Kesk 10.<\/p>\n\n\n\n

Toila<\/h2>\n\n\n\n

\"\ud83c\udfd8\"Yleisinfo\"\ud83c\udfe1\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toilan kunta sijaitsee It\u00e4-Virumaan maakunnassa Suomenlahden rannalla noin 40 kilometri\u00e4 Narvasta l\u00e4nteen. Kunnan keskus on aivan Baltian rantat\u00f6rm\u00e4n eli klintin vieress\u00e4. Rantat\u00f6rm\u00e4 murtuu Toilan kohdalla ja murtumakohdassa olevassa laaksossa on historiallinen ja hienossa kunnossa oleva Toila-Orun puisto. Nykyiseen Toilan kuntaan kuuluu my\u00f6s Kohtla-N\u00f5mmen alue ja asukasluku on 4310.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\"\ud83d\udcdc\"Vilkaisu historiaan\"\ud83d\udcd6\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toilaan kuuluva P\u00fchaj\u00f5en kyl\u00e4 mainitaan historiankirjoissa jo vuonna 1241. Alueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s paljon muinaisia pyhi\u00e4 paikkoja ja erilaisia el\u00e4misen j\u00e4lki\u00e4, joten asutus alueella on vanhaa. P\u00e4iten kartano mainitaan vuonna 1534, Voka kartano 1586. Yksi historiallinen maamerkki on nykyinen P\u00fchaj\u00f5en kirkko, joka on per\u00e4isin vuodelta 1839.<\/p>\n\n\n\n

Toila-Orun puisto tunnetaan ennen kaikkea Viron ensimm\u00e4isen presidentin, Konstantin P\u00e4tsin kes\u00e4paikkana, koska h\u00e4nelle lahjoitettiin puistosta hulppea kes\u00e4palatsi. My\u00f6s Suomen presidentti P.E.Svinhufvud, joka oli suuri Viron yst\u00e4v\u00e4, vieraili P\u00e4tsin luona Toilassa elokuussa 1936. Palatsi tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta sit\u00e4 p\u00e4\u00e4see nyky\u00e4\u00e4n ihailemaan virtuaalisella aikamatkalla, kun VRHistory tarjoaa virtuaalimatkoja kadonneen loiston aikoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\ud83d\udc40\"N\u00e4kemisen arvoista\"\ud83d\udc63\"<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Orun puiston lis\u00e4ksi kannattaa tietenkin k\u00e4yd\u00e4 Toila SPA Hotell<\/a>issa ja erityisesti sen upealla kylpyl\u00e4- ja saunaosastolla. Lis\u00e4ksi k\u00e4vely mukulakivisell\u00e4 merenrannalla auringonlaskun aikaan on upea kokemus. Rannassa ravintola Toila Mereresto<\/a> ottaa vieraat avosylin vastaan ja tarjoaa upeita makuel\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa It\u00e4-Viroon! Jos haluat pysy\u00e4 ajan tasalla It\u00e4-Viron kuulumisista, seuraa meit\u00e4 Facebookissa<\/a> ja Instagramissa<\/a>. Uutiskirjeen tilaamalla saat kerran kuussa ajankohtaista tietoa It\u00e4-Viron matkailusta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalisen median sarjassamme ”It\u00e4-Viron kunnat ja kaupungit” esittelimme kunnittain ja kaupungeittain koko It\u00e4-Virumaan maakunnan. Yleisinfon lis\u00e4ksi kustakin kunnasta kerrottiin historiallista taustaa ja n\u00e4kemisen arvoisia paikkoja tai asioita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuntainfot on koottu yhteen. Voit lukea artikkelin hyv\u00e4n\u00e4 yleistietopakettina tai vaikka matkalukemisena kulkiessasi Tallinnasta It\u00e4-Viroon. Alutaguse Yleisinfo Alutagusen kunta on It\u00e4-Viron suurin kunta \u2013 mutta vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":2991008,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[957,958,952,954,955],"class_list":["post-2990975","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","tag-ita-virumaa-2","tag-matkailu-3","tag-narva-2","tag-viro-2","tag-ita-viro-2"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2990975","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2990975"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2990975\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2991008"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2990975"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2990975"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2990975"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}