{"id":3004650,"date":"2026-03-09T10:13:46","date_gmt":"2026-03-09T08:13:46","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?p=3004650"},"modified":"2026-04-10T13:56:24","modified_gmt":"2026-04-10T10:56:24","slug":"ita-viron-ennatyspaikat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/ita-viron-ennatyspaikat\/","title":{"rendered":"It\u00e4-Viron enn\u00e4tyspaikat"},"content":{"rendered":"\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 It\u00e4-Virosta l\u00f6ytyy eniten enn\u00e4tyspaikkoja? Tarton yliopisto toteutti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 2020 kartoituksen, joka vahvisti asian \u2013 Viron luonnollisten ja ihmisen luomien enn\u00e4tysten suurin keskittym\u00e4 sijaitsee juuri It\u00e4-Virumaan maakunnassa!

It\u00e4-Virumaalla luonto ja ihminen ovat yhdess\u00e4 luoneet jotakin todella poikkeuksellista: alueelta kartoitettiin yhteens\u00e4 34 enn\u00e4tyspaikkaa<\/a><\/strong>, jotka tekev\u00e4t maakunnasta todellisen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4n unelmakohteen. Ne kaikki l\u00f6ytyv\u00e4t nyt my\u00f6s enn\u00e4tyspaikkojen kartalta<\/a><\/strong>. Jo 19 enn\u00e4tyst\u00e4 on merkitty my\u00f6s maastoon ja ne on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4.

T\u00e4ss\u00e4 blogissa esittelemme kaikki 19 enn\u00e4tyspaikkaa. Tule ja koe, kuinka poikkeuksellinen It\u00e4-Viro on!
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1. Aa \u2013 Viron ristisanap\u00e4\u00e4kaupunki<\/h2>\n\n\n\n

Kyl\u00e4 nimelt\u00e4 \u201dAa\u201d on ensimm\u00e4inen Viron paikkakuntien nimiluetteloissa, ja sana Aa<\/em> on my\u00f6s ensimm\u00e4inen sana tietosanakirjoissa. Vuonna 2019 Aa valittiin Viron ristisanap\u00e4\u00e4kaupungiksi. Voittaja ratkaistiin kymmenen ristisanateht\u00e4viss\u00e4 yleisimmin esiintyv\u00e4n paikannimen joukosta. Nimi Aa<\/em> voi ristisanassa viitata Pohjoisrannikolla sijaitsevaan kaksikirjaimiseen kyl\u00e4\u00e4n, sen kartanoon tai rantaan, joka on paikallisten keskuudessa hyvin rakastettu lomapaikka.<\/p>\n\n\n\n

Aa:n kyl\u00e4 mainittiin ensimm\u00e4isen kerran jo vuonna 1242 Tanskan veroluettelossa (Taani hindamisraamat). Tuolloin k\u00e4ytettiin nime\u00e4 Haz\u00e6.<\/strong> Vuosisatojen aikana on esiintynyt useita nimimuotoja, kuten H\u00e4cke, Haka<\/strong> ja Hak\u00fcll<\/strong>.<\/em> Tuskinpa n\u00e4m\u00e4 nimet olisivat kiehtoneet ristisanateht\u00e4vien laatijoita yht\u00e4 paljon kuin nimi Aa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

P.s. \u201cAa\u201d esiintyy usein my\u00f6s puhekieless\u00e4 huudahduksena, joka ilmaisee oivaltamista tai huomaamista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aa sijaitsee Ontikan rantat\u00f6rm\u00e4n alueella. L\u00e4hell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 sijaitsee my\u00f6s tunnettu Sakan kartano<\/a><\/strong>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2. Viron Kaivosmuseo \u2013 Viron syvin museo<\/h2>\n\n\n\n

Viron kaivosmuseo<\/strong><\/a> on erityinen museo siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 se sijaitsee kahdeksan metri\u00e4 maan alla. Kun l\u00e4htee etsim\u00e4\u00e4n Viron syvint\u00e4 museokokemusta, kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 kaivosk\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila on ymp\u00e4ri vuoden noin kahdeksan astetta. Kosteutta, viileytt\u00e4 ja pimeytt\u00e4 vastaan auttavat kaivosty\u00f6l\u00e4isen takki sek\u00e4 tieto siit\u00e4, ett\u00e4 pian p\u00e4\u00e4see takaisin p\u00e4iv\u00e4nvaloon. Toisin oli kaivosty\u00f6l\u00e4isill\u00e4, jotka viettiv\u00e4t maan alla kokonaisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Museon erityispiirre ovat entiset kaivosty\u00f6l\u00e4iset, jotka toimivat oppaina sek\u00e4 yh\u00e4 toimivat koneet.Oppaat ovat samalla my\u00f6s korjaajia, jotka pit\u00e4v\u00e4t porakoneet, kuormaajat ja kaivoskoneet k\u00e4ytt\u00f6kunnossa ja k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t ne vierailun aikana. N\u00e4it\u00e4 voimakkaita koneita k\u00e4ytettiin Kohtlan kaivoksessa aina sen sulkemiseen saakka vuonna 2001.<\/p>\n\n\n\n

Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi ajaa maanalaisella kaivosjunalla. Maanalainen rautatie on s\u00e4ilynyt en\u00e4\u00e4 vain museossa \u2013 toimivissa kaivoksissa kaivosty\u00f6l\u00e4iset kuljetetaan ty\u00f6paikoille nykyisin kuljetusautoilla.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Entisen r\u00e4j\u00e4hdevaraston tiloihin Toilan kunnan koululaiset ovat rakentaneet Viron syvimm\u00e4n pakohuoneen, joka valittiin vuonna 2025 It\u00e4-Virumaan parhaaksi uudeksi seikkailuksi.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

3. Kivi\u00f5lin seikkailukeskuksen vaijerirata \u2013 Viron pisin vaijerirata<\/h2>\n\n\n\n

Kivi\u00f5lin seikkailukeskuksen<\/a> <\/strong>vaijerirata on todellinen vetonaula. Viron pisin ilmalento on 600 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja se alkaa keinom\u00e4en huipulta, joka muuten on yksi Baltian suurimmista ihmisen tekemist\u00e4 m\u00e4ist\u00e4. Vauhti voi nousta jopa 80 kilometriin tunnissa. Lopussa vauhtia hidastaa jarruj\u00e4rjestelm\u00e4. Vaijerilasku on yht\u00e4 aikaa aikaa adrenaliinint\u00e4yteinen mutta my\u00f6s turvallinen el\u00e4mys. Noin 30 sekunnin ajan voi tuntea, milt\u00e4 todellinen vapaus maistuu!<\/p>\n\n\n\n

Kivi\u00f5lin seikkailukeskuksen 90 metri\u00e4 korkealta keinom\u00e4elt\u00e4 voi laskea alas my\u00f6s maasturilla, polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ja tuubilla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat osa koko perheen seikkailupuistoa, jossa tekemist\u00e4 l\u00f6ytyy kaikenik\u00e4isille.<\/p>\n\n\n\n

Talvella Kivi\u00f5li tunnetaan Baltian maiden pisimmist\u00e4 rinteist\u00e4 koostuvana hiihtokeskuksena. Laskettelusuksilla ja lumilaudalla voi laskea nelj\u00e4\u00e4 400\u2013700 metrin pituista rinnett\u00e4. Aloittelijoille on lis\u00e4ksi kaksi harjoittelurinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Kivi\u00f5lin seikkailukeskus on malliesimerkki kierr\u00e4tyksest\u00e4 ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4. \u00d6ljyliuske-teollisuuden j\u00e4tteest\u00e4 syntynyt suuri tekom\u00e4ki tarjoaa nyt huimaavia el\u00e4myksi\u00e4, ja sen sis\u00e4\u00e4n varastoitunutta l\u00e4mp\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n fiksusti palvelurakennuksen l\u00e4mmitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kivi\u00f5lin seikkailukeskuksessa upeita n\u00e4kymi\u00e4 tarjoaa my\u00f6s pitk\u00e4 vaijeriliuku. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

4. Aidun soutukanava \u2013 Viron ainoa ihmisen rakentama olympiamittainen soutukanava<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2012 Aidun avolouhoksessa lopetettiin kaivostoiminta, kun \u00f6ljyliuskevarat ehtyiv\u00e4t. Sen j\u00e4lkeen maanpinta tasoitettiin ja metsitettiin, ja alueelle rakennettiin syvennys soutukanavalle. Pumppaamojen sulkemisen j\u00e4lkeen louhoksen kuljetustiet t\u00e4yttyiv\u00e4t vedell\u00e4. N\u00e4in muodostui omaleimainen, kampamainen keinotekoisten vesialtaiden j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teollisuusmaiseman uusiok\u00e4yt\u00f6n ansiosta Aidussa toimii nyky\u00e4\u00e4n vesiseikkailukeskus. Sen keski\u00f6ss\u00e4 on Viron ainoa ihmisen rakentama olympiamittainen soutukanava. Lis\u00e4ksi Aidussa on kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4 kanavia, joissa voi soutaa, meloa ja harrastaa moottoriveneily\u00e4. Wakeboard-puisto houkuttelee paikalle vauhdikkaiden vesilajien yst\u00e4vi\u00e4. Uimassa voi k\u00e4yd\u00e4 ulkoaltaassa<\/p>\n\n\n\n

P.s. Kaivinkoneiden muovaama, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 louhosmaisema on my\u00f6s retkeilij\u00f6iden paratiisi. Aluetta voi tutkia jalkaisin, maastopy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai adrenaliinint\u00e4yteisell\u00e4 louhossafarilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aidun kanaaleilla toimivassa vesiseikkailukeskuksessa<\/a><\/strong> riitt\u00e4\u00e4 urheilu- ja vapaa-ajan toimintaa ymp\u00e4ri vuoden. Kuva: S\u00f6ren Talu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

5. Kohtla-J\u00e4rve \u2013 Viron ensimm\u00e4isen \u00f6ljytehtaan sijaintipaikka<\/h2>\n\n\n\n

Kohtla-J\u00e4rvell\u00e4 sijainnut Viron ensimm\u00e4inen \u00f6ljytehdas on kuvattu my\u00f6s vuonna 1935 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetussa 100 kruunun seteliss\u00e4. Se kertoo siit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4 oma \u00f6ljyteollisuus oli nuorelle valtiolle. Ensimm\u00e4inen \u00f6ljytorni on s\u00e4ilynyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi \u00f6ljyliusketta k\u00e4ytettiin vain kiinte\u00e4n\u00e4 polttoaineena, mutta vuodesta 1920 l\u00e4htien t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tavoitteeksi tuli \u00f6ljyntuotanto, jotta \u00f6ljyliuskeelle saataisiin enemm\u00e4n lis\u00e4arvoa. Vuonna 1921 tasavallan hallitus p\u00e4\u00e4tti rakentaa Kohtlaan suuremman \u00f6ljyliuske\u00f6ljytehtaan, joka aloitti toimintansa vuonna 1924.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljytehtaasta saatu raaka-aine soveltui esimerkiksi laivojen ja vetureiden polttoaineeksi. Raaka\u00f6ljyn tislaamisen sivutuotetta bitumia k\u00e4ytettiin kattotervana, ja mineraaleihin sekoitettuna sit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s teiden asfaltointiin.<\/p>\n\n\n\n

P.s. \u00d6ljyteollisuuden jatkokehityksen avain oli \u00f6ljyliuske\u00adbensiinin tuotanto, jonka avulla haluttiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtion riippuvuutta tuonti\u00f6ljyst\u00e4. \u00d6ljyliuske\u00adbensiini\u00e4 ja \u00f6ljyliuske\u00f6ljy\u00e4 onnistuttiin my\u00f6s viem\u00e4\u00e4n ulkomaille. Esimerkiksi saksalaiset sotalaivat k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 poltto\u00f6ljy\u00e4. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kohtla-J\u00e4rven seutua voisi kutsua Viron Ruhriksi. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

6. Kohtla-J\u00e4rve \u2013 ensimm\u00e4isen teollisen \u00f6ljyliuske\u00adkaivoksen sijaintipaikka<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset kirjalliset viittaukset \u201cpalavaan kiveen\u201d l\u00f6ytyv\u00e4t jo 1700-luvulta, jolloin tutkijat alkoivat my\u00f6s tutkia sit\u00e4. Tutkimukset osoittivat, ett\u00e4 \u00f6ljyliusketta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kiinte\u00e4n\u00e4 polttoaineena ett\u00e4 nestem\u00e4isen polttoaineen tuotantoon. Tieto ei kuitenkaan heti johtanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljyliuske alkoi kiinnostaa Ven\u00e4j\u00e4n imperiumia vasta ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana syntyneen polttoainekriisin vuoksi, kun kivihiilen toimitukset vaikeutuivat.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1916 aloitettiin ensimm\u00e4isten koekaivantojen tekeminen paikassa, jossa nykyisin sijaitsee Kohtla-J\u00e4rven J\u00e4rven kaupunginosa. Niist\u00e4 kaivettu \u00f6ljyliuske kuljetettiin 22 vaunulla Pietariin, miss\u00e4 kokeet antoivat hyvi\u00e4 tuloksia. Jo samana vuonna alettiin nykyisen Kohtla-J\u00e4rven alueelle suunnitella ensimm\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljyliuskeen avolouhosta. <\/p>\n\n\n\n

P.s. Ensimm\u00e4inen maanalainen kaivos aloitti kuitenkin toimintansa muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kukrusessa. \u00d6ljyliusketta kaivettiin siell\u00e4 k\u00e4sin jo 1870-luvulla, kun kartanonherra Robert von Toll<\/strong> k\u00e4ytti sit\u00e4 viinatehtaan uunissa. \u00d6ljyliuskeen tieteellinen nimitys kukersiitti onkin per\u00e4isin Kukrusen kartanon saksankielisest\u00e4 nimest\u00e4 Kuckers.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kohtla-J\u00e4rven Palavan kiven museo.<\/strong><\/a> Kuva: Hetkeline<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

7. Valasten putous \u2013 Viron korkein vesiputous<\/h2>\n\n\n\n

Valasten putouksen tarkasta korkeudesta on erilaisia arvioita. Rankkasateet kasvattavat sit\u00e4, kun taas sortumat voivat pienent\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Py\u00f6ristettyn\u00e4 vesisein\u00e4m\u00e4 on noin 30 metri\u00e4 korkea, mik\u00e4 tekee Valastesta nelj\u00e4 kertaa korkeamman kuin J\u00e4gala, joka on Viron levein vesiputous. Toisin kuin J\u00e4gala, Valaste ei kuitenkaan ole luonnollinen vesiputous, vaan se syntyi maankuivatust\u00f6iden seurauksena ja saa vetens\u00e4 Kaasikv\u00e4ljan kuivatusojasta eli Valasten ojasta.<\/p>\n\n\n\n

Valasten putous kohisee Baltian klintin korkeimmalla ja n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4ll\u00e4 osuudella \u2013 juuri Ontikalla, miss\u00e4 kalkkikivijyrk\u00e4nne kohoaa 55 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolelle. Valasten putous tarjoaa vaikuttavimman n\u00e4ytelm\u00e4n kev\u00e4isen tulvaveden aikaan sek\u00e4 talvella, kun putous ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t puut j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t luonnon muovaamiksi j\u00e4\u00e4veistoksiksi. Kes\u00e4ll\u00e4 puolestaan voi ihailla tihe\u00e4\u00e4 ja rehev\u00e4\u00e4 rantamets\u00e4\u00e4. Valastella voi kokea vuodenajasta riippuen joko j\u00e4\u00e4maailman tai melkein viidakkomaisen klinttimets\u00e4n tunnelman. <\/p>\n\n\n\n

P.s. Parhaat n\u00e4kym\u00e4t putoukselle ja korkean rantajyrk\u00e4nteen alla kasvavaan mets\u00e4\u00e4n avautuvat Valasten vaellus- ja luontopolun portaikolta, joka on rakennettu kalkkikivijyrk\u00e4nteeseen. Sielt\u00e4 n\u00e4kee hyvin my\u00f6s geologisen leikkauksen satojen miljoonien vuosien aikana muodostuneista kerroksista. <\/p>\n\n\n\n

\"Valasteen
Valasten putous iltaruskossa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

8. J\u00f5hvin Mikaelin kirkko \u2013 Viron suurin keskiaikainen yksilaivainen maakirkko ja ainoa linnoituskirkko<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat J\u00f5hvin Pyh\u00e4n Mikaelin kirkosta (Mihkli kirik) ovat 1300-luvulta, mutta rakennuksen erityispiirteet viittaavat viel\u00e4 varhaisempaan alkuper\u00e4\u00e4n. Pyh\u00e4kk\u00f6 on maalaiskirkoksi poikkeuksellisen suuri ja muistuttaa pikemminkin luostari- tai piispankirkkoa. Sit\u00e4 on pidetty jopa Baltian maiden suurimpana yksilaivaisena kirkkona sek\u00e4 Viron ainoana kirkkona, jota ymp\u00e4r\u00f6i vallihauta.<\/p>\n\n\n\n

Ainutlaatuisia ovat my\u00f6s kirkon alttarin alla sijaitsevat holvatut kellarit, jotka muistuttavat K\u00e4rknan ja Padisen luostarikirkkojen kryptoja. Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n muussa Viron maalaiskirkossa ei ole vastaavia kellaritiloja. Nykyisin ne kuuluvat J\u00f5hvin Mikaelin kirkon museolle, jossa esitell\u00e4\u00e4n kiinnostavia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ja tarinoita \u2013 muun muassa legendaa kahdesta veljeksest\u00e4, joista toinen tappoi raivon vallassa toisen ja rakensi katumuksissaan linnan sijaan kirkon.<\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 on Viron ainoa linnoituskirkko, jota ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t aikanaan rengasmuuri ja vallihauta. Kirkon ulkoreunaa kiersi puolustusk\u00e4yt\u00e4v\u00e4, ja tornissa on lukuisia ampuma-aukkoja. Rakennus muutettiin kuitenkin linnoituskirkoksi todenn\u00e4k\u00f6isesti vasta sen j\u00e4lkeen, kun se oli tuhoutunut taistelussa vuonna 1367. J\u00f5hvin linnoituskirkkoa piiritettiin Liivin sodan aikana kahdesti, ja se vallattiin ja tuhottiin 3. helmikuuta 1558. <\/p>\n\n\n\n

P.s. J\u00f5hvin Mikaelin kirkko on j\u00e4\u00e4nyt historiaan my\u00f6s siksi, ett\u00e4 vuonna 1865 siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin Pohjois-Viron ensimm\u00e4inen ja koko Viron kolmas laulujuhla \u2013 samalla my\u00f6s Viron ensimm\u00e4inen alueellinen laulujuhla. J\u00f5hvin laulujuhla oli n\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4livaihe matkalla ensimm\u00e4iseen koko Viron yhteiseen laulujuhlaan.

<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00f5hvin Mikaelin kirkko on Viron ainoa linnoituskirkko.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

9. Sillam\u00e4en keskusta \u2013 Viron parhaiten s\u00e4ilynyt 1950-luvun uusklassinen kaupunkikeskus<\/h2>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen useisiin It\u00e4-Virumaan kaupunkeihin suunniteltiin uusklassiseen tyyliin rakennettuja keskustoja. Sodan j\u00e4lkeinen k\u00f6yhyys ei kuitenkaan mahdollistanut kaikkien n\u00e4iden suurisuuntaisten suunnitelmien toteuttamista. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kaupunkikeskus onnistuttiin rakentamaan vain Sillam\u00e4elle ja Kohtla-J\u00e4rvelle.<\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4ell\u00e4 keskusta on s\u00e4ilynyt eritt\u00e4in hyvin, ja se on nykyisin paras esimerkki 1950-luvun uusklassistisesta arkkitehtuurikokonaisuudesta, jonka keskipisteen\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kulttuuritalo. Kaupunki on my\u00f6s hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten luonnonolosuhteet ovat vaikuttaneet kaupungin suunnitteluun. Kaupunki on rakennettu paikkaan, jossa korkea klinttit\u00f6rm\u00e4 katkeaa ja muodostuu kulku merelle. T\u00e4m\u00e4 geologinen erityispiirre tulee erityisen hyvin esiin leveiss\u00e4 portaissa, jotka laskeutuvat jyrk\u00e4nteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevalta keskusaukiolta alas Mere-bulevardille. N\u00e4iden n\u00e4ytt\u00e4vien portaiden vuoksi kaupunkia kutsutaan my\u00f6s It\u00e4meren Odessaksi.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Neuvostoaikana Sillam\u00e4elle p\u00e4\u00e4si vain erityisluvalla, sill\u00e4 uraanin rikastamistehtaan yhteyteen rakennettu kaupunki oli niin salainen, ettei sit\u00e4 merkitty edes karttoihin. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n salaper\u00e4isen kaupungin tarinaa kertoo Sillam\u00e4en museo<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sillam\u00e4en uusklassinen kaupunkin\u00e4kym\u00e4 avautuu parhaiten Mere-puistokadulta. Kuva: Kalev Lait<\/p>\n\n\n\n

10. Sillam\u00e4e \u2013 Pohjois-Viron ensimm\u00e4inen kylpyl\u00e4kaupunki
<\/h2>\n\n\n\n

Voisi luulla, ett\u00e4 It\u00e4-Virumaan tunnetuin kylpyl\u00e4kohde Narva-J\u00f5esuu oli my\u00f6s alueen ensimm\u00e4inen lajissaan. Todellisuudessa Sillam\u00e4ell\u00e4 oli siihen parinkymmenen vuoden etumatka. Sillam\u00e4e mainitaan lomapaikkana jo vuonna 1852. Kahdeksan kilometri\u00e4 pitk\u00e4 kylpyl\u00e4alue sijaitsi merenrannalla S\u00f5tkejoen ja Perjatsin puron v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lomailijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa erityisen nopeasti sen j\u00e4lkeen, kun vuonna 1870 avattiin rautatieyhteys imperiumin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Pietariin. Pohjois-Viron kaunis luonto houkutteli t\u00e4nne yh\u00e4 enemm\u00e4n vierailijoita, ja alueelle syntyi my\u00f6s muita kylpyl\u00e4kohteita, kuten Narva-J\u00f5esuu ja Merik\u00fcla.<\/p>\n\n\n\n

Sillam\u00e4en kylpyl\u00e4n kukoistuskausi osui vuosisadanvaihteeseen. Parhaina kesin\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vietti lomaa 1500\u20131600 kes\u00e4vierasta. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana huvilarakennukset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin hoitamatta, eik\u00e4 Viron itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n lomailu en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt kunnolla vauhtiin. Ratkaiseva muutos alueen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtui vuonna 1928, kun Sillam\u00e4elle rakennettiin \u00f6ljyteollisuutta. Sen j\u00e4lkeen Sillam\u00e4e on tunnettu ennen kaikkea teollisuuskaupunkina.

P.s. Sillam\u00e4en kylpyl\u00e4kaupunkiaikoina kaupungissa vieraili my\u00f6s aikansa kuuluisuuksia, kuten s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Pjotr T\u0161aikovski<\/strong> ja nobelisti sek\u00e4 tiedemies Ivan Pavlov.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Sillam\u00e4e
Sillam\u00e4en uusi rantapromenadi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

11. Sillam\u00e4en tekoj\u00e4rvien kaskadi \u2013 Viron suurin korkeusero<\/h2>\n\n\n\n

Kurtnan j\u00e4rvialueelta alkava S\u00f5tkejoki laskee 22 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sillam\u00e4en tekoj\u00e4rveen. Kaupungissa joki on padottu kolmella padolla Viron mittakaavassa ainutlaatuiseksi tekoj\u00e4rvien ketjuksi, jonka yhteinen padotuskorkeus on 11,65 metri\u00e4. Sillam\u00e4en tekoj\u00e4rvet muodostavatkin Viron suurimman korkeuseron omaavan tekoj\u00e4rvien kaskadin. Suurimman tekoj\u00e4rven pinta-ala on 30 hehtaaria ja keskisyvyys noin 7 metri\u00e4. Kalastajat saavat sielt\u00e4 tavallisimmin ahventa, s\u00e4rke\u00e4, haukea ja lahnaa. Vesialtaan j\u00e4lkeen S\u00f5tkejoki kulkee merenrantaa pitkin ja laskee mereen venevajoista tunnetun alueen kohdalla, jota paikalliset kutsuvat nimell\u00e4 Shanghai. <\/p>\n\n\n\n

Kaupungin l\u00e4hell\u00e4 on my\u00f6s toinen vaikuttava, mutta luonnon muovaama porrasmainen kaskadi, Langevojan koski. Kaksiportainen koski saa vetens\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4. Sen alapuolella uoma laajenee pieneksi kanjoniksi. Noin 300 metrin matkalla laskeva puro p\u00e4\u00e4tyy lopulta S\u00f5tkejokeen. Putouksen viereen on rakennettu nuotiopaikka retkeilij\u00f6ille. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sillam\u00e4en keskustaa. Kuva: Sven Zacek<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

12. Narva-J\u00f5esuun ranta \u2013 Viron pisin merenrannalla sijaitseva hiekkaranta<\/h2>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuussa on Viron pisin merenrannalla sijaitseva hiekkaranta.Narva-J\u00f5esuun ranta alkaa Narvajoen suulta ja jatkuu aina Udria-nimisen rantajyrk\u00e4nteen ja siirtolohkareiden luo. Sen pituudeksi on mitattu 9,5 kilometri\u00e4. Vertailun vuoksi: kylpyl\u00e4kaupunki P\u00e4rnun nelj\u00e4n rannan yhteispituus on vain 3,9 kilometri\u00e4, ja niist\u00e4 on vain puolet hiekkarantaa.<\/p>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuun pitk\u00e4 ja leve\u00e4 hiekkaranta tarjoaa kaikille mahdollisuuden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma rauhallinen paikkansa. Ranta sopii erinomaisesti my\u00f6s pitkiin k\u00e4velyihin, py\u00f6r\u00e4ilyyn ja lumoavien auringonlaskujen ihailuun. Narva-J\u00f5esuuta ei turhaan kutsuta tuhannen auringonlaskun kaupungiksi.<\/p>\n\n\n\n

Narva-J\u00f5esuun luonnonkauneus johti kylpyl\u00e4toiminnan syntyyn 1870-luvulla. Nyky\u00e4\u00e4n lomakohteen tunnelmaan kuuluvat rantakahvilat, surffiklubi, pitkospuureitit, leikki- ja pallokent\u00e4t, paikallisia makuja tarjoavat ravintolat sek\u00e4 monipuolinen kes\u00e4tapahtumien ohjelma.

P.s. Narva-J\u00f5esuussa sijaitsee Viron it\u00e4isin majakka. Sen sijainti keskell\u00e4 kaupunkia on jo sin\u00e4ns\u00e4 poikkeuksellinen \u2013 ja n\u00e4kym\u00e4t merelle, joelle, kaupunkiin sek\u00e4 Narvajoen toiselle puolelle Ven\u00e4j\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kuvat: Dmitri Shutov, Sven Zacek<\/p>\n\n\n\n

13. Narvan linnoitukset \u2013 Viron parhaiten s\u00e4ilynyt linnoitusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Narvan keskustan bastionit ovat erinomainen esimerkki eri aikakausien puolustusrakenteista. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 rinnakkain Liivinmaan ritarikunnan aikana alkunsa saaneen linnan, keskiaikaisen kaupunginmuurin, jota on my\u00f6hemmin t\u00e4ydennetty rondeeleilla eli py\u00f6reill\u00e4 torneilla, sek\u00e4 1500\u20131600-lukujen bastioneja ja muureja suojaamaan rakennettuja kolmionmuotoisia ulkovarustuksia, raveliineja. S\u00e4ilyneet ja restauroidut linnoitukset ovat todellisia sotahistorian ja arkkitehtuurin helmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t maavallit ja muut puolustusrakenteet rakennettiin p\u00e4\u00e4osin 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana. Ruotsalaisen sotainsin\u00f6\u00f6rin ja arkkitehdin Erik Dahlbergin<\/strong> johdolla rakennettiin kuusi uutta bastionia, joista kaikki paitsi yksi ovat s\u00e4ilyneet. Kyseess\u00e4 on Viron parhaiten s\u00e4ilynyt sen ajan bastionij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Entisist\u00e4 linnoitusrakenteista on nyky\u00e4\u00e4n tullut rajakaupungin matkailuvaltti. Narvan Hermannin linnassa toimii Narvan museo, ja my\u00f6s suurin bastioni, Victoria, on avoinna vierailijoille. Sen kasemateissa eli tunnelimaisissa holvik\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 ja ruutikellarissa voi tutustua Narvan puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n historiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Narvan Hermannin linnassa toimii Narvan museo<\/a><\/strong>. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

14. Kreenholmin tehdas \u2013 Euroopan suurin teollisuuskompleksi 1800-luvulla<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1857 Narvajoen saarelle perustettu Kreenholmin tehdas koostui vuosisadan loppuun menness\u00e4 jo viidest\u00e4 tehtaasta ja oli yksi Euroopan suurimmista tekstiilin valmistajista \u2013 ellei jopa suurin. Ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli yli 10 000, ja tehtaasta oli tullut yksi maailman suurimmista tekstiiliyrityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n, Kreenholmin rakentamisen aikaan kiinnitettiin paljon huomiota my\u00f6s teollisuusalueen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n. Siksi entisen tekstiilij\u00e4tin arkkitehtuuri tekee vaikutuksen viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin. Kreenholmin mittakaava kiehtoo elokuvantekij\u00f6it\u00e4 niin l\u00e4helt\u00e4 kuin kaukaa \u2013 jopa Hollywoodista asti. Vanhan kehr\u00e4\u00e4m\u00f6rakennuksen sis\u00e4piha ja pylv\u00e4ssali ovat puolestaan tulleet tutuiksi suurista tapahtumista, kuten Narvan oopperap\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P.s. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suljetulle teollisuusalueelle p\u00e4\u00e4see vain tapahtumien yhteydess\u00e4 tai Narvan museon j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 opastetuilla kierroksilla. Yksi kierroksista vie Joalan tehtaalle, jossa kellarista vesitornin huipulle noustessa avautuvat henke\u00e4salpaavat n\u00e4kym\u00e4t koko teollisuuskompleksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Narvan museo j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Kreenholmin tehdasalueelle opastettuja kierroksia. Kuva: Ilja Smirnov<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

15. Narvan tekoj\u00e4rvi \u2013 Viron suurin tekoj\u00e4rvi<\/h2>\n\n\n\n

Narvan tekoj\u00e4rvi rakennettiin 1950-luvun alussa vesivoimalan ja Narvan voimalaitosten tarpeisiin. T\u00e4t\u00e4 varten Narvajoen uoma suljettiin Kreenholmin saaren yl\u00e4puolella betonisella ylivuotopadolla. Viimeisimpien mittausten mukaan tekoj\u00e4rven pinta-ala on 110 km\u00b2, josta noin kuudesosa kuuluu Virolle.<\/p>\n\n\n\n

Narvan tekoj\u00e4rven rannalla sijaitsee kanavaverkosto, jonka varrella on venevajoja. T\u00e4t\u00e4 aluetta kutsutaan Narvan Venetsiaksi. Neuvostoaikana kanavien v\u00e4liin oli houkuttelevaa rakentaa kes\u00e4asunto. Tuolloin veneell\u00e4 saattoi l\u00e4hte\u00e4 kalastamaan tai marjaan ja sieneen my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n puolelle. My\u00f6s parikymment\u00e4 Viron puolella sijaitsevaa neli\u00f6kilometri\u00e4 tarjoavat kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen vapaa-aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Erikoisen n\u00e4k\u00f6iset venevajat ja m\u00f6kit ovat paljon enemm\u00e4n kuin pelkki\u00e4 veneiden s\u00e4ilytyspaikkoja: niiss\u00e4 asutaan, kalastetaan, hoidetaan puutarhaa ja saunotaan, grillataan ja vietet\u00e4\u00e4n juhlia. Vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittynyt el\u00e4m\u00e4ntapa kiinnostaa sek\u00e4 turisteja ett\u00e4 taiteilijoita. Narvan taiteilijaresidenssin perinteeksi muodostunut kes\u00e4projekti \u201cNarva Veneetsia saatkond\u201d tuo alueelle asumaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n taiteilijoita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Narvan Venetsiassa on kymmenitt\u00e4in pieni\u00e4 venevajoja kanaalien varrella. Paikalliset ovat kunnostaneet ne kes\u00e4paikoikseen. Kes\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4 alueella on erityisen vilkasta ja yhteis\u00f6llist\u00e4. Kuva: Kristjan Lust<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

16. Narvajoki \u2013 Viron saaririkkain joki<\/h2>\n\n\n\n

Narvajoki ei ole vain Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4linen rajajoki, vaan se on erityinen my\u00f6s runsaan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja saariensa vuoksi. Joessa ja sen tekoj\u00e4rvess\u00e4 on yhteens\u00e4 noin 120 saarta, joista monet ovat tosin v\u00e4liaikaisia sedimenttikertymi\u00e4. Suurempia saaria on joessa noin kymmenen. N\u00e4ist\u00e4 suurin on Permisk\u00fclan saari, jolta on l\u00f6ydetty jopa harvinaisen liito-oravan elinymp\u00e4rist\u00f6. Narvajoen saarilla ei asu ihmisi\u00e4, mutta 1800-luvulla Kreenholmin saarelle rakennettiin suuri tekstiilitehdas.<\/p>\n\n\n\n

Narvajoki on monien hydrologisten mittareiden perusteella Viron suurin joki. Se erottuu esimerkiksi suurimmalla virtaamallaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 taakseen sek\u00e4 Emajoen ett\u00e4 P\u00e4rnujoen.<\/p>\n\n\n\n

Narvajoessa sijaitsee my\u00f6s koski, joka oli aikanaan ainakin vesim\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n Viron suurin. Vuonna 1955 rakennetun vesivoimalan j\u00e4lkeen Narvan koski on kuitenkin kuivunut. Vain kev\u00e4isin Ven\u00e4j\u00e4 laskee toisinaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4 vanhaan jokiuomaan, jolloin k\u00e4vij\u00e4t voivat j\u00e4lleen n\u00e4hd\u00e4 koskien kuohun.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Kes\u00e4isin Narvajoen maisemissa kulkee my\u00f6s jokilaiva Caroline, joka liikenn\u00f6i Narvasta Narva-J\u00f5esuuhun ja takaisin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Narvajoki kulkee Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla. Kuva: Anton Volitok<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

17. Kolmen noidan kaivo \u2013 Viron ainoa ymp\u00e4ri vuoden toimiva noitakaivo<\/h2>\n\n\n\n

Harjumaalla sijaitseva Tuhalan noitakaivo tulvii vain kev\u00e4isen tulvaveden aikaan, kun maanalaiseen jokeen syntyy vedenpainetta. Kosen metsiss\u00e4 sijaitseva Kolmen noidan kaivo toimii kuitenkin ymp\u00e4ri vuoden. Jos Tuhalan tilap\u00e4inen l\u00e4hde on luonnonihme, niin It\u00e4-Virumaan kolme kupolimaisesti pulppuavaa l\u00e4hdett\u00e4 ovat \u00f6ljyliuske\u00adteollisuuden aikaansaannos. Putkil\u00e4hteet rakennettiin vuonna 2005 johtamaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi pois suljetusta Ahtmen kaivoksesta.<\/p>\n\n\n\n

Kaivosk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kattoon porattujen aukkojen ansiosta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi p\u00e4\u00e4see maan alta Sanniku-puron kautta P\u00fchajokeen. Nyky\u00e4\u00e4n vett\u00e4 virtaa maan alta selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin alkuvuosina, mutta kyseess\u00e4 on silti Viron ainoa ymp\u00e4ri vuoden toimiva noitakaivo.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Ratvan noitakaivo<\/strong><\/a> rakennettiin samasta syyst\u00e4 \u2013 johtamaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi pois Virun kaivoksen sulkemisen j\u00e4lkeen. N\u00e4iden keinotekoisten l\u00e4hteiden ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on suojella ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 peltoja ja metsi\u00e4 tulvilta, mutta kev\u00e4isten tulvavesien aikaan ne tarjoavat my\u00f6s kiehtovan n\u00e4ytelm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kolmen noidan kaivo on keinotekoinen l\u00e4hde, jonka vesi pulppuaa vanhoista vedest\u00e4 t\u00e4yttyneist\u00e4 kaivosk\u00e4yt\u00e4vist\u00e4. Kuva: Alutaguse matkaklubi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

18. Vasknarvan aallonmurtajat ja pato \u2013 Viron suurimmat sis\u00e4maan vesirakenteet<\/h2>\n\n\n\n

Peipsij\u00e4rven koilliskulmassa sijaitsevasta Vasknarvan kyl\u00e4st\u00e4 alkaa Narvajoki. Aiemmin joen l\u00e4ht\u00f6kohta tukkeutui usein, sill\u00e4 l\u00e4nsituulet ja joen virtaus kuljettivat j\u00e4rvest\u00e4 sinne sedimenttej\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi alueelle saapui toisinaan my\u00f6s niin sanottu viides vuodenaika eli tulvakausi. Esimerkiksi vuonna 1924 Vasknarvaa kohtasi valtava tulva.<\/p>\n\n\n\n

Viides vuodenaika katosi 1930-luvulla, kun Viron valtio rakensi Narvajoen yl\u00e4juoksulle ainutlaatuisen vesirakenteiden j\u00e4rjestelm\u00e4n. Joen l\u00e4nsirannalle rakennettiin nelj\u00e4 poikittaista aallonmurtajaa ja it\u00e4rannalle virtausta ohjaava pato. Poikittaismurtajat kavensivat joen suuta, nopeuttivat virtausta ja ker\u00e4siv\u00e4t sedimentti\u00e4 niiden v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n

Paras n\u00e4kym\u00e4 n\u00e4ihin Viron suurimpiin sis\u00e4maan vesirakenteisiin avautuu pohjoisimmalta aallonmurtajalta. Sinne p\u00e4\u00e4see Vasknarvan luostarikirkon takaa. Kun k\u00e4velee aallonmurtajan p\u00e4\u00e4h\u00e4n, voi helposti tulla tunne kuin olisi saapunut maailman \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Kirkon luota alkaa my\u00f6s Vasknarvan kyl\u00e4. Vasknarvassa on lis\u00e4ksi ritarilinnan rauniot ja kehittyv\u00e4 satama. Sielt\u00e4 alkaa my\u00f6s Viron pisin hiekkaranta. Yhden aallonmurtajan kohdalle on vanhan rajavartiotornin paikalle rakennettu uusi n\u00e4k\u00f6torni, josta avautuu upea n\u00e4kym\u00e4 j\u00e4rvelle ja joelle. Kev\u00e4isin ja syksyisin sielt\u00e4 on hyv\u00e4 seurailla muuttolintuja. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vasknarvan kyl\u00e4 her\u00e4\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 eloon. Kuva: Kristjan Lust<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

19. Peipsij\u00e4rven pohjoisranta \u2013 Viron pisin hiekkaranta<\/h2>\n\n\n\n

Peipsij\u00e4rven pohjoisrannikolla sijaitsee Viron pisin hiekkaranta. Se kulkee yhten\u00e4isen\u00e4 Rannapungerjan ja Vasknarvan v\u00e4lill\u00e4 32 kilometrin matkan. Pituudellaan se p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 jopa Kreikassa sijaitsevan Monolithin merenrannan, jota monet matkailutietol\u00e4hteet mainostavat Euroopan pisimp\u00e4n\u00e4 hiekkarantana.<\/p>\n\n\n\n

Peipsij\u00e4rvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin monin paikoin merelt\u00e4 \u2013 suoraan ulapalle katsoessa ei n\u00e4e sen loppua. Vaikka merituulen suolainen tuoksu puuttuu, sen korvaa miellytt\u00e4v\u00e4n l\u00e4mmin uimavesi. Peipsin pohjoisrannikolta l\u00f6ytyy my\u00f6s pehme\u00e4\u00e4 \u201claulavaa\u201d hiekkaa, korkeita dyynej\u00e4 ja ilmavaa m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Peipsin rannoista tunnetuin on Kauksi, jossa voi k\u00e4vell\u00e4 rantapromenadilla ja lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6alatasanteilla. Kauksissa lomailijoita odottavat my\u00f6s rantakahvila, telttailualueet, retkeilyreitit, majoitus- ja ruokapaikat sek\u00e4 Viron nuorimman kansallispuiston, Alutagusen, vierailukeskus.<\/p>\n\n\n\n

P.s. Talvella Peipsij\u00e4rvi muuttuu hyvien j\u00e4\u00e4olosuhteiden vallitessa suosituksi pilkkipaikaksi, joka houkuttelee kalastajia niin l\u00e4helt\u00e4 kuin kaukaakin. Kev\u00e4isin voi toisinaan n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4hes maagisen n\u00e4yn, kun kova tuuli kasaa ahtoj\u00e4\u00e4t\u00e4 talojen korkuisiksi j\u00e4\u00e4vuoriksi. T\u00e4t\u00e4 luonnonilmi\u00f6t\u00e4 tullaan katsomaan ja valokuvaamaan kauempaakin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Peipsij\u00e4rven ranta Kauksissa ei j\u00e4t\u00e4 ket\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kauksin Rantatalo palvelee Peipsin kes\u00e4nviett\u00e4ji\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Tapahtumat\u00e4rppej\u00e4 It\u00e4-Viroon<\/h2>\n\n\n\n

Alkuvuoden ja kev\u00e4\u00e4n tapahtumat\u00e4rppej\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t It\u00e4-Viron uudelta tapahtumasivulta<\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Viro t\u00e4ynn\u00e4 historiaa ja kulttuuria<\/h2>\n\n\n\n

Teollisuusmuseot: Kohtla-J\u00e4rven palavan kiven museo<\/a>, Viron kaivosmuseo<\/a>
Historialliset museot: Iisakun museo<\/a>, Sillam\u00e4en museo<\/a>, Narvan museo<\/a><\/strong>, Narvan taidegalleria<\/strong><\/a>
Sotamuseot:<\/strong> Vaivara Sinim\u00e4kien museo<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Sy\u00f6 hyvin It\u00e4-Virossa<\/h2>\n\n\n\n

J\u00f5hvi:<\/strong> Georgialainen ravintola Mimino<\/strong><\/a>
Kauksi:<\/strong> Kene Rannaresto<\/strong><\/a>
M\u00e4etaguse:<\/strong> Rosen<\/a><\/strong>
Narva: Fama Keskuksen ruokakatu<\/a><\/strong>, Astri Keskuksen ravintolat<\/a><\/strong>
Narva-J\u00f5esuu:<\/strong> Ravintola Meloodia<\/a><\/strong>, Kuurort<\/a><\/strong>
Saka:<\/strong> Ravintola Cliff<\/strong><\/a>
Toila:<\/strong> Mare Margareta<\/strong><\/a>, Mio Mare<\/strong><\/a>, Toila mereresto<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Y\u00f6vy hyvin It\u00e4-Virossa<\/h2>\n\n\n\n

Kartanohotellit:<\/strong> Sakan kartano<\/a><\/strong>, Von Rosen Spa<\/a><\/strong>
Kylpyl\u00e4hotellit: Toila Spa Hotel<\/a><\/strong>, Meresuu Spa & Hotel<\/a><\/strong>, Narva-J\u00f5esuu Medical Spa<\/a><\/strong>
Lomatalot ja hostellit:<\/strong> Karukellan lomatalo<\/a><\/strong>, Rosin lomatalo<\/a><\/strong>, Tuham\u00e4en hostelli<\/a><\/strong>, Maidlan hostelli<\/a><\/strong>, Kauksin lomakyl\u00e4<\/a><\/strong>, Kauksin lomatalo<\/a><\/strong>, Peipsi Villad<\/a><\/strong>, Toila Valge villa<\/a><\/strong>, Alutagusen terveysurheilukeskus<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuinka tulla It\u00e4-Viroon? <\/h2>\n\n\n\n

It\u00e4-Viroon p\u00e4\u00e4see Tallinnasta helposti ja edullisesti junalla ja bussilla reilussa parissa tunnissa. Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4!<\/a> <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos kaipaat lis\u00e4vinkkej\u00e4 It\u00e4-Viron matkallesi, tilaa It\u00e4-Viron yst\u00e4vien uutiskirje ja lue nettisivujamme, johon kokoamme tietoa alueen tapahtumista, k\u00e4yntikohteista ja majoitusmahdollisuuksista. Voit my\u00f6s seurata meit\u00e4 somessa sek\u00e4 Facebookissa<\/strong><\/a> ett\u00e4 Instagramissa<\/strong><\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4-Virumaalla luonto ja ihminen ovat yhdess\u00e4 luoneet jotakin todella poikkeuksellista: alueelta kartoitettiin yhteens\u00e4 34 enn\u00e4tyspaikkaa, jotka tekev\u00e4t maakunnasta todellisen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4n unelmakohteen. <\/p>\n","protected":false},"author":182,"featured_media":2651700,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[780,791,938,941,943,949,1007,1008,1065,1090],"class_list":["post-3004650","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","tag-narva","tag-sillamae","tag-ita-viro","tag-matkailu","tag-viro","tag-ita-virumaa","tag-valaste","tag-peipsi","tag-kohtla-jarve","tag-ennatyspaikat"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3004650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/182"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3004650"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3004650\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2651700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3004650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3004650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3004650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}