Viron verisimm\u00e4ll\u00e4 taistelutantereella sijaitseva Vaivaran Sinim\u00e4kien museo on pieni, mutta pienuudesta huolimatta siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n suuria asioita. Tuorein n\u00e4yttelyesine on pihalle asetettu aito panssarivaunu.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4yttelytalona on Vaivaran kartanon entinen aitta, ja siell\u00e4 oleva n\u00e4yttely on omistettu vuoden 1944 ankarille taisteluille. Panssarintorjuntatykkien, kranaatinheittimien, k\u00e4siaseiden ja uniformujen lis\u00e4ksi on n\u00e4ytteille asetettu my\u00f6s sotilaiden henkil\u00f6kohtaisia esineit\u00e4 pakista huopatossuihin saakka. Suurin n\u00e4yttelyesine on kuitenkin n\u00e4yttelytalon takana teltassa ja se on kaksikymment\u00e4 vuotta sitten Kurtnan M\u00e4tasj\u00e4rvest\u00e4 rannalle vedetty T-34 -panssarivaunu. <\/p>\n\n\n\n
Museon suurin vetonaula on samalla It\u00e4-Virumaan sotahistoriaklubin Otsing (suomeksi etsint\u00e4) arvokkain l\u00f6yt\u00f6. Saksalaiset ottivat t\u00e4m\u00e4n T-34:n ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 sotasaaliiksi ja maalasivat siihen omat tunnuksensa. Vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n he upottivat sotakoneen ammuksineen j\u00e4rveen. Vaikka tankki olikin j\u00e4rven paksussa mutakerroksessa varsin hyvin s\u00e4ilynyt, on klubin j\u00e4senilt\u00e4 kulunut sen kunnostukseen vuosia aikaa ja vaivaa.<\/p>\n\n\n\n
Sotilaan ja siviilinaisen kannalta n\u00e4htyn\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sota-aikaan ei voi Sinim\u00e4ill\u00e4 palata vain n\u00e4yttelyesineit\u00e4 katsellen, vaan my\u00f6s roolileikkiin osallistumalla. Museo kutsuu perheit\u00e4 ja yst\u00e4vyysseurueita osallistumaan ajassa vaellukseen, joka kertoo ihmisten poistumisesta pakolla Narvan alueelta vuoden 1944 sotatalvella ja virolaisten miesten kutsumisesta Saksan armeijaan.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4myksellinen museo-ohjelma on palkittu It\u00e4-Virumaan parhaan uuden seikkailun tittelill\u00e4. Liityn yhteen ensimm\u00e4isist\u00e4 ryhmist\u00e4, joille sit\u00e4 testataan. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 museonjohtaja Ivika Maidre esiintyy Merik\u00fclan Meetana ja h\u00e4nen ty\u00f6toverinsa T\u00f5nis Tolpats saksalaisena koulutusupseerina, jotta voidaan tarkkailla vuoden 1944 sotatalvea sek\u00e4 tavallisen siviilinaisen ett\u00e4 sotilaan kannalta n\u00e4htyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dTammikuussa 1944 Leningradin edustan rintama alkaa liikkua. Saksalaiset joukot ovat olleet Leningradin l\u00e4hell\u00e4 jo kolme vuotta, mutta nyt rintama siirtyy sielt\u00e4 kahdessa viikossa Narva-joelle, jonne helmikuuhun menness\u00e4 kootaan suuria voimia. Helmikuussa 1944 oli Viron tuolloinen p\u00e4\u00e4ministeri J\u00fcri Uluots pit\u00e4nyt radiopuheen ja sanonut, ett\u00e4 kaikki Viron miehet l\u00e4htev\u00e4t nyt rintamalle, sill\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 on toinen vapaussota\u201d, Ivika Maidre esitt\u00e4\u00e4 lyhyen\u00e4 johdantona.<\/p>\n\n\n\n Sitten menn\u00e4\u00e4n heti asiaan: ajassa vaeltaville ojennetaan kutsuntak\u00e4sky ja heid\u00e4t v\u00e4rv\u00e4t\u00e4\u00e4n sotav\u00e4keen. Kutsun teksti on suunnilleen aitoa vastaava, ja se eroaa vain sik\u00e4li, ett\u00e4 kutsuttujen joukossa mainitaan my\u00f6s naisia, joita todellisuudessa Saksan armeijassa ei p\u00e4\u00e4stetty rintamalle. Pieni jousto on perusteltua, sill\u00e4 meid\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4mme naiset muodostavat huomattavan enemmist\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Y\u00f6paidassa sotaan <\/strong> <\/p>\n\n\n\n Tulevia sotilaita tervehtii koulutusupseeria esitt\u00e4v\u00e4 T\u00f5nis Tolpats, joka on Ivika Maidren tapaan historiantutkija, ja pyyt\u00e4\u00e4 kaikki \u201dkoulutuskasarmiin\u201d. Ensin tutustutaan varusteisiin, joissa saksalaisen sotilaan piti rintamalla selvit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n \u201dAlusvaatteita ei ole valitettavasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta saksalainen sotilas k\u00e4ytti t\u00e4llaista pitk\u00e4\u00e4 ja kummallista paitaa, joka vaikuttaa melkein mekolta. Vaatteiden alla se oli pitk\u00e4 ja l\u00e4mmin. Kun sotilas oli kasarmissa, h\u00e4n k\u00e4ytti sit\u00e4 y\u00f6paitana. Ja jalkar\u00e4ttej\u00e4 Saksan armeijassa ei k\u00e4ytetty \u2013 k\u00e4ytettiin sukkia\u201d.<\/p>\n\n\n\n Alusvaatteista liikumme eteenp\u00e4in palveluspuvun luo. Vaikkakaan vuonna 1944 en\u00e4\u00e4 Hugo Bossin suunnittelemassa uniformussa ei menty rintamalle, n\u00e4ki niit\u00e4 kotirintamalla ja me n\u00e4emme my\u00f6s. \u201dSe oli viimeinen hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen uniformu, jatkossa kaikille armeijoille tuli maastokuvioiset asut, jotka eiv\u00e4t olleet niin hyvi\u00e4 maaleja. Samoin alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 matalia p\u00e4\u00e4hineit\u00e4 ja kyp\u00e4ri\u00e4\u201d. <\/p>\n\n\n\n T\u00f5nis Tolpats pys\u00e4htyy pitemp\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n sotilaan perustunnuksen \u2013 kyp\u00e4r\u00e4n kohdalla. <\/p>\n\n\n\n \u201dKun t\u00e4llainen nykyaikainen ter\u00e4skyp\u00e4r\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, p\u00e4\u00e4n vammojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni 80 prosenttia. Se todettiin ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa: yksikk\u00f6, joka k\u00e4ytti kyp\u00e4ri\u00e4, sai huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4\u00e4vammoja. Ajatelkaa, miten paljon ilmassa liikkuu kaikenlaista roskaa: kivi\u00e4, puuta. Luonnollisesti kyp\u00e4r\u00e4 suojasi my\u00f6s pienemmilt\u00e4 sirpaleilta ja kimmonneilta luodeilta. T\u00e4m\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4n paino on ihanteellinen. Kokeiltiin my\u00f6s raskaampia, jotka pys\u00e4yttiv\u00e4t luodin, mutta ne eiv\u00e4t olleet perusteltuja \u2013 sotilaat tahtoivat heitt\u00e4\u00e4 ne pois.<\/p>\n\n\n\n Naisten heikkous kauniiden esineiden suhteen saa vahvistusta, kun avautuu mahdollisuus kokeilla saksalaisen sotilaan tyylik\u00e4st\u00e4 reppua, jollaiset ovat muotia nytkin. Ivika Maidre heitt\u00e4\u00e4 ilmaan kysymyksen: miksi siin\u00e4 on vasikannahka p\u00e4\u00e4ll\u00e4? Jotta sel\u00e4ll\u00e4 olisi l\u00e4mmin? Jotta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsottuna n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, kuin vasikka on liikkeell\u00e4? Se korvaa tyynyt?<\/p>\n\n\n\n \u201dAivan, ensinn\u00e4kin sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n alla, mutta er\u00e4s muu syy on t\u00e4rke\u00e4mpi: vasikannahka nimitt\u00e4in suojasi vaatetta kastumiselta\u201d.<\/p>\n\n\n\n Alkuun t\u00e4h\u00e4n pieneen reppuun piti mahtua vararuoka ja varajalkineet. Kun sota eteni, annettiin malliltaan yksinkertaisempi suurempi reppu: kankainen, hyvin helppo valmistaa, tilavampi. Nyky\u00e4\u00e4nkin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sellainen mukana marjoja poimimassa.<\/p>\n\n\n\n Kertomattomat tarinat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ivika Maidre sanoo ajassa vaellusta jatkaessaan, ett\u00e4 vuoden 1944 tarina ei ole vain sotilaiden, vaan my\u00f6s paikallisten naisten ja lasten tarina, sill\u00e4 n\u00e4iden piti paeta sodan jaloista.<\/p>\n\n\n\n \u201dMeid\u00e4n seutumme ihmiset l\u00e4htiv\u00e4t tammikuussa, helmikuussa ja varsinkin Narvan maaliskuun pommitusten j\u00e4lkeen. Ihmiset pelk\u00e4siv\u00e4t itsens\u00e4 ja perheens\u00e4 puolesta\u201d, Ivika Maidre kertoo lis\u00e4ten, ett\u00e4 mieliala ei kuitenkaan ollut toivottoman synkk\u00e4. \u201dMonet niist\u00e4, jotka vuoden 1944 alussa l\u00e4htiv\u00e4t, luulivat poistumisen olevan v\u00e4liaikainen\u201d.<\/p>\n\n\n\n Todellisuudessa Viron koilliskulman v\u00e4est\u00f6 ei saanut palata kotiinsa.<\/p>\n\n\n\n \u201dUraanin rikastustehtaan vuoksi paikalliset eiv\u00e4t saaneet t\u00e4nne suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kirjoillaololupaa. Miten voisi salaisen kohteen l\u00e4heisyyteen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka olivat olleet sinua vastaan? Tuli uusia ihmisi\u00e4, joille ei ollut maamerkkej\u00e4. Kaikki oli pommitettu maan tasalle, paikallisia ei ollut ja he ajattelivat n\u00e4in: neuvostogeologit ja rakentajat tulivat ja rakensivat kaiken. Tuli loistava el\u00e4m\u00e4, sill\u00e4 ennen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ennen suurta poistumista oli kaikki olemassa, mutta siit\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 kertojia\u201d. <\/p>\n\n\n\n Ja mit\u00e4 tuli Merik\u00fclassa asuneesta S\u00fcvalepan Meetasta, jota Ivika Maidre roolileikiss\u00e4 esitt\u00e4\u00e4? Nuorta naista ei pelastanut edes se, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut ennen Viron Neuvostoliittoon liitt\u00e4mist\u00e4 aktiivinen kommunisti.<\/p>\n\n\n\n \u201dEi kannata luulla, ett\u00e4 kaikki olivat neuvostovaltaa vastaan. Todellisuudessa virolaisten joukossa oli niit\u00e4kin, joka luulivat, ett\u00e4 nyt saapuu ty\u00f6kansan valta. Meeta ei juossut tiehens\u00e4, sill\u00e4 Puna-armeija oli h\u00e4nen armeijansa. H\u00e4n odotti sit\u00e4. Kun 14. helmikuuta maahan tehtiin maihinnousu, oli Merik\u00fclaan j\u00e4\u00e4nyt joitakin vanhuksia ja Meeta sylilapsineen. Mutta sota on sotaa ja maahan ty\u00f6ntyville sotilaille oli sanottu: virolaiset ovat tehneet saksalaisten kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4, ei mit\u00e4\u00e4n armoa! Ja kukaan ei kysynyt Meetalta, mik\u00e4 h\u00e4nen vakaumuksensa oli. Meeta tapettiin, samoin h\u00e4nen lapsensa\u201d.<\/p>\n\n\n\n Ivikan mukaan tuon ajan lehdet julkaisivat kauheita kuvia syytt\u00f6m\u00e4n lapsen ja naisen tappamisesta, mutta nyt tiedet\u00e4\u00e4n jo, ett\u00e4 sama kohtalo oli vanhuksillakin.<\/p>\n\n\n\n \u201dJa maihin nousseidenkaan juhla ei kest\u00e4nyt kauan. Kuvitelkaa, ett\u00e4 kun maihin nousee noin 400 miest\u00e4, mutta joen varren rautatien ja maantien ylitt\u00e4\u00e4 vain nelj\u00e4st\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4n miest\u00e4. Loput saavat surmansa tai vangitaan. Se ei ollut menestystarina ja siit\u00e4 ei puhuta. Meetan ja h\u00e4nen kohtalotovereidensa muistoksi on kuitenkin kivi, jossa lukee, ett\u00e4 heid\u00e4t tappoivat fasistiset ry\u00f6st\u00f6valloittajat. Joten olkaa hyv\u00e4t \u2013 taas yksi el\u00e4m\u00e4n pelikortti! Mutta miksi sitten kiven luo ei voi asettaa selvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyltti\u00e4? Siksi, ett\u00e4 se pysyisi Merik\u00fclassa luultavasti vain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 kuitenkin voi tehd\u00e4, on kertoa kertomatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tarinoita ja sen Vaivaran Sinim\u00e4kien museo tekeekin. Antamalla historialle ihmisten kasvot. Siksi, ett\u00e4 historia ei ole vain numeroiden, vaan my\u00f6s ihmisten historiaa.<\/p>\n\n\n\n SIRLE SOMMER-KALDA <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viron verisimm\u00e4ll\u00e4 taistelutantereella sijaitseva Vaivaran Sinim\u00e4kien museo on pieni, mutta pienuudesta huolimatta siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n suuria asioita. Tuorein n\u00e4yttelyesine on pihalle asetettu aito panssarivaunu. N\u00e4yttelytalona on Vaivaran kartanon entinen aitta, ja siell\u00e4 oleva n\u00e4yttely on omistettu vuoden 1944 ankarille taisteluille. Panssarintorjuntatykkien, kranaatinheittimien, k\u00e4siaseiden ja uniformujen lis\u00e4ksi on n\u00e4ytteille asetettu my\u00f6s sotilaiden henkil\u00f6kohtaisia esineit\u00e4 pakista huopatossuihin saakka. […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1672534,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[227],"tags":[],"class_list":["post-86318","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-inspiraatiota"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86318"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86318\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1672534"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}