Peterburi mnt. 2<\/p>\n\n\n\n
7.a. Hermannin linnoitus eli Narvan linna<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen Narvan linnan rakennuttivat tanskalaiset ilmeisesti jo heti 1220-luvulla. Ven\u00e4l\u00e4iset tuhosivat tuon puulinnoituksen 1294 ja noin vuonna 1300 valmistuivat tanskalaisten uuden kivilinnoituksen eli nykyisen Narvan linnan vanhimmat osat. Linnan rakentaminen jatkui pitkin 1300-lukua. Ensimm\u00e4inen linna oli pieni kastelli, jonka yhden sivustan pituus oli noin 40 m. Kastellilinnoituksen luoteiskulmassa oli pienehk\u00f6 torni, my\u00f6hemm\u00e4n Pikk Hermann -tornin edelt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1346 Tanska myi koko Pohjois-Viron ja my\u00f6s siis Narvan Liivil\u00e4iselle ritarikunnalle, joka muutti kastellityyppisen linnan ns. konventtirakennukseksi ja rakensi ymp\u00e4rysmuureja. Linnoituksen vahvistuminen aiheutti ilmeisesti ainakin osin sen, ett\u00e4 vastarannalle rakennettiin Ivangorodin linna, joka valmistui 1492.<\/p>\n\n\n\n Ritarikunnan ajan lopulla portteja vahvistettiin mm. esiportein ja osa muurin torneista muutettiin tykkitorneiksi. Kaksi t\u00e4llaista rondeeltornia on s\u00e4ilynyt Narvan linnan L\u00e4nsipihan kulmissa, ei tosin t\u00e4ysin alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan.<\/p>\n\n\n\n Ruotsin vallan aikana Narvan linnoitusta viel\u00e4 vahvistettiin, mutta 1800-luvulla sit\u00e4 jo restauroitiin.<\/p>\n\n\n\n Pian jo 800 vuoden ik\u00e4inen Narvan Hermannin linnoitus on sen historian aikana ollut sek\u00e4 tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten, ven\u00e4l\u00e4isten ett\u00e4 lopulta my\u00f6s virolaisten hallinnassa. Linnoitus sai nykyilmeens\u00e4 1300\u20131500-luvulla Liivinmaan ritarikunnan valtakautena. Toisen maailmansodan aikana pahasti vaurioitunut linnoitus entis\u00f6itiin p\u00e4\u00e4osin 1970- ja 80-luvulla, tosin entis\u00f6intiurakka jatkui viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja yh\u00e4 viel\u00e4kin varsinaisessa linnassa ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kunnostettavaa.<\/p>\n\n\n\n Linnoituksen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 holvikattoisessa ritarikunnan neuvottelu- ja ruokailusalissa sek\u00e4 hieman pienemm\u00e4ss\u00e4 pohjoissiiven salissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n konsertteja, seminaareja ja muita tapahtumia. My\u00f6s Narvan linnan pihoilla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n erilaisia tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n 7.b. Hermannin torni<\/strong><\/p>\n\n\n\n Narvan Hermannin torni on nykyisin 51 m korkea ja torniin voi matkailija my\u00f6s kiivet\u00e4. Tornista avautuu upea n\u00e4k\u00f6ala joelle ja vastarannan Iivananlinnaan.<\/p>\n\n\n\n Ostettuaan Pohjois-Viron alueiden kaupan yhteydess\u00e4 1346 my\u00f6s Narvan ja Narvan linnan Liivil\u00e4inen ritarikunta mm. korotti p\u00e4\u00e4tornia ja nimesi sen Pikk Hermann -torniksi.<\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4 Hermanni oli monien, ellei kaikkien Liivil\u00e4isen ritarikunnan linnojen p\u00e4\u00e4tornin nimi. Niin oli asianlaita my\u00f6s Narvassa ja p\u00e4\u00e4tornin mukaan koko linna tunnetaan nykyisin Hermannin linnana.<\/p>\n\n\n\n 7.c. Suomalaisten sotilaiden muistolaatta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Narvan linnan suuren l\u00e4nsipihan muuriin kiinnitettiin 2002 muistolaatta suomalaisille sotilaille, jotka kaatuivat Ruotsin armeijan riveiss\u00e4 Narvan taisteluissa 1700 ja 1704 sek\u00e4 niille suomalaisille vapaaehtoisille \u2013 I Suomalaisen Vapaajoukko \u2013 jotka kaatuivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Viron vapaussodan taisteluissa tammikuussa 1919.<\/p>\n\n\n\n HUOM! Narvan tammikuun 1919 taistelussa Narvan keskustassa kummallakin puolella taisteli suomalaisia. Taisteluiden loputtua vangiksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 punaisia suomalaisia vankeja my\u00f6s teloitettiin.<\/p>\n\n\n\n