{"id":2948407,"date":"2023-12-21T14:45:48","date_gmt":"2023-12-21T12:45:48","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948407"},"modified":"2024-01-03T20:37:59","modified_gmt":"2024-01-03T18:37:59","slug":"raatihuoneentori","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/raatihuoneentori\/","title":{"rendered":"Raatihuoneentori"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_2_raekojaplats.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p>Narvan Raatihuoneentorin synnylle antoi l\u00e4ht\u00f6laukauksen Narvan tuhoisa tulipalo vuonna 1659.&nbsp; Ennen Suurta Pohjan sotaa ymp\u00e4rysvallin sis\u00e4puolelle nousi nelj\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa 70 kivitaloa. Raatihuoneentorista tuli kaupungin keskus, joka toimi my\u00f6s kauppatorina kahden ja puolen vuosisadan ajan ennen kuin tori 1900-luvun alussa siirrettiin Peetri platsille eli Pietarinaukiolle, l\u00e4hemm\u00e4s Kreenholmin tehdasaluetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Narva oli 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Ruotsin valtakunnan it\u00e4isin vientisatama, jonka kautta Ruotsi k\u00e4vi kauppaa Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Ruotsin kuningas Juhana III antoikin Narvalle laajat kaupank\u00e4yntioikeudet Tallinnan sijaan. Tuolloiset tallinnalaiset katselivat synkein mielin nykyisen p\u00e4\u00e4kaupungin ohi purjehtivia kauppalaivoja. Narvalla oli iso oma laivasto, ja saman vuosisadan lopussa Narvaan saapui ja sielt\u00e4 l\u00e4hti enemm\u00e4n kauppalaivoja kuin vuodessa oli p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Narvan tuolloisen merkityksen osoittaa sekin, ett\u00e4 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Tallinnasta kotoisin ollut&nbsp; valtakunnankansleri Axel Oxenstierna ehdotti kuningatar Kristiinalle, ett\u00e4 Narva voisi toimia joka nelj\u00e4s vuosi Ruotsin p\u00e4\u00e4kaupunkina. Suunnitelma ei toteutunut, mutta paikallisten kauppiaiden vauraus mahdollisti sen, ett\u00e4 Raatihuoneentorin kaikki nelj\u00e4 reunaa t\u00e4yttyiv\u00e4t rakennuksista.<\/p>\n\n\n\n<p>Raatihuoneentorin toiseksi merkitt\u00e4vin rakennus raatihuoneen rinnalla on p\u00f6rssitalo, jota alettiin rakentaa vain viisi vuotta ennen suurta Pohjan sotaa. Se valmistui vasta Pietari Suuren aikana, eik\u00e4 rakennuksen alkuper\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus \u200b\u200bkauppiaiden tapaamispaikkana koskaan toteutunut. Rakennuksessa ehti eri aikoina toimia muun muassa majatalo, erilaisia liikkeit\u00e4 ja yhdistyksi\u00e4, teatteri ja ennen toista maailmansotaa kirjasto ja elokuvateatteri. Muiden Raatihuoneentoria ymp\u00e4r\u00f6ivien rakennusten tavoin p\u00f6rssitalo vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n aukiota reunustavat vastik\u00e4\u00e4n kunnostettu raatihuone, vuonna 2012 valmistunut Tarton yliopiston yksikk\u00f6 Narva kolledz sek\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitseva 1950-luvun lopun hru\u0161t\u0161ovka-tyyppinen kerrostalo. Sen paikalla toimi aikoinaan apteekki, Narvan vanhankaupungin tunnetuimpia rakennuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Raatihuoneentorilla on vuosisatojen ajan otettu vastaan \u200b\u200bkaupunkiin saapuvia korkea-arvoisia vieraita. Muiden muassa Narvassa on n\u00e4hty l\u00e4hes kaikki Ven\u00e4j\u00e4n tsaarit, sill\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liin asti paras reitti Pietarista Eurooppaan oli Narvan kautta kulkeva postitie. Yksi hienoimmista vastaanotoista j\u00e4rjestettiin Ven\u00e4j\u00e4n keisarinna Elisabet ensimm\u00e4iselle, joka matkusti Narvan kautta Tallinnaan hein\u00e4kuussa 1746.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4nen kunniakseen aukiolle rakennettiin puinen kunniaportti, jota voi pit\u00e4\u00e4 nykyisten muistomerkkien edelt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Portin jalusta l\u00f6ydettiin Raatihuoneentorin kunnostamisen yhteydess\u00e4. Kunniaporttien lis\u00e4ksi arvovieraan kunniaksi tehtiin muutakin:&nbsp; raatihuone maalattiin keisarinnan lempiv\u00e4rill\u00e4, keltaisella.<\/p>\n\n\n\n<p>Aikalaiskuvauksen mukaan keisarinnan saapuminen Raatihuoneentorille n\u00e4ytti t\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;Illalla Elisabet ensimm\u00e4inen ajoi sytytettyj\u00e4 soihtuja kantavien ratsastajien saattamana varta varten valaistun kaupungin l\u00e4pi ja tarkasti torin, jonne oli pystytetty toinen valaistu riemukaari. Siell\u00e4 kuningatarta odottivat raatiherrat, ja valkoisiin puettu lapsikuoro sinisine nauhoineen esitti tervetuliaiskantaatin. Sen j\u00e4lkeen keisarinna poistui leiriins\u00e4.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>19. tammikuuta 1919 Viron armeija ja siihen liittyneet suomalaiset vapaaehtoiset ja paikalliset suojeluskuntalaiset valtasivat Narvan bolsevikkijoukoilta Viron vapaussodan melskeiss\u00e4. Kaupungin vallanneet yksik\u00f6t kokoontuivat&nbsp; Raatihuoneentorille. Er\u00e4s tapahtumiin osallistunut virolainen muistelee:<\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;P\u00e4\u00e4simme Kudruk\u00fclasta Narvaan tunnissa ja 45 minuutissa ilman suurempia v\u00e4likohtauksia, lukuun ottamatta muutamaa punaista, jotka j\u00e4iv\u00e4t matkan varrella eteemme. Toivoimme ehtiv\u00e4mme Narvaan ensimm\u00e4isin\u00e4, mutta turhaan! Suomalaisten ensimm\u00e4inen komppania<\/p>\n\n\n\n<p>oli ehtinyt edelle ja seisoi jo raatihuoneentorilla, mutta ei ollut viel\u00e4 kerennyt hajaantua. Niin meit\u00e4 seisoi siell\u00e4 suunnilleen125 miest\u00e4. Suomalaisia \u200b\u200bensimm\u00e4isest\u00e4 ja toisesta komppaniasta ja 22 tai 23 Narvan suojeluskuntalaista. Siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 unohdin kuitenkin kateuden, ett\u00e4 toiset ehtiv\u00e4t edelle. Sellaista n\u00e4ky\u00e4 en ole koskaan el\u00e4iss\u00e4ni n\u00e4hnyt. Ensin kaikui korvia huumaava hurraa, sitten suomalaiset saartoivat meid\u00e4t ja suutelivat ja halasivat meit\u00e4, virolaisia, huutaen: &#8221;Viro on nyt vapaa!&#8221;. Seuraavaksi puristettiin syd\u00e4mellisesti k\u00e4tt\u00e4. En tiennyt mill\u00e4 sanoilla kiitt\u00e4isin heimovelji\u00e4 heid\u00e4n suurista palveluksistaan meid\u00e4n Viromme vapauttamisessa. Unohdimme minuutiksi sodan kaiken raakuuden, v\u00e4symyksen ja meit\u00e4 vaanivan vaaran, ja olimme onnellisia kuin lapset joulukuusen ymp\u00e4rill\u00e4.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4 historiallisesta tapahtumasta pit\u00e4isi puhua enemm\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n Narvassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Narvan Raatihuoneentorin synnylle antoi l\u00e4ht\u00f6laukauksen Narvan tuhoisa tulipalo vuonna 1659.&nbsp; Ennen Suurta Pohjan sotaa ymp\u00e4rysvallin sis\u00e4puolelle nousi nelj\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa 70 kivitaloa. Raatihuoneentorista tuli kaupungin keskus, joka toimi my\u00f6s kauppatorina kahden ja puolen vuosisadan ajan ennen kuin tori 1900-luvun alussa siirrettiin Peetri platsille eli Pietarinaukiolle, l\u00e4hemm\u00e4s Kreenholmin tehdasaluetta. Narva oli 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Ruotsin valtakunnan it\u00e4isin vientisatama, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948413,"parent":2948393,"menu_order":2,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false},"class_list":["post-2948407","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}