{"id":2948423,"date":"2023-12-21T17:53:41","date_gmt":"2023-12-21T15:53:41","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948423"},"modified":"2024-03-04T12:49:03","modified_gmt":"2024-03-04T10:49:03","slug":"vanha-narva","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/vanha-narva\/","title":{"rendered":"Vanha Narva"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_3_vananarva-1.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vanha Narva<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suuntaamme nyt Raatihuoneentorilta joen rantaan. Sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Narvan vanhimpiin katuihin kuuluvaa Suur-katua, joka oli kaupungin suosituimpia pasteerailupaikkoja jo ennen toista maailmansotaa. Narvalaiset k\u00e4velev\u00e4t nyky\u00e4\u00e4nkin mielell\u00e4\u00e4n. Suur-kadulta k\u00e4\u00e4nnymme Kraavi-kadulle, jonka nimi viittaa ammoisen vallihaudan sijaintiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Narvan vanhakaupunki el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ainoastaan muistoissa: 1600-luvulla perustettu Pohjois-Euroopan barokkihelmi tuhoutui toisen maailmansodan lukuisissa pommituksissa ja j\u00e4ljell\u00e4 j\u00e4\u00e4neet rauniot lykittiin kasoiksi 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, kun kaupungin uudet asukkaat tarvitsivat asuntoja. Aikakauden rakennuksista on s\u00e4ilynyt enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tunnistettavina vain kaksikymment\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kukoistavan kaupan ansiosta kaupunkiin nousi ymp\u00e4rysvallin bastionien ja julkisten rakennusten lis\u00e4ksi my\u00f6s erityisen komeita asuintaloja. Porvaristalojen sein\u00e4t olivat sile\u00e4t, ikkunat tehtiin hollantilaiseen tapaan ulkosein\u00e4n tasoon. Taloja komistivat erkkerit ja kulmatornit, p\u00e4\u00e4tykolmiot ja portaat, ja ne somistettiin hienoilla tuuliviireill\u00e4 ja portaaleilla. Vanhan Narvan talojen ulkoasusta saa k\u00e4sityksen vanhoista valokuvista, mutta sis\u00e4tiloista sen sijaan tiedet\u00e4\u00e4n paljon v\u00e4hemm\u00e4n. Tiett\u00e4v\u00e4sti Delftin kaupungista Narvaan tuotiin valkoisia, Raamatun kohtauksia kuvaavia sinikoristeisia kaakeleita. Muistelmissa kerrotaan metrin paksuisista kalkkikiviseinist\u00e4, jyrkist\u00e4 portaista ja holvikellareista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaipuu vanhaan Narvaan el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 ihmisten mieliss\u00e4 niin Narvassa kuin kaupungin rajojen ulkopuolella, my\u00f6s ulkomailla. Vuonna 2025 valmistuvan uuden asemakaavan mukaan R\u00fc\u00fctli-kadun pohjoispuoli j\u00e4lleenrakennettaisiin. Miten paljon se muistuttaisi sotaa edelt\u00e4nytt\u00e4 kaupunkia, j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo 1900-luvun alussa kaupunkiel\u00e4m\u00e4 alkoi yh\u00e4 enemm\u00e4n keskitty\u00e4 Pietarinaukiolle, l\u00e4hemm\u00e4ksi Kreenholmin tehdasaluetta. Ihmiset halusivat asua iloisissa isoikkunaisissa puutaloissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Narvan vanhakaupunki autioitui toimistojen, kauppojen ja turistien keskittym\u00e4ksi. Kaupungin osoiteluettelo vuodelta 1939 kuvaa tilannetta seuraavasti: &#8221;N\u00e4ihin ruotsinaikaisiin kivitaloihin, joissa on paksut sein\u00e4t ja aikansa el\u00e4nyt l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4, ei l\u00f6ydy en\u00e4\u00e4 tarpeeksi vuokralaisia, vaikka vuokrien hinnat ovat satumaisen halpoja. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, kun kaupungissa on vilskett\u00e4 ja vilin\u00e4\u00e4, vanhankaupungin kaduilla vallitsee juhlallinen hiljaisuus ja rauha, ja iltaisin arkaverisempi kulkee katuja puolijuoksua kuin takaa-ajajaa pel\u00e4ten. Kyseess\u00e4 on Narvan entisen liikekeskuksen tragedia. &#8221;Ulkoilmamuseota&#8221; osaavat arvostaa en\u00e4\u00e4 vain turistit.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistelmissa ajalta ennen sotaa vanhankaupungin ikkunoissa oli kylttej\u00e4 vapaista asunnoista. Talojen sanottiin olleen kylmi\u00e4 ja kosteita. Homeen ja kissanpissan haju ovat kaksi asiaa, jotka kertautuvat 1930-luvun lasten muistoissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 2011 kuolleen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajan Erkki Toivasen \u00e4iti oli kotoisin Narva-J\u00f5esuusta, jonka hautausmaalla on my\u00f6s \u00e4idin viimeinen leposija. Toivanen vieraili Narvassa vuonna 1991 ja kertoi sen j\u00e4lkeen suomalaisille radiokuuntelijoille vanhastakaupungista ja R\u00fc\u00fctli-kadusta n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Sitten Ruotsin onnistui yhdist\u00e4\u00e4 joen rannat ja ulottaa valtansa koko Suomenlahden pohjukan ymp\u00e4ri. Siit\u00e4 alkoi Narvan kulta-aika. Kaupunkiin kohosi barokkipalatseja kauppiaiden asunnoiksi. Porvarit rakensivat uljaan raatihuoneen ja p\u00f6rssin. R\u00fc\u00fctli-kadun eli Ritarikadun varrella asui saksalaisia ja hollantilaisia, tanskalaisia ja englantilaisia. Rahu-kadulla olivat armenialaisten ja persialaisten kauppahuoneet. Heit\u00e4kin k\u00e4vi Narvassa ostamassa meripihkaa, puutavaraa ja turkiksia. Mukanaan he toivat silkki\u00e4 ja ylellisyysesineit\u00e4 kaukaa id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsin kulta-aika p\u00e4\u00e4ttyi kestetty\u00e4\u00e4n kuuden sukupolven ajan. Ritarikadun varrella n\u00e4htiin k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 uusi valloittaja, Pietari Suuri,Ven\u00e4j\u00e4n uudistajatsaari. H\u00e4n oli rakennuttanut talon Narvaan, kaupunkiin, miss\u00e4 h\u00e4nen joukkonsa olivat kerran k\u00e4rsineet n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n tappion Ruotsin nuorelle kuninkaalle Kaarle XII:lle. \/\/\/<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pietari Suuri oli liitt\u00e4nyt Baltian Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Moskovan tsaarin valtakunnalla oli vihdoin vapaa p\u00e4\u00e4sy It\u00e4merelle. Pietarin kerrotaan pit\u00e4neen usein hauskaa kavereineen Narvassa. H\u00e4n nautti sen kansainv\u00e4lisen porvariston seurasta. Suosikilleen ruhtinas Aleksander Menshikoville tsaari lahjoitti talon Ritarikadun varrelta, jotta t\u00e4m\u00e4 olisi pit\u00e4nyt h\u00e4nelle seuraa juhlissa ja juomingeissa. \/\/\/<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emme tied\u00e4 minne Pietari Suuren haamu on muuttanut Ritarikadulta. H\u00e4nen k\u00e4velykeppins\u00e4 dubinkan kopse kuultiin siell\u00e4 viel\u00e4 yli 60 vuotta eli ennen (Narvan) valloitusta. Olipa kerran\u2026<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vanhaa Narvaa ei en\u00e4\u00e4 ole. &#8221;Baltian Verdun&#8221; tuhoutui toisessa maailmansodassa. Siit\u00e4 oli tullut taas taistelujen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, mutta t\u00e4ll\u00e4 kerralla ne kestiv\u00e4t useita vuosia. Vanhaa kaupunkia ei j\u00e4lleenrakennettu. Sen uusille is\u00e4nnille Narvaan ja sen raunioihin liittyvill\u00e4 muistoilla ei ollut merkityst\u00e4. Sill\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran historian aikana Narva-joen oli ylitt\u00e4nyt rajantakainen, vieras valta.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hde: Erkki Toivanen. Baltia \u2013 Euroopan tiimalasin vy\u00f6t\u00e4r\u00f6ss\u00e4. Teoksessa Iltak\u00e4velyll\u00e4, jonka ensipainos ilmestyi kustannusosakeyhti\u00f6 Otavan julkaisemana vuonna 2002.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vanha Narva Suuntaamme nyt Raatihuoneentorilta joen rantaan. Sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Narvan vanhimpiin katuihin kuuluvaa Suur-katua, joka oli kaupungin suosituimpia pasteerailupaikkoja jo ennen toista maailmansotaa. Narvalaiset k\u00e4velev\u00e4t nyky\u00e4\u00e4nkin mielell\u00e4\u00e4n. Suur-kadulta k\u00e4\u00e4nnymme Kraavi-kadulle, jonka nimi viittaa ammoisen vallihaudan sijaintiin. Narvan vanhakaupunki el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ainoastaan muistoissa: 1600-luvulla perustettu Pohjois-Euroopan barokkihelmi tuhoutui toisen maailmansodan lukuisissa pommituksissa ja j\u00e4ljell\u00e4 j\u00e4\u00e4neet rauniot [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948429,"parent":2948393,"menu_order":3,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"_members_access_role":[],"_members_access_error":""},"class_list":["post-2948423","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948429"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}