{"id":2948487,"date":"2023-12-22T15:23:49","date_gmt":"2023-12-22T13:23:49","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948487"},"modified":"2024-01-03T20:39:01","modified_gmt":"2024-01-03T18:39:01","slug":"bastionit-eli-vallisarvet","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/bastionit-eli-vallisarvet\/","title":{"rendered":"Bastionit eli vallisarvet"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_6_bastionid.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p>Ruotsin vallan aikana 1600-luvun lopulla Narvasta tuli parissa vuosikymmeness\u00e4 yksi Pohjois-Euroopan lujimmin linnoitetuista kaupungeista. Kaupungin ymp\u00e4rille rakennettiin j\u00e4ttim\u00e4inen bastionij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustuva vallitus kivipenkereist\u00e4 ja mullasta. Sen ter\u00e4v\u00e4kulmaisia ulkonemia kutsutaan bastioneiksi tai vallisarviksi. Linnoitust\u00f6ihin osallistui 1 500-3 000 miest\u00e4, joista suurin osa oli suomalaisia sotilaita. T\u00e4\u00e4ll\u00e4, Ruotsin valtakunnan ulkorajalla, linnoittamiseen pantiin enemm\u00e4n rahaa kuin Tallinnan, P\u00e4rnun ja Tarton bastionij\u00e4rjestelmiin yhteens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Bastionien v\u00e4lille rakennettiin holvattuja k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja kasematteja, joiden kokonaispituus oli 1,5 kilometri\u00e4. Valoa niihin suodattui muurissa yh\u00e4 paikka paikoin n\u00e4kyvist\u00e4, tykeille ja pyssyille tehdyist\u00e4 erisuuruisista ampuma-aukoista. Toivotamme kaikki bastioneista kiinnostuneet tervetulleiksi Victorian bastionin vierailukeskukseen!<\/p>\n\n\n\n<p>Jyhke\u00e4t linnakkeet eiv\u00e4t kuitenkaan voineet est\u00e4\u00e4 Narvaa p\u00e4\u00e4tym\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4siin. Pietari Suuri hy\u00f6kk\u00e4si kaupunkiin elokuussa 1704 juuri t\u00e4\u00e4lt\u00e4, Victorian ja Honorin mahtavien vallisarvien v\u00e4list\u00e4. Kaupunkia oli tuolloin piiritetty jo kaksi kuukautta. Narvan kohtaloksi koitui joen l\u00e4heisyys ja ajan puute, uusia puolustuslinjoja ei yksinkertaisesti ehditty rakentaa. Kaupunki valloitettiin muutaman tunnin kest\u00e4neell\u00e4 rynn\u00e4k\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos haluat kiert\u00e4\u00e4 bastionit ulkopuolelta, jatka Honorin ja Victorian vallisarvien luota eteenp\u00e4in ja etsi jokirannasta Paxin bastioni, jota tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Wrangell. Fortuna l\u00f6ytyy Narvan linnan edest\u00e4, Triumph Pietarinaukiolta ja Gloria Vestervalli-kadun \u00e4\u00e4rest\u00e4. Tuhoutuneen Faman bastionin l\u00e4hell\u00e4 on nyt suuri, Fama-niminen kauppakeskus muistuttamassa menneest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Bastionit ja kasematit ovat Narvan 1900-luvun karun historian hiljaisia todistajia. Toisen maailmansodan aikana maanalaiset k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t tarjosivat suojaa pommi-iskuilta. Sodan kauheimmat hetket Narvassa koettiin maaliskuun seitsem\u00e4nnen ja kahdeksannen p\u00e4iv\u00e4n vastaisina \u00f6in\u00e4 1944.<\/p>\n\n\n\n<p>Tatjana oli tuolloin 11-vuotias tytt\u00f6. H\u00e4n ehti \u00e4itins\u00e4 ja mummonsa kanssa turvaan bastionien k\u00e4yt\u00e4viin ja muistelee:<\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;Lopulta p\u00e4\u00e4simme Pimeaian pommisuojaan. Ensimm\u00e4iseen kerrokseen saksalaiset olivat tehneet lavitsoja. Meid\u00e4t ohjattiin alas rappusia. Laskeuduimme pilkkopime\u00e4ss\u00e4, kunnes huomasimme heikkoa valoa. \u00d6ljytuikun ymp\u00e4rill\u00e4 istui i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 naisia. Minun lis\u00e4kseni siell\u00e4 ei ollut muita lapsia.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4iti l\u00e4hti hakemaan mummoa, min\u00e4 j\u00e4in vieraiden keskelle ja nukahdin pian. Kun her\u00e4sin, n\u00e4in kuinka \u00e4iti oli laittoi mummoa nukkumaan sein\u00e4n viereen vieraiden kassien p\u00e4\u00e4lle. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 emme k\u00e4yneet kertaakaan ulkona, lep\u00e4simme kauhean y\u00f6n j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Saapui seuraavan p\u00e4iv\u00e4n eli maaliskuun kahdeksannen aamu. Menimme ulos raittiiseen ilmaan, \u00e4iti otti v\u00e4h\u00e4n lunta, pesi kasvonsa ja k\u00e4ski minun tehd\u00e4 samoin. Seurasin pelokkaasti \u00e4idin esimerkki\u00e4 ja huomasin, ett\u00e4 lumella peseminen on oikeastaan mukavaa. Kasvot pyyhimme puhtaaksi \u00e4idin nen\u00e4liinaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Saksalaiset panivat ihmiset t\u00f6ihin. Katuja siivottiin, kuolleita ker\u00e4ttiin ja pommien aukkoja t\u00e4ytettiin kivill\u00e4. \/\u2026\/<br>Kaksi viikkoa istuttiin Pimeaian alla \u2026 Sitten pakolaiset l\u00e4hetettiin kuorma-autoilla J\u00f5hviin \/\u2026\/ Saman vuoden syksyll\u00e4 palasimme takaisin Narvaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulu suomalainen sissip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tapani L\u00f6fving taisteli rohkeasti Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisess\u00e4 suuressa Pohjan sodassa 1700-luvun alussa. Tapani syntyi jouluaattona 1689 Narvassa suomalaisen tykist\u00f6konstaapelin M\u00e5rten L\u00f6fvingin perheeseen ja ristittiin tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 26. joulukuuta. Yhdeks\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin perhe muutti Narvasta K\u00e4kisalmeen eik\u00e4 palannut sinne koskaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Tapanin el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n paljon, sill\u00e4 h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjansa ovat s\u00e4ilyneet. Niiden pohjalta Ky\u00f6sti Wilkuna kirjoitti 1900-luvun alussa menestysromaanin Tapani L\u00f6fvingin seikkailut. Tapani kertoo lapsuusvuosistaan n\u00e4in: &#8221;Ensimm\u00e4iset vuodet kuluivat leikeiss\u00e4 samanik\u00e4isten kanssa Narvan valleilla. Kun me er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olimme tapamme mukaan sotasilla, ja min\u00e4 muutaman ovelan kujeen avulla olin houkutellut viholliseni ansaan, taputti er\u00e4s vanha vartiosotilas, joka hymyillen oli seurannut leikki\u00e4mme, minua olalle ja sanoi, &#8221;Mit\u00e4 tahansa sinusta, poika, tuleekin, niin varo vain ettet hirsipuussa p\u00e4ivi\u00e4si p\u00e4\u00e4t\u00e4.&#8221; My\u00f6hemmin johtuivat nuo vanhan sotilaan sanat usein mieleeni, kun kaulani oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 joutua nuoran silmukkaan.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Tapani L\u00f6fving on kuuluisin Narvassa syntynyt suomalainen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruotsin vallan aikana 1600-luvun lopulla Narvasta tuli parissa vuosikymmeness\u00e4 yksi Pohjois-Euroopan lujimmin linnoitetuista kaupungeista. Kaupungin ymp\u00e4rille rakennettiin j\u00e4ttim\u00e4inen bastionij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustuva vallitus kivipenkereist\u00e4 ja mullasta. Sen ter\u00e4v\u00e4kulmaisia ulkonemia kutsutaan bastioneiksi tai vallisarviksi. Linnoitust\u00f6ihin osallistui 1 500-3 000 miest\u00e4, joista suurin osa oli suomalaisia sotilaita. T\u00e4\u00e4ll\u00e4, Ruotsin valtakunnan ulkorajalla, linnoittamiseen pantiin enemm\u00e4n rahaa kuin Tallinnan, P\u00e4rnun ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948538,"parent":2948393,"menu_order":6,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false},"class_list":["post-2948487","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948487","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}