{"id":2948521,"date":"2023-12-22T17:20:10","date_gmt":"2023-12-22T15:20:10","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948521"},"modified":"2024-01-03T20:39:27","modified_gmt":"2024-01-03T18:39:27","slug":"viron-ja-venajan-rajasilta","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/viron-ja-venajan-rajasilta\/","title":{"rendered":"Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n rajasilta"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_8_Narva_sild_silta-1.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p>Narvan ja Ivangorodin v\u00e4linen silta rakennettiin vuonna 1960. Se sai nimekseen Yst\u00e4vyyden silta, ja siksi t\u00e4t\u00e4 Euroopan unionin ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla olevaa siltaa kutsutaan t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tietoja Narvajoen ylitt\u00e4neest\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 kelluvasta sillasta on jo 1400-luvulta. Kuuluisin ja pitk\u00e4ik\u00e4isin pysyv\u00e4 silta joen yli rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Paikalliset kutsuvat sit\u00e4 edelleen Puusillaksi, vaikka sen perustukset valettiin betonista, jota tehtiin l\u00e4hiseudun savesta ja lujuudeltaan heikosta kalkkikivest\u00e4. Sillan suunnitteli tsaarin palveluksessa ollut ranskalainen sotilasinsin\u00f6\u00f6ri Antoine Raucourt de Charelville. Kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun sementti\u00e4 ja betonia k\u00e4ytettiin silloisen Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan ja nykyisen Viron alueella. Tuolloin kukaan ei osannut kuvitella, kuinka t\u00e4rke\u00e4 ja tavallinen rakennusmateriaali betoni olisi tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka sillan betonirakenteet eiv\u00e4t olleet kovin kest\u00e4vi\u00e4, se purettiin vasta vuonna 1959. Tosin hein\u00e4kuussa 1944 saksalaiset onnistuivat r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n osia sillasta kaupungista vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n. Puusillan pylv\u00e4iden j\u00e4\u00e4nteet ovat yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muutama sata metri\u00e4 nykyisest\u00e4 sillasta yl\u00e4virtaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Yst\u00e4vyyden sillalla oli neuvostoaikana suuri merkitys monille narvalaisnuorten sukupolville. Narvan tunnetuin tanssilava Dzungel eli Viidakko sijaitsi nimitt\u00e4in joen toisella puolella Ivangorodissa ja sinne p\u00e4\u00e4si vain Yst\u00e4vyyden sillan yli. Narva kasvoi nopeasti 1960-luvulta 1980-luvulle, kaupunkiin virtasi nuorta v\u00e4ke\u00e4 kaikkialta Neuvostoliitosta. Narvassa oli per\u00e4ti nelj\u00e4-viisi tanssilavaa, joiden suosio lopahti vasta diskohuuman my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Siell\u00e4 miss\u00e4 on nuoria naisia, on my\u00f6s miesten keskin\u00e4isi\u00e4 k\u00e4hin\u00f6it\u00e4. Niinp\u00e4 Narvassakin muistetaan, miten Yst\u00e4vyyden sillalla miehet nujakoivat kesken\u00e4\u00e4n, kuten ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 kyliss\u00e4 oli tapana. Niist\u00e4h\u00e4n kaupungin sodanj\u00e4lkeiset asukkaat olivat p\u00e4\u00e4osin kotoisin. Kovimmat tappelut k\u00e4ytiin juuri sillalla, sankareina Narvan ja Ivangorodin pojat ja miehet. 1980-luvulla jopa miliisien sanotaan kartelleen v\u00e4liinmenoa. Mielell\u00e4\u00e4n kerrotaan tarinaa siit\u00e4, miten j\u00e4rjestyksenvalvojien ilmestytty\u00e4 paikalle ly\u00f6mingit keskeytettiin, miliisimiesten moottoripy\u00f6r\u00e4 heitettiin kaiteen yli jokeen, ja tappelu jatkui taas. Narvalaisten k\u00e4sik\u00e4hmiss\u00e4 oli omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4: ei saanut potkia tai ly\u00f6d\u00e4 maahan kaatunutta, nujakka lopetettiin jos verta alkoi vuotaa eik\u00e4 veist\u00e4 saanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Narvalla ja Suomella on monia hentoja mutta j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Narvan Puusillasta mainitaan usein, ett\u00e4 vedenpinnan yl\u00e4puolella oleva perustuksen osa ja ter\u00e4v\u00e4kulmaiset j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4t katettiin kauniilla suomalaisella graniitilla, joka tuotiin paikalle meritse. Kyseess\u00e4 on tiett\u00e4v\u00e4sti sama graniitti, jolla p\u00e4\u00e4llystettiin Iisakinkirkon pilarit Pietarissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 ennen toista maailmansotaa Narvan raatihuoneen takana kulki Helsinginkatu, joka katosi kaupunkitilasta sodan aikana ja joka aiotaan nyt entist\u00e4\u00e4. Oikeastaan katu haluttiin 1920-luvulla nimet\u00e4 Helsing\u00f6riksi, olihan Narva ollut osa Tanskan kuningaskuntaa 1200-luvulta 1300-luvun puoliv\u00e4liin. Katukyltin piirt\u00e4j\u00e4 teki kuitenkin kirjoitusvirheen, ja niin kadun nimeksi tuli Helsinki Helsing\u00f6rin sijaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Narvan ja Ivangorodin v\u00e4linen silta rakennettiin vuonna 1960. Se sai nimekseen Yst\u00e4vyyden silta, ja siksi t\u00e4t\u00e4 Euroopan unionin ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla olevaa siltaa kutsutaan t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tietoja Narvajoen ylitt\u00e4neest\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 kelluvasta sillasta on jo 1400-luvulta. Kuuluisin ja pitk\u00e4ik\u00e4isin pysyv\u00e4 silta joen yli rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Paikalliset kutsuvat sit\u00e4 edelleen Puusillaksi, vaikka sen perustukset valettiin betonista, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948544,"parent":2948393,"menu_order":8,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false},"class_list":["post-2948521","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}