{"id":2948527,"date":"2023-12-22T17:35:45","date_gmt":"2023-12-22T15:35:45","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948527"},"modified":"2024-01-03T20:39:41","modified_gmt":"2024-01-03T18:39:41","slug":"ruotsin-leijona-ja-narvan-taistelu","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/ruotsin-leijona-ja-narvan-taistelu\/","title":{"rendered":"Ruotsin leijona ja Narvan taistelu"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_9_rootsi_lovi-1.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p>Ruotsin leijona on Narvan taistelun muistomerkki, mutta ei ensimm\u00e4inen laatuaan. H\u00e4rmam\u00e4elle, suuren Pohjan sodan aikaiselle taistelukent\u00e4lle, pystytettiin jo vuonna 1936 leijonapatsas, jota kutsuttiin tuolloin hellitellen Ruotsin hauveliksi. Tuolla paikalla, Tallinnaan viev\u00e4n tien vasemmalla puolella on nykyisin Circle K -huoltoasema, mutta er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1700 siell\u00e4 kohtasivat r\u00e4nt\u00e4- ja lumimyrskyss\u00e4 Ruotsin 18-vuotiaan kuninkaan Kaarle XII:n ja Ven\u00e4j\u00e4n 28-vuotiaan tsaari Pietari Suuren joukot. Pietari Suuri p\u00e4\u00e4tti kuitenkin vet\u00e4\u00e4 joukkonsa kaupungin liepeilt\u00e4 tajutessaan, ettei niill\u00e4 olisi rahkeita voittoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsin leijona symboloi Kaarle XII:n voittoa Pietari Suuresta, ja Narvan taistelua pidet\u00e4\u00e4n edelleen yhten\u00e4 Ruotsin historian suurimmista sotilaallisista voitoista. Ensimm\u00e4isen muistomerkin paljastukseen osallistui nykyisen kuninkaan is\u00e4, prinssi Kustaa Adolf, sittemmin kuningas Kustaa VI Adolf. Seremonia oli aikanaan suuri tapahtuma, joka houkutti paikalle pari tuhatta katsojaa. Valitettavasti historia ei kohdellut leijonaa lempe\u00e4sti vaan se tuhoutui toisessa maailmansodassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsi ei saanut nauttia pitk\u00e4\u00e4n Narvan taistelun menestyksest\u00e4, sill\u00e4 jo vuonna 1704 Pietari Suuri onnistui valtaamaan Narvan. Narva pysyi osana Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa vuoden 1917 lokakuun vallankumoukseen ja Viron valtion syntyyn asti.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyinen muistomerkki paljastettiin vuonna 2000, Narvan taistelun 300-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Paikka korkealla jokit\u00f6rm\u00e4ll\u00e4 valittiin kauniin n\u00e4k\u00f6alan vuoksi. Kysymykseen, ovatko narvalaiset ottaneet omakseen leijonan, jonka h\u00e4nt\u00e4 huiskii kohti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, on vain yksi vastaus: kyll\u00e4 ovat. Yhdetk\u00e4\u00e4n narvalaish\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t ole t\u00e4ydelliset, ellei leijona p\u00e4\u00e4se kuviin mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaarle XII:sta, Pietari Suuresta ja Narvan taistelusta kerrotaan lukuisia legendoja. Ensimm\u00e4isen leijonamonumentin perustust\u00f6iden aikana taistelukent\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydettiin niin paljon tinaluoteja, ett\u00e4 tinan hinta Narvassa laski, koska tinasep\u00e4t alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaiseksi saatua materiaalia. Kaarle XII taas sanotaan kadottaneen saappaansa sotaretkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pietari Suuri on nykyistenkin narvalaisten sankari. Kuvaukset Narvan valloituksesta vuonna 1704 loivat perustan Pietari Suuren kultille. Ven\u00e4l\u00e4inen runoilija Aleksandr Pushkin kirjoitti tapahtumista yli 125 vuotta my\u00f6hemmin n\u00e4in: &#8221;Narvassa alkoi ry\u00f6stely. Sotilaat pieksiv\u00e4t kaduilla kaikkia vastaan tulevia eiv\u00e4tk\u00e4 totelleet esimiehi\u00e4\u00e4n, jotka k\u00e4skiv\u00e4t s\u00e4\u00e4lim\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4. Pietari sy\u00f6ksyi heid\u00e4n keskelleen paljastettu miekka k\u00e4dess\u00e4\u00e4n ja l\u00f6i kaksi niskoittelijaa kuoliaaksi. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n nousi hevosensa selk\u00e4\u00e4n, laukkasi pitkin Narvan katuja ja uhkaavasti k\u00e4skien vaati lopettamaan tappamisen ja ry\u00f6stelyn, asetti vartioita kaikkialle \/\/ ja saapui raatihuoneelle, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 t\u00e4risevi\u00e4 kaupunkilaisia. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n heid\u00e4n joukossaan (ruotsalaisen komentajan) Hornin, Pietari antoi t\u00e4lle tulistuneen korvatillikan ja sanoi vihaisesti: &#8221;Etk\u00f6 juuri sin\u00e4 ole syyllinen t\u00e4h\u00e4n? Sinulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n toivoa saada apua eik\u00e4 keinoja pelastaa kaupunkia, joten etk\u00f6 olisi voinut nostaa valkoista lippua ajat sitten?&#8221; Sitten h\u00e4n jatkoi n\u00e4ytt\u00e4en verenpunaista miekkaansa. &#8221;Katso&#8221;, h\u00e4n sanoi, &#8221;t\u00e4m\u00e4 ei ole ruotsalaista, vaan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 verta. L\u00f6in kuoliaaksi omiani \/hillit\u00e4kseni\/ sotilaitani, jotka sinun j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytesi raivostutti.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 vallattujen alueiden ry\u00f6stely ei ollut mit\u00e4\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Kaarlen ja Pietarin aikana, se oli osa sodank\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Narvan taisteluun osallistuneista Ruotsin armeijan sotilaista noin kolmannes oli suomalaisia. Legendan mukaan ruotsalaisjoukkojen tarpomista kohti Narvaa marraskuussa 1700 tahditti marssi, joka tunnetaan viel\u00e4kin Narvan marssina. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 mollisointuista surumarssia soitetaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa valtionjohtajien ja korkea-arvoisten sotilaiden hautajaisissa. Virossa ja Suomessa sanoituksia ei k\u00e4ytet\u00e4, kun taas Ruotsissa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lauluosa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hetken haave haipuos haivu,<br>mielen myrsky tyyneksi taivu,<br>aatos muistojen y\u00f6h\u00f6n vaivu,<br>varjojen virtt\u00e4 nyt laulamme.<br>Kerran te nousitte sankari-innoin<br>kaikkenne annoitte kallehin hinnoin,<br>uhrinne muistamme polttavin rinnoin,<br>siunattu olkohon muistonne! (<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Narvan_marssi#cite_note-4\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Narvan_marssi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p>Runosta tunnetaan my\u00f6s seuraava suomennos (suom. Martti Hela):<br>Muistot, aika h\u00e4ipyv\u00e4, heit\u00e4!<br>Hetken riemut kalpeat peit\u00e4!<br>Y\u00f6hyt synke\u00e4 kattaa meit\u00e4,<br>varjot laulumme kuulkoot vaan!<br>Muisto mennehen aijan loiton,<br>tunnon sytt\u00e4j\u00e4, kiihde voiton!<br>Vieras harmaja aikain koiton<br>kanna nyt kanssamme murhe maan. (<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Narvan_marssi\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Narvan_marssi<\/a>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruotsin leijona on Narvan taistelun muistomerkki, mutta ei ensimm\u00e4inen laatuaan. H\u00e4rmam\u00e4elle, suuren Pohjan sodan aikaiselle taistelukent\u00e4lle, pystytettiin jo vuonna 1936 leijonapatsas, jota kutsuttiin tuolloin hellitellen Ruotsin hauveliksi. Tuolla paikalla, Tallinnaan viev\u00e4n tien vasemmalla puolella on nykyisin Circle K -huoltoasema, mutta er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1700 siell\u00e4 kohtasivat r\u00e4nt\u00e4- ja lumimyrskyss\u00e4 Ruotsin 18-vuotiaan kuninkaan Kaarle XII:n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948549,"parent":2948393,"menu_order":9,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false},"class_list":["post-2948527","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948527","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948527"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}