{"id":2948554,"date":"2023-12-22T17:44:53","date_gmt":"2023-12-22T15:44:53","guid":{"rendered":"https:\/\/idaviru.ee\/?post_type=trip_suggestions&#038;p=2948554"},"modified":"2024-01-03T20:40:09","modified_gmt":"2024-01-03T18:40:09","slug":"viiden-kruunun-nakoala","status":"publish","type":"trip_suggestions","link":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/trip_suggestions\/audiotuur\/viiden-kruunun-nakoala\/","title":{"rendered":"VIIDEN KRUUNUN N\u00c4K\u00d6ALA"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/idaviru.ee\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Ida_Viru_audiotuur_10_viie_krooni_platvorm-1.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4k\u00f6alatasanteelta n\u00e4kee kaksi linnoitusta t\u00e4sm\u00e4lleen samasta kulmasta kuin Viron viiden kruunun seteliss\u00e4. Kruunua k\u00e4ytettiin Virossa virallisena valuuttana vuosina 1992\u20132010, euro otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1. tammikuuta 2011. Seteliss\u00e4 Narvan linna ja Iivananlinna Ivangorodin puolella esitet\u00e4\u00e4n sellaisina kuin ne olivat ennen toista maailmansotaa. Tarkkaan katsomalla huomaa, ett\u00e4 Hermannin tornin huippu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta kuin nyky\u00e4\u00e4n, samoin sen, ett\u00e4 taustalla h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t vanhankaupungin kirkkojen tornit. Nekin tuhoutuivat toisessa maailmansodassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ivangorodin kaupunki ja koko joen it\u00e4puolinen alue kuuluivat Viroon vuosina 1918-1940. Se selitt\u00e4\u00e4, miksi virolaiseen seteliin painettiin nyky\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluva linnoitus. Painokuvassa Ivangorodin yll\u00e4 on synkki\u00e4 pilvi\u00e4. Huhutaan, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri\u00f6 olisi l\u00e4hett\u00e4nyt asiasta nootin Viron ulkoministeri\u00f6lle ja vaatinut selityst\u00e4 sille, miksi huonon s\u00e4\u00e4n kuvataan tulevan id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmin narvalaiset tenttasivat turisteilta, ett\u00e4 mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 Narvan olevan rikkaampi kaupunki kuin Tallinna tai Tartto? Vastaushan oli tietysti, ett\u00e4 Tallinna ja Toompean linna ovat yhden kruunun seteliss\u00e4, Tartto ja yliopisto kahden kruunun seteliss\u00e4 mutta maisema Narvasta viiden kruunun seteliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Setelin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolelle on painettu Narvassa syntynyt shakin suurmestari Paul Keres.<\/p>\n\n\n\n<p>Paul Kereksen muistoa vaalitaan Narvassa laajasti: suurmestarille on omistettu muistomerkki, katu, aukio ja kokonainen kaupunginosa. Kansa on valinnut Paul Kereksen 1900-luvun sadan kuuluisimman ja vaikutusvaltaisimman virolaisen joukkoon. Shakin historiassa h\u00e4net tunnetaan ikuisena kakkosena, joka ei koskaan tullut maailmanmestariksi vaikka oli vuosikymmeni\u00e4 haastajana loppuottelussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Paul Kereksen vanhemmat olivat k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja saapuivat P\u00e4rnusta Narvaan ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa. Tuleva shakinpelaaja syntyi Narvassa 7. tammikuuta 1916. Perhe asui Narvassa, kunnes poika t\u00e4ytti kuusi vuotta. Is\u00e4ns\u00e4 pelaamista seuraillut pikku Paul innostui shakista \u00e4idin mielest\u00e4 liikaakin. H\u00e4n pelk\u00e4si, ett\u00e4 pojalle kehittyisi pelihimo, ja heitti nappulat monta kertaa uuniin tai piilotti ne kellariin. Shakki-innostukseen oli toinenkin syy. Nelj\u00e4vuotiaana Paul putosi kelkasta, pojan k\u00e4si kipsattiin mutta se j\u00e4i vioittuneeksi lopuksi ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1922 perhe muutti takaisin P\u00e4rnuun, jossa Paul p\u00e4\u00e4tti lukion, harrasti menestyksekk\u00e4\u00e4sti kirjeshakkia, opiskeli matematiikkaa Tarton yliopistossa ja valmistui sielt\u00e4 toisen maailmansodan lopussa. H\u00e4n sai suurmestarin, shakin kansainv\u00e4lisen arvonimen, jo vuonna 1937 vain 21-vuotiaana.<\/p>\n\n\n\n<p>Paul Keres vieraili Narvassa seuraavan kerran vuoden 1939 alussa, jolloin h\u00e4n pelasi shakkisimultaania 64 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Kuusi narvalaista onnistui p\u00e4ihitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suurmestarin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Paul Keres pelasi Neuvostoliiton lipun alla. H\u00e4n oli Neuvostoliiton kolminkertainen shakkimestari ja kuului usein shakkiolympialaiset voittaneeseen joukkueeseen. Neuvostoliitto my\u00f6nsi h\u00e4nelle ansioituneen mestariurheilijan kunnianimen 1948. Keres kirjoitti shakkioppikirjoja, asui Tallinnassa ja kuoli vuonna 1975 Helsingiss\u00e4 paluumatkallaan Kanadasta Viroon.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuodesta 1651 alkaen Narva oli puoli vuosisataa Ruotsin Inkerin p\u00e4\u00e4kaupunki, siell\u00e4 asui my\u00f6s Inkerinmaan kuvern\u00f6\u00f6ri. Inkerinmaa ulottui nykyisen Pietarin taakse Laatokalle asti ja siihen kuului my\u00f6s etel\u00e4isin osa Karjalaa. Alueella asui sek\u00e4 alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4 inkerikkoja ett\u00e4 1600-luvulla Suomesta muuttaneita inkerinsuomalaisia eli inkeril\u00e4isi\u00e4. Narvassa asuu viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n ylpe\u00e4sti inkeril\u00e4isin\u00e4, vaikka puhuisivat ven\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4nne n\u00e4k\u00f6alatasanteelle n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 Aleksanterin kirkossa pidettiin viel\u00e4 hiljakkoin suomenkielisi\u00e4 jumalanpalveluksia. 1880-luvulla rakennettu kirkko on Viron suurin luterilainen kirkko. Lyhyen k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rautatieasemaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 on Inkeri-talo, joka koordinoi suomalais-ugrilaista heimotoimintaa Narvassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Viel\u00e4 1920- ja 30-luvuilla Inkerinmaan l\u00e4nsiosa kuului Viroon. L\u00e4hialueen kyliss\u00e4 asui 2000 inkerinsuomalaista ja inkerikkoa, jotka myiv\u00e4t kes\u00e4isin maitoa, kermaa ja juustoa Narva-J\u00f5esuun lomakaupungin torilla. Narvan merkityst\u00e4 inkeril\u00e4isille kuvaa sekin, ett\u00e4 juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin vuonna 1921 inkerinsuomalaisten ensimm\u00e4inen laulujuhla Virossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisen maailmansodan aikana inkerikot ja inkerinsuomalaiset joutuivat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kylist\u00e4\u00e4n eik\u00e4 heit\u00e4 p\u00e4\u00e4stetty kotiseuduilleen my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n. Kyliin asutettiin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Monet inkeril\u00e4iset pyrkiv\u00e4t Viroon, ja heill\u00e4 on edelleen yhdistystoimintaa Tallinnassa, Tartossa, P\u00e4rnussa ja my\u00f6s Narvassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4k\u00f6alatasanteelta n\u00e4kee kaksi linnoitusta t\u00e4sm\u00e4lleen samasta kulmasta kuin Viron viiden kruunun seteliss\u00e4. Kruunua k\u00e4ytettiin Virossa virallisena valuuttana vuosina 1992\u20132010, euro otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1. tammikuuta 2011. Seteliss\u00e4 Narvan linna ja Iivananlinna Ivangorodin puolella esitet\u00e4\u00e4n sellaisina kuin ne olivat ennen toista maailmansotaa. Tarkkaan katsomalla huomaa, ett\u00e4 Hermannin tornin huippu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta kuin nyky\u00e4\u00e4n, samoin sen, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948560,"parent":2948393,"menu_order":10,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false},"class_list":["post-2948554","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}