Rikkaan ven\u00e4l\u00e4isen kauppiaan Jelissejevin pyynn\u00f6st\u00e4 P\u00fchaj\u00f5en korkealle rannalle rakennettiin vuonna 1898 italialaistyylinen villa – Oru Loss, (suora suomennos: Laakson linna)<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1934 virolaiset teollisuusmiehet ostivat Orun linnan ja lahjoittivat sen Viron tasavallalle presidentin, Konstantin P\u00e4tsin kes\u00e4asunnoksi. Vuonna 1936 uusitun linnan ensimm\u00e4inen vieras oli Suomen presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Nyky\u00e4\u00e4n linnasta on j\u00e4ljell\u00e4 vain muisto, koska se tuhoutui t\u00e4ysin toisessa maailmansodassa.<\/p>\n\n\n\n
P\u00fchaj\u00f5gi oli Orun puiston rakentamisen keski\u00f6ss\u00e4. Puiston suunnittelussa saavutettiin hienosti luonnon ja keinotekoisten elementtien harmonia. Sillat, penkit ja paviljongit sulautuvat maisemaan luontevasti.<\/p>\n\n\n\n
Jokilaakson maisemoinnissa on k\u00e4ytetty maaston muotoja korostavia puita ja pensaita. Samalla puiston l\u00e4nsi- ja pohjoinen puoli vanhoine m\u00e4nnikk\u00f6ineen tuo rauhaa ja seesteisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Orun puisto on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksi Viron merkitt\u00e4vimmist\u00e4 puistoista monipuolisen maiseman, taitavan puistosuunnittelun ja lajirikkaan puustonsa ansiosta. Puistosta on l\u00f6ydetty yli 250 erilaista puu- ja pensaslajia. Puiston lintulajistoon kuuluvat muun muassa p\u00e4hkin\u00e4nakkelit, nokkavarpuset ja erilaiset tikat. Kes\u00e4isin \u00e4\u00e4nimaisema on kauneimmillaan aikaisin aamulla.<\/p>\n\n\n\n
Reitin pituus on noin 2,5\u20133 kilometri\u00e4. Reitin kiert\u00e4miseen kannattaa varata aikaa noin 2-3 tuntia.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4velyretken voi aloittaa Toila Park -kahvilasta. Vain 100 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kahvilasta on suuri parkkipaikka autoille.<\/p>\n\n\n\n
Puistokahvilasta k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n oikealle Mere pst -kujalle. Pienen sillan ylityksen ja 400 metrin j\u00e4lkeen tie jatkuu vinosti eteenp\u00e4in. Noin 300 metrin j\u00e4lkeen polku ylitt\u00e4\u00e4 Lossiplatsin kujan, jota reunustavat komeat lehmukset, joilla on omituinen nystyr\u00e4inen runko. Etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen kulkeva Lossiplats-kuja johtaa 200 metrin j\u00e4lkeen puiston syd\u00e4meen – linnanaukiolle.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4supesan paviljonkiin (suom. p\u00e4\u00e4skyn pes\u00e4) p\u00e4\u00e4see, kun k\u00e4velee ruusutarhan portista. Siell\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n vasemmalle kohti merta ja 150 metrin j\u00e4lkeen tullaan risteykseen, jossa viitta osoittaa it\u00e4\u00e4n P\u00e4\u00e4supesan paviljonkiin. P\u00e4\u00e4supesan paviljongista voi ihailla upeita maisemia Suomenlahdelle ja jyrk\u00e4nteen juurella kasvavaan mets\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Puiston villiintynemp\u00e4\u00e4 puolta esittelev\u00e4 polku jatkuu pohjoiseen, ja 300 metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 satamaan johtavalle tielle. Kun ylitt\u00e4\u00e4 tien ja jatkaa eteenp\u00e4in, saapuu parinsadan metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin linnan aukiolle.<\/p>\n\n\n\n
Linnan aukion terassin etel\u00e4kulmasta laskeutuvat portaat Hopeal\u00e4hde (H\u00f5beallika) -luolan luo.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteen luota polku laskeutuu P\u00fchaj\u00f5en ylitt\u00e4v\u00e4lle sillalle, josta se alkaa taas nousta kaunista poppelikujaa pitkin yl\u00f6s. Pienen k\u00e4velymatkan j\u00e4lkeen polku tulee Sadama-tielle (asfalttitie), jota pitkin voi k\u00e4vell\u00e4 takaisin parkkipaikalle noin 600 metrin matkan. Paluumatkalla kannattaa poiketa rinteen laidalla sijaitsevaan paviljonkiin, josta avautuu hieno maisema rehev\u00e4\u00e4n jokilaaksoon. Ymp\u00e4rill\u00e4 kohoavat vanhat kilpikaarnapet\u00e4j\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n
Julkisen liikenteen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet:<\/p>\n\n\n\n
Katso: https:\/\/web.peatus.ee\/<\/p>\n\n\n\n
Pys\u00e4kin nimi Toila Oru park.<\/p>\n\n\n\n
Bussit nr 45, 45A, 46 ja 48.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rikkaan ven\u00e4l\u00e4isen kauppiaan Jelissejevin pyynn\u00f6st\u00e4 P\u00fchaj\u00f5en korkealle rannalle rakennettiin vuonna 1898 italialaistyylinen villa – Oru Loss, (suora suomennos: Laakson linna) Vuonna 1934 virolaiset teollisuusmiehet ostivat Orun linnan ja lahjoittivat sen Viron tasavallalle presidentin, Konstantin P\u00e4tsin kes\u00e4asunnoksi. Vuonna 1936 uusitun linnan ensimm\u00e4inen vieras oli Suomen presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Nyky\u00e4\u00e4n linnasta on j\u00e4ljell\u00e4 vain muisto, koska […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2948920,"parent":2948918,"menu_order":1,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"_members_access_role":[],"_members_access_error":""},"class_list":["post-2948919","trip_suggestions","type-trip_suggestions","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions"}],"about":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/trip_suggestions"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/trip_suggestions\/2948918"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2948920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/idaviru.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2948919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}