Ensimmäiset tiedot Narvan linnasta ovat jo vuodelta 1254. Tanskalaisten rakentama linnoitus tosin sijaitsi tuolloin Narvajoen toisella rannalla, nykyistä linnaa vastapäätä. Myös Novgorodin kronikoiden mukaan tanskalaiset yrittivät aluksi useampaankin otteeseen pystyttää linnansa Narvajoen itärannalle. Syynä oli todennäköisesti se, että he halusivat levittää katolista uskoa Novgorodin alueella asuneiden ortodoksisten suomalais-ugrilaisten keskuuteen. Tämä taas ei sopinut ortodokseille, jotka häätivät tanskalaiset joen ylitse ja tuhosivat näiden rakentaman puulinnoituksen. Kun katolilaisuuden vienti itään todettiin tyssänneeksi, tanskalaiset ryhtyivät pystyttämään linnaa joen länsirannalle. Tarkka rakennusaika ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti kyse oli 1200-luvun jälkipuoliskosta siten, että vuoteen 1277 mennessä linna oli jo olemassa.
Varhaisin tunnettu kirjallinen maininta Narvasta asuinpaikkana on vuodelta 1240. Tanskan kuninkaan veroluettelossa (Liber Census Daniae) mainittu Narva ei suinkaan ollut kaupunki, vaan pieni Tanskan kuninkaalle kuulunut kylä. Vaikka Narvajoen rannalle kohonneen linnan sen enempää kuin linnan viereen kehittyneen kaupunginkaan tarkat syntyhetket eivät ole tiedossa, varmaa on, että molempien varhaisin historia ajoittuu Virossa Tanskan vallan aikana tunnetulle kaudelle eli vuosiin 1219–1346. Linnakaan ei vielä Tanskan vallan aikana ollut sellainen massiivinen kivikolossi, jollaisena me sen tunnemme. Todennäköisesti tuolloinen rakennus oli yksinkertainen, puurakenteinen kastelli eli nelikulmainen ja muurein ympäröity linna. Pitkän Hermannin tornin uskotaan olevan tanskalaisten puulinnan ensimmäinen kivirakenteinen osa.
Historiantutkijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miltä nykyisen Pitkän Hermannin tornin edeltäjä saattoi näyttää ja milloin Narvan linnaan ylipäätään rakennettiin ensimmäinen torni. Varhaisin torni lienee joka tapauksessa ollut muodoltaan pyöreä ja ilmeisesti sekin on rakennettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Jo 1300-luvulla pyöreä torni korvattiin jostakin syystä nelikulmaisella. Pitkäksi Hermanniksi Narvan linnan tornia alettiin kuitenkin kutsua vasta 1500-luvulla, jolloin koko linna oli jo muutenkin rakennettu suunnilleen siihen muotoonsa ja laajuuteensa, jossa se on säilynyt meidän päiviimme.
Pitkää Hermannia edeltänyt nelikulmainen torni oli tiettävästi noin 12 metriä korkea. Tornia korotettiin kahteen otteeseen, ensin 1400-luvun lopulla ja uudelleen 1500-luvulla. Tarinan mukaan lisäkorkeutta tarvittiin, jotta voitiin seurata, mitä vastarannalle rakennetun Ivangorodin linnan muurien takana tapahtui. Ivangorodilaisia tämä ei tietenkään miellyttänyt, joten he vastasivat korottamalla oman linnansa Narvan-vastaisia seiniä. Ja kun niitä oli kohotettu, rakennustöihin ryhdyttiin taas vuorostaan Narvan Pitkän Hermannin tornissa. Ivangorodin linnan länsiseinä ja Pitkän Hermannin torni kasvoivat siis korkeutta toisistaan mittaa ottaen. Ja kun Narvan linnasta tähystää Ivangorodin linnaa, huomio kiinnittyy vielä tänä päivänäkin linnan keskellä kohoavaan korkeaan seinään, jonka oli määrä antaa suoja naapurien uteliailta katseilta.
Tutustu nykyaikaiseen Narvan linnoitukseen: https://www.narvamuuseum.ee/eng/muuseum/narva-linnus/
