Edessäsi avautuu maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen näkymä: 150 metrin päässä toisistaan, tykinkuulan tai nuolenkantaman etäisyydellä, seisoo vastatusten kaksi vihollislinnoitusta, Narvan linna ja Iivananlinna eli Ivangorodin linna. Toinen symboloi länttä ja toinen itää. Turhaan ei yhdysvaltalainen politiikan tutkija Samuel Huntington ole kirjoittanut, että Narvajoki on raja kahden maailman sekä lännen ja idän kirkkojen välillä.
Narvassa kaikki lapset tietävät vastauksen kysymykseen, mitä tärkeää tapahtui vuonna 1492: Kolumbus löysi Amerikan ja Iivananlinnan rakentaminen alkoi. Sen mahdollisti Venäjän ja Vanhan Liivinmaan kesken solmittu välirauha. Iivana III, Venäjän yhdistäjä ja imperiumin alullepanija, käytti tilaisuutta hyväkseen ja aloitti Venäjän läntisimmän linnoituksen rakentamisen. Linnoitus nimettiin hänen mukaansa, venäjäksi siis Ivangorodiksi. Linnoituksen rakentamista johtivat kreikkalaiset ja italialaiset rakennusmestarit, joilta kerrotaan puhkaistun silmät, jotta he eivät voisi paljastaa linnoituksen pohjapiirrosta viholliselle.
Kaikki Narvan-kävijät kysyvät aina, kumpi linnoituksista on vanhempi. Ja heille vastataan: No meidän, Narvan, tietysti. Oikeasti Narvajoen ensimmäinen linnoitus rakennettiin joen oikeanpuoleiselle eli itärannalle. Novgorodilaiset polttivat puisen linnoituksen useita kertoja, ja vasta sen jälkeen rakennettiin puulinnoitus myös joen länsirannalle, nykyisen Narvan linnan paikalle. Kivilinnoitusta alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla tanskalaisten hallitessa Narvaa. Nykyisen ilmeensä Narvan linna sai 1500-luvun puoliväliin mennessä. Konventtirakennusta ympäröi ritarikunnan toimintaan soveltuva sisäpiha ja sen kruunasi mahtava, ritarien suojeluspyhimykseltä Hermannilta nimensä saanut torni. Nykyään linnoitus toimii museona, joka esittelee nimenomaan linnan, ei kaupungin historiaa. Tervetuloa!
Kannattaa huomata eräs mielenkiintoinen yksityiskohta. Kerrotaan, että Narvan linnoituksen tornia korotettiin, jotta nähtäisiin mitä venäläiset puuhaavat Iivananlinnassa. Vastavetona venäläiset puolestaan korottivat oman linnoituksensa muuria. Muuten, myös Iivananlinnassa on nykyään museo.
Kenties tunnetuin legenda, joka Narvassa on siirtynyt suusta suuhun nykypäiviin asti, liittyy Iivananlinnan syntyyn ja kertoo Hevosennahkan kaupungista. Johannes-nimisen paikallisen miehen tarina kirjoitettiin muistiin vuonna 1896 ja kuuluu seuraavasti: ”Ruotsin vallan aikana Venäjän kuninkaan sanotaan pyytäneen Ruotsin kuninkaalta Narvan kaupungista hevosennahkan suuruista maapalaa. Saatuaan luvan Venäjän kuningas leikkasi nahkan suikaleiksi ja mittasi nuoralla maa-alueen, jonne hän rakensi itselleen Narvan kaupunkia vastapäätä linnoituksen, jota vieläkin kutsutaan ”hevosennahkan kaupungiksi”. Toisin sanoen – Iivananlinna olisi perustettu petoksen avulla.
