Aleksanterin kirkko - Ida-Virumaa

Narva

Aleksanterin kirkko

Kiriku 9

narva.eelk.ee/fi

avoinna ke-la 11–15 ja su 10–14

Aleksanterin kirkko sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä ortodoksisesta kirkosta. Komea kirkontorni näkyy jo kauas. Kirkossa on ennakkotilauksesta mahdollista vierailla kellotornissa olevassa kirkkomuseossa, ihailla kirkkosalissa alueen (hävinneiden) kirkkojen pienoismalleja ja katsoa alueen historiaa kuvaavaa videoinstallaatiota Taevas Narva kohal eli ”Taivas Narvan paikalla”.

Narvan luterilainen Aleksanterin kirkko on Viron suurin kirkkorakennus. Suunnitelman mukaan sinne piti mahtua kaikki Kreenholmin tehtaan 5 000 luterilaista työläistä, 2 500 istumaan ja loput seisomaan. Nykyisin kirkkoon mahtuu noin 1 550 henkeä istumaan. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1879. Sen suunnitteli tunnettu arkkitehti Otto Pius von Hippius, mutta koska hän sairastui, töitä johti Kreenholmin arkkitehti Paul Alisch. Kirkko vihittiin Aleksanterin kirkoksi tsaari Aleksanteri II:n muistoksi 28.5.1884. Aleksanteri II kuoli pommi-iskussa kirkon rakentamisen aikana 20.10.1883. Kirkon rakentamisen – yhteensä 184 000 ruplaa – maksoi Kreenholmin tekstiilitehtaan pääomistaja, paroni Ludwig von Knoop.

Arkkitehtuuriltaan kirkko on varsin ainutlaatuinen. Se on pohjakaavaltaan kahdeksankulmainen kuten myös sen komea länsitorni. Kirkkosalin maksimikorkeus on 25,5 m ja holvin läpimitta 20,3 m. Kirkko kärsi pieniä tuhoja Viron vapaussodan aikana ja vähän suurempia tuhoja toisen maailmasodan aikana. Vuonna 1944 tuhoutuivat kirkon kellotorni ja kirkon Walckerin urut.

Sodan jälkeen aina vuoteen 1962 saakka kovasti pienentynyt seurakunta sai kuitenkin käyttää huonokuntoista kirkkoaan. Sitten kirkko otettiin pois seurakunnalta ja siitä tuli lähes 30 vuodeksi varastorakennus. Joulukuussa 1990 seurakunta sai kirkon takaisin ja sen jälkeen sitä kunnostettiin pikkuhiljaa, kunnes seurakunta teki vararikon. Ensimmäinen ”uuden ajan” jumalanpalvelus kirkossa pidettiin 8.7.1994.

Töitä riittäisi vielä vuosiksi, mutta jotain toki tapahtuukin, esim. vuodesta 2007 kirkon ikkunoita koristavat kuuluisan virolaisen taiteilijan Dolores Hoffmannin ikkunamaalaukset.

Toisen maailmansodan aikana käytännössä täysin tuhoutunut kellotorni rakennettiin uudelleen ja avattiin yleisölle vuonna 2008. 4-metrinen risti mukaan lukien tornin korkeus on 60,7 m. Nykyisin tornissa on kirkon menneisyyttä esittelevä pieni museo. Varsinaisen kirkon kunnostamiseen etsitään yhä rahoitusta, mutta kesäisin se toimii kuitenkin sekä kirkkona että konserttitilana. Kirkon 120-vuotisjuhlien yhteydessä kellotorniin palautettiin sen alkuperäinen kuin ihmeen kaupalla säilynyt kirkonkello.

Alun perin suora oli suora näköyhteys Kreenholmin suuren luterilaisen ja suuren ortodoksikirkon välillä, mutta nykyisin sekä kerrostalot että puut estävät näköalan.

Kirkon luota voi jatkaa kohti kaunista jokirantaa.

Jaa