Peterburi mnt. 2
7.a. Hermannin linnoitus eli Narvan linna
Ensimmäisen Narvan linnan rakennuttivat tanskalaiset ilmeisesti jo heti 1220-luvulla. Venäläiset tuhosivat tuon puulinnoituksen 1294 ja noin vuonna 1300 valmistuivat tanskalaisten uuden kivilinnoituksen eli nykyisen Narvan linnan vanhimmat osat. Linnan rakentaminen jatkui pitkin 1300-lukua. Ensimmäinen linna oli pieni kastelli, jonka yhden sivustan pituus oli noin 40 m. Kastellilinnoituksen luoteiskulmassa oli pienehkö torni, myöhemmän Pikk Hermann -tornin edeltäjä.
1346 Tanska myi koko Pohjois-Viron ja myös siis Narvan Liiviläiselle ritarikunnalle, joka muutti kastellityyppisen linnan ns. konventtirakennukseksi ja rakensi ympärysmuureja. Linnoituksen vahvistuminen aiheutti ilmeisesti ainakin osin sen, että vastarannalle rakennettiin Ivangorodin linna, joka valmistui 1492.
Ritarikunnan ajan lopulla portteja vahvistettiin mm. esiportein ja osa muurin torneista muutettiin tykkitorneiksi. Kaksi tällaista rondeeltornia on säilynyt Narvan linnan Länsipihan kulmissa, ei tosin täysin alkuperäisessä asussaan.
Ruotsin vallan aikana Narvan linnoitusta vielä vahvistettiin, mutta 1800-luvulla sitä jo restauroitiin.
Pian jo 800 vuoden ikäinen Narvan Hermannin linnoitus on sen historian aikana ollut sekä tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten, venäläisten että lopulta myös virolaisten hallinnassa. Linnoitus sai nykyilmeensä 1300–1500-luvulla Liivinmaan ritarikunnan valtakautena. Toisen maailmansodan aikana pahasti vaurioitunut linnoitus entisöitiin pääosin 1970- ja 80-luvulla, tosin entisöintiurakka jatkui vielä pitkään ja yhä vieläkin varsinaisessa linnassa ja sen ympärillä riittää kunnostettavaa.
Linnoituksen näyttävässä holvikattoisessa ritarikunnan neuvottelu- ja ruokailusalissa sekä hieman pienemmässä pohjoissiiven salissa järjestetään konsertteja, seminaareja ja muita tapahtumia. Myös Narvan linnan pihoilla järjestetään erilaisia tapahtumia.
7.b. Hermannin torni
Narvan Hermannin torni on nykyisin 51 m korkea ja torniin voi matkailija myös kiivetä. Tornista avautuu upea näköala joelle ja vastarannan Iivananlinnaan.
Ostettuaan Pohjois-Viron alueiden kaupan yhteydessä 1346 myös Narvan ja Narvan linnan Liiviläinen ritarikunta mm. korotti päätornia ja nimesi sen Pikk Hermann -torniksi.
Pitkä Hermanni oli monien, ellei kaikkien Liiviläisen ritarikunnan linnojen päätornin nimi. Niin oli asianlaita myös Narvassa ja päätornin mukaan koko linna tunnetaan nykyisin Hermannin linnana.
7.c. Suomalaisten sotilaiden muistolaatta
Narvan linnan suuren länsipihan muuriin kiinnitettiin 2002 muistolaatta suomalaisille sotilaille, jotka kaatuivat Ruotsin armeijan riveissä Narvan taisteluissa 1700 ja 1704 sekä niille suomalaisille vapaaehtoisille – I Suomalaisen Vapaajoukko – jotka kaatuivat täällä Viron vapaussodan taisteluissa tammikuussa 1919.
HUOM! Narvan tammikuun 1919 taistelussa Narvan keskustassa kummallakin puolella taisteli suomalaisia. Taisteluiden loputtua vangiksi jääneitä punaisia suomalaisia vankeja myös teloitettiin.
7.d. Narvan museo Narvan linnassa
Peterburi mnt 2, (+372) 3599 230, [email protected]
avoinna joka päivä klo 10–18
Vuonna 1950 perustetun museon käytössä on nykyisin koko linna, myös Pitkän Hermannin tornin kahdeksan kerrosta. Perusnäyttely esittelee kaupungin historiaa 1200-luvulta aina 1900-luvulle saakka. Museo ja linna kunnostettiin 2018–2020 ja nykyinen perusnäyttely on täysin uusi. Vierailijoilla on käytössä suomenkielinen audio-opastus. Remontin yhteydessä museoon rakennettiin kaksi hissiä ja avattiin uusia tiloja ja nykyisin pääsee aiemmin suljettuihin osiin linnaa, esimerkiksi joenpuoleiseen itäsiipeen ja konventtirakennuksen harjalla kulkevaan käytävään. Museossa on tiloja vaihtuvia näyttelyitä ja taidenäyttelyitä varten.
Museon lippukassan kanssa samoissa tiloissa on loistava museokauppa, mistä voi tehdä hienoja löytöjä!
Narvan marssi
Narvan marssi on saanut nimensä vuonna 1700 käydystä Ruotsille voitokkaasta Narvan taistelusta, jossa sitä perimätiedon mukaan soitettiin. Ruotsin joukoissa taisteluun osallistui runsaasti myös suomalaisia miehiä. Taistelupäivänä oli taistelun kulunkin kannalta merkityksellinen hyvin sankka lumipyry, joten oli luontevaa, että taistelumarssina käytettiin silloin hidasta marssia, jotta rivit pysyisivät yhtenäisinä rynnäkköön saakka. Ilmeisesti marssi ei siis alun perin ollut surumarssi vaan tavallinen sotilasmarssi. Marssin melodia on ilmeisesti kulkeutunut värvättyjen palkkasotilaiden mukana Brittein saarilta, todennäköisesti Irlannista.
Ruotsalainen professori Erik Gustaf Geijer kirjoitti marssiin sanat vuonna 1818 Narvassa vuonna 1700 voitokkaasti sotajoukkoja johtaneen kuningas Kaarle XII:n kuoleman 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Uppsalalaisten ylioppilaiden laulettua Narvan marssia em. juhlassa siitä tuli hyvin suosittu, ja sitä ryhdyttiin pian soittamaan useiden korkeiden ruotsalaisten sotilashenkilöiden hautajaisissa. Suomeen marssi tuli jo heti 1800-luvun alkupuolella, kun Uppsalassa opiskellut Johan Josef Pippingsköld Suomeen palattuaan perusti Sångsällskapet-nimisen kuoron Åbo Akademihin. Pippingsköldin vuonna 1819 johtama Narvan marssi oli ensimmäinen koskaan Suomessa esitetty kuorolaulu. Geijerin runosta on olemassa ainakin kolme eri suomennosta, mutta yleensä marssi esitetään vain soitettuna.
Suomessa Narvan marssia on tapana soittaa sotilashautajaisissa, erityisesti sotaveteraanien hautajaisissa. Myös jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sekä presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto saatettiin viimeiselle matkalleen Narvan marssilla. Narvan marssi soitettiin myös Viron presidentin Lennart Meren hautajaisissa vuonna 2006.
Narvan linnasta on luontevaa jatkaa kävelyretkeä Peetri platsin yli kohti Vanhaakaupunkia. Matkaa linnan luota Vanhankaupungin reunalle ja raatihuoneelle on reilu puoli kilometriä.
