Vaikka Narvajoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Viron suurin joki, se ei ole koskaan ollut täysin purjehduskelpoinen. Laivojen liikkumista ovat haitanneet alajuoksulla Narvan kosket, keskijuoksun Omutin koski ja yläjuoksulla jokea tukkivat hiekkamatalikot.
Hiekkamatalikot ovat myös olleet yksi syy Peipsijärven ja Narvajoen korkeille vedenpinnan tasoille. Tämä aiheutti paljon haittaa rannikoiden asukkaille. Vuotuiset tulvat olivat yleisiä. Ihmiset oli pakotettu käyttämään veneitä tai väliaikaisia siltoja liikkuakseen kylän katuja pitkin. Eläimet evakuoitiin korkeammilla alueilla asuvien virolaisten tiloille. Tulvat veivät myös rantapenkkaa mukanaan.
Ongelma oli niin vakava, että se merkittiin myös Viron ja Venäjän väliseen Tarton rauhansopimuksen ja Viro sai yksipuolisesti laskea Peipsin vedenkorkeutta 0,3 metriin.
Narvajoen vedenkorkeuden säätämisen projekti kuitenkin jumiutui, kunnes toukokuussa 1924 Peipsillä mitattiin absoluuttinen vedenkorkeuden ennätys ja järvi tulvi 773 neliökilometrin alueelle. Silloin järvi tulvi koko vuoden. Samana vuonna rakennettiin vedelle este, jonka rakentamiseen osallistui yli 100 paikallista asukasta.
Vedenkorkeuden alentamiseksi joen yläjuoksua Vasknarvassa ruopattiin 1930-luvulla poistamalla hiekkatasanteita ja virtaamaa nostettiin kaventamalla joen suuta. Tätä tarkoitusta varten rakennettiin 4 aallonmurtajaa: yksi 1,5 km pitkä itärannalle ja kolme 240-650 metriä pitkää poikittaista aallonmurtajaa länsirannalle.
Kaikki nykyajan vaatimukset täyttävä Vasknarvan satama rakennettiin aivan viimeisen aallonmurtajan taakse Peipsin suunnalta katsottuna.
Vasknarvan satama on avoinna:
1.5.—31.10. päivittäin 6.00—22.00
1.11—30.4 vain ennakkotilauksesta
Sataman laiturilla on myös alueen paras lintujen tarkkailupaikka. Paras aika lintujen tarkkailuun on toukokuun loppu—kesäkuun alku. Siellä voi tavata ruovikon pikkulintuja, vesilintuja ja erilaisia petolintuja. Petolinnuista etenkin kalasääskiä, merikotkia, ruskohaukkoja ja hyvällä onnella voi nähdä myös maakotkan. Suiston lintuihin kuuluvat myös mustatiirat ja kauniin valkoiset jalohaikarat.
Matkalla satamasta parkkipaikalle suosittelemme ehdottomasti vierailemaan Vasknarvan skiitassa eli Kuremäen luostarin alaisuudessa olevassa pienessä luostarissa.
Joukkoliikenteen vaihtoehdot löydät osoitteesta: https://web.peatus.ee/
Pysäkin nimi on Vasknarva.
Bussinumerot 75 ja 76
