Tässä blogissa kerromme miten matka Itä-Viroon muuttuu mieleenpainuvaksi kokemukseksi. Viron itäisin maakunta on täynnä nähtävyyksiä ja matkakohteita, mutta nyt päätimme valikoida niistä kymmenen helpottaaksemme matkasuunnitelmien tekoa. Itä-Virumaa tarjoaa monipuolisesti elämyksiä jokaiseen makuun: historiaa, kulttuuria, urheilua ja upeita luontokohteita niin rannikolla kuin sisämaassakin. Nämä kymmenen kohdetta tekevät matkastasi unohtumattoman elämyksen!
1. Narva-Jõesuun hiekkaranta ja kylpylät
Matka Itä-Viroon voi alkaa Viron pisimmältä merenrannalta, hienohiekkaiselta Narva-Jõesuun rannalta. Se jatkuu katkeamattomana lähes kymmenen kilometrin matkan. Puhdas ja häikäisevän kaunis ranta kerää kävijöitä ympäri vuoden: kesällä se houkuttelee auringonpalvojia ja perheitä. Lämpimän hienohiekkaisen rannan syliin on helppoa heittäytyä nauttimaan kesäpäivistä. Talvisin rannalla ulkoillaan, hiihdetään ja nautitaan Suomenlahden hiljaisesta, talvisesta maisemasta.
Mutta ranta ei ole ainoa Narva-Jõesuun vetonaula. Sen tiesivät jo 1870-luvulla rikkaat ja arvovaltaiset kylpylävieraat, joita saapui kesänviettoon pohjolan suurista kaupungeista, pääasiallisesti Pietarista. Meri-ilmasto ja mäntymetsät ovat yhdistelmä, jota pidetään yhä erityisen terveellisenä, mikä tietysti sopii kylpylöiden luvatulle kaupungille.
Nykyään kaupungissa toimii kaksi tasokasta kylpylää: Meresuu Spa & Hotel ja Narva-Jõesuu Medical Spa. Meresuu Spa & Hotel sopii erinomaisesti myös perheille, kun taas Narva-Jõesuu Medical Spa on erikoistunut detox- ja painonhallintaohjelmiin, joiden vuoksi Narva-Jõesuuhun tullaan kauempaakin.
P.s. Kesäisin matkailijoille on avattu myös kaupungin ikoninen majakka, joka sijaitsee aivan Narvajoen ja Suomenlahden kulmassa ja jonka huipulta avautuvat mahtavat näkymät niin hiekkarannan, sataman, Narvajoen kuin itänaapurinkin suuntaan. Parhaiten pysyt selvillä majakan aukioloista sen Facebook-sivun kautta. Ehkä matka Itä-Viroon sisältää uusia näkymiä majakan huipulta!
2. Narvan Hermannin linna
Matka Itä-Viroon on myös mielenkiintoinen matka historiaan. Narvassa kannattaa varata riittävästi aikaa kaupungin ykköskohteelle: Narvan Hermannin linnalle. Vuonna 1347 Narva siirtyi tanskalaisilta Liivinmaan ritarikunnan haltuun, jolloin vahvempaa kivilinnaa alettiin rakentaa. Nykyisessä Hermannin linnassa on vielä merkkejä tuolta ajalta.
Narva on Viron maaperällä vanhimpiin asutuskeskuksiin kuuluva kaupunki. Jo 800 vuotta sitten Narvajoen varrelle ja nykyisen kaupungin alueelle asettui ihmisiä harjoittamaan elinkeinojaan: maanviljelystä, kalastusta ja kauppaa. Narvajoki oli vilkkaasti liikennöity yhteys pohjolan ja etelän sekä idän ja lännen välillä.
Nykyään Narvan linnassa toimii museo, joka tutustuttaa kävijät alueen ja kaupungin jännittävään historiaan. Kaupunkia ovat vuoroin hallinneet tanskalaiset, saksalaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja lopulta myös virolaiset. Narvan museon perusnäyttelyt kertovat tarinoita sodista, rauhanajoista, kaupungin elinkeinoista ja ihmisistä.
3. Kreenholmin tehdasalue Narvassa
Vain muutaman kilometrin päässä Narvan linnasta sijaitsee lähihistoriaan kietoutuva alue: Kreenholm. Sinne rakennettiin 1800-luvun puolivälissä valtava tekstiilitehdas, joka työllisti kulta-aikoinaan juuri ennen toista maailmansotaa jopa yli 10 000 ihmistä. Joalan, Georgin ja Kreenholmin tehdasrakennuksissa valmistettiin tekstiilejä koko Venäjän keisarikunnan tarpeisiin, ja kauppaa käytiin myös Länsi-Eurooppaan.
Tehtaiden ympärille rakennettiin työntekijöille asuintaloja, oma koulu, kaksi kirkkoa sekä sairaala. Nykyään tämä punatiilinen kokonaisuus on yksi Narvan kuvauksellisimmista asuinalueista. Joalan puisto ja sisäpihojen vehreät istutukset luovat alueelle erityisen tunnelman.
Tehtaan toiminta hiipui kohti loppuaan 2000-luvun alkuvuosina, ja nyt jättiläisrakennusten sisäpihoilla vallitsee hiljaisuus. Rapistuneiden seinien varjoissa elää mennyt maailma, mutta pihasta toiseen kulkeva hahmottaa nopeasti alueen valtavat mittasuhteet. Pian käy selväksi myös se, kuinka tekstiilitehtaan ja Narvan kaupungin historiat kietoutuvat yhteen: toista ei olisi ilman toista.
Kreenholmin tehdasalueelle pääsee tutustumaan vain opastetuilla, maksullisilla kierroksilla, joita Narvan museo järjestää keväästä syksyyn sunnuntaisin klo 12. Lähtö on Kreenholmin tehdasalueen portilta osoitteessa Joala 32, Narva. Lisätietoja Narvan Museon kotisivuilta.
4. Sukellus Sillamäen neuvostoarkkitehtuuriin
Ennen neuvostoaikaa kaupunki tunnettiin nimellä Sillamäggi, ja se oli Narva-Jõesuun ohella suosittu taiteilijoiden ja aateliston lomakohde. Sen rannoilla ovat aikanaan käyskennelleet muun muassa säveltäjä Pjotr Tšaikovski ja nobelisti-tiedemies Ivan Pavlov.
Neuvostoaikoina Sillamäe suljettiin ja siitä tuli salainen kaupunki, jota ei näkynyt enää edes kartoilla. Sitä kutsuttiin yksinkertaisesti ”kaupungiksi numero 7”. Sotavankien rakentama uusi Sillamäe nousi stalinistisen arkkitehtuurin mallikaupungiksi. Pian siitä tuli myös Neuvostoliiton sotateollisuuden tärkeä kemianteollisuuden keskus. Kaupungissa alettiin muun muassa rikastamaan uraania.
Mutta miksi matkustaa Sillamäelle nyt? Ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin kaupungin arkkitehtuuri on stalinistisen klassismin tyylinäyte. Suomenlahden suuntaan laskeutuvan Mere puiestee -puistokadun varrella kohoaa yhtenäinen rivi neuvostoaikaisia rakennuksia, jotka muodostavat vaikuttavan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Kadun yläpäässä sijaitseva suuri portaikko on yksi kaupungin näyttävimmistä maamerkeistä.
Mere puiestee -kadulla kulkiessa ja ympäröivää arkkitehtuuria tarkastellessa valtaa tunne, kuin olisi ulkomuseossa. Katu päättyy uuteen rantapromenadiin, joka tarjoaa viihtyisiä oleskelualueita, levähdyspaikkoja ja avaria näkymiä merelle.
Itä-Viron matkaan kannattaa sisällyttää myös vierailu Sillamäen museossa.
5. Orun puisto Toilassa
Toilan Orun puistoa pidetään yhtenä Viron kauneimmista. Se levittäytyy 105 hehtaarin alueelle, ja sen vaihteleva maasto on poikkeuksellisen lajirikasta. Rinteitä kipuavaa puistoa halkoo laaksossa virtaava Pühajoki.
Toila tunnettiin 1930-luvulla Viron presidentti Konstantin Pätsin kesäpaikkana. Kesäpalatsi sijaitsi Orun puiston itäisen rinteen puolella, jonne venäläinen suurkauppias Grigori Jelissejev sen rakennutti 1800-luvun lopulla. Vuonna 1935 siitä tuli Viron presidentin kesäasunto. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta puisto ja sen perintö elävät yhä.
Nyt kadonneen palatsin edustalla on Pätsin patsas ja leveä näköalatasanne. Aurinkoiselta rinteeltä avautuu näkymä merelle. Kesäisin se muistuttaa kaukaisesti Italian Caprin tai Kreikan Korfun saarten maisemia. Ihmeellisen kaunis Orun puisto on kuitenkin huomattavasti lähempänä! Talvisin maisema peittyy paksuun lumikerrokseen, mikä tekee paikasta vieläkin satumaisemman. Syksyllä ruska-aikaan puisto on jalopuiden ansiosta kuin värikäs maalaus.
Nykyisin mennyttä loistoa ja kuuluisaa palatsia pääsee ihailemaan virtuaalilasein toteutetulla kierroksella, katso tarkemmat tiedot VR Toila 1938 -sivuilta.
Noitametsän paviljonki
Toisella puolella Orun laaksoa ja entistä palatsia Pääskynpesäksi kutsutusta “Noitametsän paviljongista” avautuvat merimaisemat Suomenlahdelle ja Sillamäen suuntaan. Siellä presidentti Pätsin kerrotaan viihtyneen iltapäiväkahveilla. Kun Suomen presidentti Svinhufvud kävi Orun palatsissa Pätsin vieraana elokuussa 1936, sai hänkin samassa paikassa kahvia juodakseen. Svinhufvudin Toilan vierailusta löytyy kiinnostavaa lehtitietoakin, josta olemme kirjoittaneet aiemmin.
6. Toilan ranta
Toilan mukulakiviranta on kaikkina vuodenaikoina yksinkertaisesti ihana, kaunis ja kutsuva. Se sijaitsee aivan Orun puiston alapuolella ja sinne on helppo kävellä esimerkiksi Toila SPA Hotellilta. Koko ranta on täynnä sileää mukulakiveä ja niiden seassa siellä täällä kuivuneita ajopuun runkoja. Rannassa sijaitsee myös herkuttelijan paratiisi, ravintola Toila Mereresto, joka palvelee asiakkaita viikonloppuisin. Voit tutustua ravintolan ruokalistaan ja aukioloaikoihin ravintolan omalla facebook-sivulla.
Kaikkein parhaiten Toilan ranta soveltuu meditatiiviseen kävelyyn, maiseman ihasteluun, valokuvaukseen ja istuskeluun. Ja koska meressä on hiekkapohja ja rannassa pukukoppeja, myös uinti onnistuu mainiosti. Joka tapauksessa kiire kannattaa jättää rannan ulkopuolelle! VVinkkinä kuvaajille: kesällä aurinko laskee nätisti ulapalle, joten kesäillat ovat kaikkein parhaita aikoja tulla ottamaan parhaita Instagram-otoksia.
7. Valasten putous ja Ontikan rantatörmä
Ontikan rantatörmä kohoaa äkkijyrkkänä korkeimmillaan 56 metriin ja ulottuu noin 25 kilometrin matkalle Sakan ja Toilan välillä. Se on osa Baltian klinttiä, laajaa kalkkikivimuodostelmaa, joka kulkee Öölannin saarelta Viron rannikkoa pitkin aina Laatokalle saakka. Tällaisia törmiä Suomesta ei löydy!
Viron korkein vesiputous ja törmärannikon huimat maisemat Suomenlahdelle täytyy itse nähdä, kun Itä-Virossa kulkee. Valasten putousta, pystysuoraa rantatörmää ja sen satoja miljoonia vuosia vanhoja sedimenttikerroksia pääset ihailemaan putouksen viereen rakennetulta portaikolta ja sen katselutasanteilta. Kesällä putouksen virta on vähäisempää, mutta keväällä ja syksyllä se on sitäkin vuolaampi. Maisemat ovat kaikkina vuodenaikoina päätä huimaavan kauniit!
Valastella käydessä kannattaa kulkea portaita alas retkipolulle, joka vie sinut merenrantaan ja tutustuttaa matkalla törmän ja meren välissä kasvavaan erikoiseen klinttimetsään. Keväällä ja kesällä jyrkänteen penkereellä kasvillisuus on erityisen rehevää. Se on jättimäisine saniaisineen kuin pieni pala viidakkoa keskellä pohjolaa. Klinttimetsän mikroilmastossa elää muuten kasvi- ja perhoslajeja, joihin ei muualla Virossa törmää.
Valasten rannalta avautuu näkymä Suomenlahden ulapalle. Valkeasta rantakivikosta voi tarkkasilmäinen löytää myös fossiileja.
Valastella jos missä suomalaismatkailija hämmästyy, kuinka totaalisen erilainen voi Suomenlahden luonto olla sen etelä- ja pohjoisrannoilla. Kuvat: Sven Zacek, Hetkeline
8. Viron Kaivosmuseo – matka Itä-Viroon vie huimista korkeuksista syvälle maan alle!
Elämäsi syvällisin elämys, mainostaa Viron kaivosmuseo. Maan alla tunnelma on epätodellinen: oppaina toimivat entiset kaivostyöläiset lähtevät kuljettamaan vieraita tunnelien syvyyksiin, joista löytyy ihan oma maailmansa. Käytävillä on kaivosmiesten työvälineitä menneiltä vuosikymmeniltä aina junista porakoneisiin ja niiden kautta päästään tutustumaan Itä-Viron poikkeukselliseen teollisuushistoriaan. Suomenkielinen opas kertoo mielenkiintoisia tarinoita kaivostyöläisten elinolosuhteista, työn arjesta ja alueen asukkaista. Välillä lyödään koneet käyntiin että rämähtää! Ja hyvinhän ne kaikki vielä käyvät, vaikka vanhimmat koneet ovat jo kunnioitettavassa 80 vuoden iässä. Kierroksen huipentaa oikealla kaivosjunalla ajelu.
Vierailun jälkeen maistuu kahvi ja leivokset museon mukavassa kahvilassa. Jos intoa riittää, voi käydä vielä museon ylemmissä kerroksissa katsomassa kaivoshistoriaan keskittyvää suurta näyttelyä ja kierrellä ulkona esillä olevien suurten koneiden luona ja tutkia kaivoksen teollisuushistoriaa huokuvaa ympäristöä. Opastettu kierros maan alle täytyy varata aina etukäteen.
9. Aidun kanaalit
Aidun avolouhosalueen kanaaleita riittää kilometritolkulla. Ne muodostuivat nykyisen kaltaisiksi sen jälkeen, kun alueella sijainnut palavankiven avolouhos suljettiin vuonna 2012 ja vesi alkoi nousta. Lopputuloksena Aidussa on täysin poikkeuksellinen alue pitkine kanaaleineen ja metsittyvine harjanteineen, jossa luonto valtaa takaisin teollisuusympäristöä ja joka soveltuu hienosti niin vesiurheiluun kuin vaikkapa patikointiin.
Aidu Vesiseikkailukeskus järjestää yhteistyössä Adrenaatorin kanssa Aidun alueella seikkailumatkoja ja tarjoaa erilaisia aktiviteetteja. Vuokralla on muun muassa kanootteja, kajakkeja, sup-lautoja ja esimerkiksi sähkömaastopyöriä eli ainutlaatuiseen kaivosalueeseen pääsee tutustumaan sekä veden pinnalta että louhoksen harjanteilta.
Aidussa on myös uusi kuntopolku, joka kulkee kanaalien välisillä harjanteilla ja sisältää jopa pienen lossimatkan. Alutaguse matkaklubi järjestää alueella opastettuja luonto- ja seikkailuretkiä. Aidua voikin suositella erikoisista maisemista ja seikkailumatkailusta pitäville matkailijoille tai vaikkapa työpaikkojen virkistystoimintaan.
10. Peipsijärven pohjoisrannikko – Viron kauneinta järvialuetta
Peipsijärven pohjoisrannikko on käsittämättömän kaunis. Koko järven Itä-Virumaalle kuuluva ranta-alue on yhtenäistä hiekkarantaa, jota jatkuu Rannapungerjasta Vasknarvaan asti yli 30 kilometrin pituudelta. Yksi alueen kauneimmista ja tunnetuimmista alueista on Kauksin kilometrien pituinen ranta. Kauksin laulavalle hiekalle pääsee pienten hiekkadyynien yli esimerkiksi Kauksi Rannahoonen ja Kauksin lomakylän kohdalta. Tällä alueella on myös mukavat kahvila- ja ravintolapalvelut rantalomailijoille.
Kesän kuumimpina päivinä Kauksin rannalla käy kuhina, mutta muulloin avara ranta on rauhaisa, antaen ajatuksille ja unelmille tilaa lennellä vaikka kaukaiseen horisonttiin asti. Euroopan viidenneksi suurin järvi Peipsi, on itsessään jo näkemisen arvoinen. Alue on erinomaisen toimiva myös retkeilijöille, sillä vieressä on Viron metsähallituksen RMK:n leirintäalue, jossa on telttailu- ja nuotiopaikkoja. Lisäksi kannattaa käydä tutustumassa alueella olevaan Alutagusen kansallispuiston vierailukeskukseen, jossa on paljon hyödyllistä retkeilytietoa ja kiinnostavat näyttelyt alueen luonnosta ja historiasta.
Viron ehkä kaikkein erikoisin kylä sijaitsee Peipsijärven ja Narvanjoen yhtymäkohdassa vasten Venäjän rajaa. Pienehkössä kylässä ei juuri palveluita ole – lukuun ottamatta satamassa tönöttävää kaurismäkeläistä kahviautomaattia –, mutta jokialue itsessään on upea ja varsinkin kylässä sijaitsevat keskiaikaisen ritarilinnan rauniot näkemisen arvoiset. Kesällä Vasknarva herää eloon ja satamassa on kuhinaa, talvella matkailija voi kokea olevansa yksin jossain maailman laidalla. Jos liikut karavaanarina, Vasknarvan satama on myös hyvä paikka yöpymiseen.
Myös lintuharrastajien kannattaa suunnata Vasknarvaan, koska kesällä 2025 valmistui Narvajoen rannalle satamaan lintutorni, josta on mainiot näkymät joen molempiin suuntiin ja lintuja liikkuu alueella paljon. Tornista voi myös katsella EU:n rajajoella liikkuvia kalastajia. Myös Vasknarvan aallonmurtajalla kannattaa käydä kävelemässä ja ihailemassa Peipsille avautuvaa maisemaa. Aallonmurtaja-lauseen ottaisin pois.
Vasknarva on paikka, jota ei voi selittää. Se täytyy itse kokea. Siispä vahva käyntisuositus!
Tapahtumatärppejä Itä-Viroon
Alkuvuoden ja kevään tapahtumatärppejä löydät Itä-Viron uudelta tapahtumasivulta.
Itä-Viro täynnä historiaa ja kulttuuria
Teollisuusmuseot: Kohtla-Järven palavan kiven museo, Viron kaivosmuseo
Historialliset museot: Iisakun museo, Sillamäen museo, Narvan museo, Narvan taidegalleria
Sotamuseot: Vaivara Sinimäkien museo
Syö hyvin Itä-Virossa
Jõhvi: Georgialainen ravintola Mimino
Kauksi: Kene Rannaresto
Mäetaguse: Rosen
Narva: Fama Keskuksen ruokakatu, Astri Keskuksen ravintolat
Narva-Jõesuu: Ravintola Meloodia, Kuurort
Saka: Ravintola Cliff
Toila: Mare Margareta, Mio Mare, Toila mereresto
Yövy hyvin Itä-Virossa
Kartanohotellit: Sakan kartano, Von Rosen Spa
Kylpylähotellit: Toila Spa Hotel, Meresuu Spa & Hotel, Narva-Jõesuu Medical Spa
Lomatalot ja hostellit: Karukellan lomatalo, Rosin lomatalo, Tuhamäen hostelli, Maidlan hostelli, Kauksin lomakylä, Kauksin lomatalo, Peipsi Villad, Toila Valge villa, Alutagusen terveysurheilukeskus
Kuinka tulla Itä-Viroon?
Itä-Viroon pääsee Tallinnasta helposti ja edullisesti junalla ja bussilla reilussa parissa tunnissa. Lue lisää tästä!
Jos kaipaat lisävinkkejä Itä-Viron matkallesi, tilaa Itä-Viron ystävien uutiskirje ja lue nettisivujamme, johon kokoamme tietoa alueen tapahtumista, käyntikohteista ja majoitusmahdollisuuksista. Voit myös seurata meitä somessa sekä Facebookissa että Instagramissa.
