Narva

Viron itäisimmässä maakunnassa tuoksuu seikkailulta

Narva promenaad
Sisällys

Itä-Virumaa mainostaa itseään seikkailumaana ja tämän vuoden syksyllä järjestetään ensimmäisen kerran maakunnan tunnustilaisuus – kolmepäiväiset seikkailufestivaalit nimeltään Seiklusfest. Seikkailla täällä voi tietysti myös vuoden muina 362 päivänä yhdistelemällä elämyksiä spa-rentoutukseen, maukkaaseen ruokaan ja nähtävyyksiin, joita Viron itäisimmässä maakunnassa on riittämiin.

Kun matkailulehti Traveller tilasi jokin vuosi sitten Itä-Virumaata esittelevän jutun, ja se pakotti pohtimaan maakuntaa kokonaisuutena. Jutulle asetettu 7.000 kirjaimen raja aiheutti hankaluuksia, sillä miten Itä-Virumaan runsaita etuja voisi kuvata niin vähillä sanoilla? Ilmeni, että se on mahdollista, kun rajoitutaan vain ruokahalun herättämiseen. 

Rajakaupungin eksotiikkaa 

Joten: Itä-Virumaa on seikkailumaa, sillä täällä voi seikkailla ilmassa, vedessä sekä maan alla ja päällä.  

Omana seikkailunaan matkailijoille voi pitää jo rajakaupunki Narvaakin. Siellä virolaisetkin voivat järjestää kokeilun, selviääkö viron kielellä vai ei. Narvan museossa selviää. Kesäisin linnoituksen pohjoispiha muuttuu 1600-luvun käsityöläisten pihaksi, jossa toimii apteekki, tekstiili-, puu-, keramiikka- ja sepän paja. Pohjoispihan tilaisuuksien kalenteriin mahtuu monta teemapäivää, nahkataiteesta alkaen aina rohdoskasvien käyttöön asti. Tänä kesänä vierailijoille avautuu tähän asti suljettuna ollut linnoituksen itäsiipi uusine näyttelyineen.

Narvan museon oppaiden johtamat tutustumiskäynnit auttavat löytämään myös muuten suljetun Kreenholmin alueen, jossa voi saada aavistuksen siitä, miten suunnaton täkäläinen tekstiiliteollisuus on menneisyydessä ollut. Nyt Kreenholmiin suunnitellaan mahtavaa viihde- ja liikekeskusta. Ensimmäisenä vaiheena tästä on Varese-saaren historiallisissa puuvillavarastoissa alkanut Kreenholmin tekstiilimaailman rakentaminen. Ainutlaatuinen matkailunähtävyys tulee kertomaan puuvillaan, tekstiiliin ja muotoiluun liittyviä tarinoita. 

Kahtena viime kesänä on Varese-saarelle päässyt Tarton Uuden teatterin kesänäytelmän Kremlin satakielet (Kremli ööbikud) ansiosta. Näytelmä toi Narvaan kymmeniätuhansia kotimaisia matkailijoita. Oli symbolista, että laulaja Jaak Joalan elämä avautui näytelmässä nimenomaan täällä Viron ja Venäjän rajalla, sillä rakastettu laulaja itse jäi elämässään kahden maailman – Viron ja Venäjän – väliin.

Täysin omalaatuinen maailma avautuu Narvan tekojärven luona, jossa kanavat ja niitä reunustavat venevajat muodostavat Narvan Venetsiana tunnetun alueen. Siinä missä narvalaisten datšat ovat esimerkkejä spontaanista arkkitehtuurista, tunnustettua nykyarkkitehtuuria edustaa rajakaupungissa Joaorun rantapaviljonki, joka oli myös ehdolla Viron arkkitehtiliiton vuoden palkinnon saajaksi, ja Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen rakennus, jonka suunnittelijat saivat Viron kulttuurirahaston vuosipalkinnon. 

Vanhaa Narvaa ei ole kovin paljon jäljellä, mutta sitä etsiessä kannattaa linnoituksen, Kreenholmin ja raatihuoneen ohella kurkistaa 300-vuotiaan Victoria-bastionin kivisiin kasematteihin, jotka Euroopan unionin rahoituksen turvin avattiin matkailijoille. Eurorahalla on kauniin ilmeen saanut myös jokipromenadi, jolta avautuu miljoonan taalan näkymä Venäjälle.

Kävely promenadilla

Elämyksiä lupaa myös kävelykierros naapurikaupungissa Sillamäellä, jossa hiljattain uudistettiin Mere-puistotie. Promenadi alkaa kulttuurikeskuksen luota ja johtaa kulkijan stalinistista arkkitehtuuria edustavasta kaupungin keskustasta meren rantaan. 

Promenadillaan voivat ylpeillä lähes kaikki Itä-Virumaan kaupungit. Kohtla-Järven promenadille ilmettä luovat suihkulähteet, maakuntakeskus Jõhvin promenadia koristavat kirkkaanpunaiset karpalotuolit ja valkoiset lumipalloja muistuttavat valaisimet. Pitkät perinteet omaavan kylpyläkaupungin Narva-Jõesuun promenadin varrella levähtämään kutsuvat puiston penkit, tyylikkäät paviljongit ja rannan hiekkadyyneille rakennetut terassit.

Narva-Jõesuun suurin aarre onkin 12 kilometrin pituinen mäntymetsän rajaama hiekkaranta. Narva-Jõesuu ei ole tosin niin ehostettu kuin Viron kesäpääkaupunki Pärnu, mutta rannan kauneuden osalta Narva-Jõesuu voittaa kilpailijansa ylivoimaisesti.

Yhtä hyvän kesänviettäjien paratiisin löytää Peipsi-järven hiekkaiselta pohjoisrannalta, jossa hiekkarantaa riittää enemmän kuin 30 kilometrin matkan Kauksista Vasknarvaan saakka. Tämä ranta sopii varsinkin niille, joiden mielestä merivesi on kylmää. Lämminvesistä rantaa ja upeaa luontoa löytää myös Viron järvisimmältä alueelta. Kurtnan järvistöön kuuluu yli 40 järveä. Retkipolkua kulkemalla niistä onnistuu samalla kertaa nähdä yksitoista.

Itä-Virumaan tunnetuimmat retkipolut ovat Kotka ja Selisoo, jotka johtavat soiden salaperäiseen maailmaan. Retkipolkua voivat nykyisin kulkea myös Viron korkeimman putouksen, Valasten putouksen ihailijat. Tunnelmaltaan romanttisemman kävelykierroksen tarjoaa Toilan Orun (suomeksi laakson) puisto vanhoine puistoteineen, suihkulähteiden kaunistamine linnanpuistoineen, runsaslajisine arboretumeineen, valkoisine paviljonkeineen ja salaperäisine luolineen. Täällä on muun muassa kuuluisa Hõbeallika-luola.

Silloin kun kesäilma ei lainkaan suosi ulkona oloa, lomailijan käytössä on monta ensiluokkaista kylpylää, joita kannattaa hakea Narva-Jõesuusta, Toilasta ja Mäetaguselta.

Saavat seikkailijanmielen haukkomaan henkeään

Kun ajatellaan sanaa ”seikkailu”, ensimmäisinä tulevat mieleen Viron kaivosmuseo, Kiviõlin seikkailukeskus ja Aidun vesimaailma. Nämä kaikki liittyvät virolaisen ruskean kullan kaivamiseen ja ovat kääntäneet teollisuuden matkailun palvelukseen.

Entisellä kaivospaikkakunnalla Kohtla-Nõmmella sijaitseva kaivosmuseo tarjoaa Viron syvimmän elämyksen. Sitä varten laskeudutaan kypärä päässä ja kaivosmiehen takki päällä jopa kahdeksan metrin syvyisiin kaivoskäytäviin, jotka ovat yhtä kosteita ja hämäriä kuin siihen aikaan, kun sieltä vielä tuotiin palavaakiveä ylös.

Maanalaisen kokemuksen jälkeen voi tarjota itselleen maanpäällisen adrenaliiniannoksen. Rikastustehtaan luota lähtee Adrenaator Grupin louhossafari, joka vie maastureilla vaikeakulkuiseen maastoon, jossa on niin vuorenhuippuja, tekojärviä kuin kanjoneitakin. 

Seikkailukolmion seuraava huippu sijaitsee Kiviõlissä. Se on enemmän tunnettu kuona-ainemäelle perustettuna talvikeskuksena, jossa voi tavata Kelly Sildarunkin, mutta tarjoaa jo monetta kautta myös kesäistä viihdettä. Liikennekaupunki, sammutusakatemia, kesäinen lumirengasrata, mäkiautorata ajanottoineen ja korkealla seikkailupuisto houkuttelevat yhtä lailla niin perheitä kuin koululaisryhmiäkin.

Kohtla-Nõmmea ja Kiviõliä lähellä avautuu lisäksi vesimaailma, joka on perustettu entisen palavankiven louhoksen tekomaastoon. Aidu Veemaa -nimistä keskusta kehitetään siten, että sikäläisillä kanavilla voi järjestää huipputason soutukilpailuita. Tavallisille kävijöille siellä on varattu koko joukko viihteellistä vesitoimintaa.

Ulkoilmassa liikkumista suosii myös Alutagusen loma- ja urheilukeskus Pannjärvellä. Talvella hiihtoladut ovat siellä käyttökunnossa silloinkin, kun muualla Virossa tulee lykkimisen sijasta tyytyä mutajuoksuun. Pannjärvellä on valaistujen kuntopolkujen lisäksi ympärivuotinen snowtube- ja seikkailupuisto, jossa toiminnan kruunaa ilma-ajelu järven yli. 

Vaellus historiaan

Kulttuurista kiinnostunut kävijä ei voi Itä-Virumaalla välttää Kuremäen luostaria. Yli satavuotiaassa nunnaluostarissa on toisaalta nykyajan elämän vaatimat mukavuudet, muun muassa modernit energianlähteet kuten tuuligeneraattorit ja aurinkokennot. Toisaalta luostarissa eletään kuten vanhaan aikaan, eli työ vaihtuu rukoiluun ja rukoilu työhön. Ainoan Virossa toimivan ortodoksisen naisluostarin portit ovat kävijöille avatut, joten nunnien elämää voi nähdä lähempää. 

Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneiden kannattaa tehdä myös kartanokierros. Esimerkiksi Kukrusen kartanolla on mahtava nimi ”polaarikartano”, jonka se on saanut von Tollien suvun yhden jäsenen Eduardin mukaan, joka innokkaana vaeltajana etsi Sannikovin maata. Kukrusen kartanonäyttely kertoo baltiansaksalaisista, von Tollien suvusta ja myös elämästä arktisilla alueilla. Ontikalla suurin nähtävyys on nykyisin kartanon omistaja – Suomen historian menestyksekkäin alppihiihtäjä, maailmanmestari Kalle Palander. 

Itä-Virumaan löytämiseen ei yksi päivä riitä. Yöpymispaikkojen valikoima on suuri ja tasokkaita paikkoja, joissa ruokailla, syntyy jatkuvasti lisää. Ravintolaopas White Guide 2020 suosittelee näillä main viittä yksilöllistä ruokapaikkaa: Gruusialainen taverna Mimino sijaitsee Jõhvin kupeessa, kahvila Muna Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksessa, ravintola Rondeel Narvan linnassa, ravintola Franzia Narva-Jõesuussa ja Tulivee-ravintola Liimalan rannalla.

SIRLE SOMMER-KALDA 

Jaa
Suositukset