Sosiaalisen median sarjassamme ”Itä-Viron kunnat ja kaupungit” esittelimme kunnittain ja kaupungeittain koko Itä-Virumaan maakunnan. Yleisinfon lisäksi kustakin kunnasta kerrottiin historiallista taustaa ja näkemisen arvoisia paikkoja tai asioita. Tässä artikkelissa kuntainfot on koottu yhteen. Voit lukea artikkelin hyvänä yleistietopakettina tai vaikka matkalukemisena kulkiessasi Tallinnasta Itä-Viroon.
Alutaguse
Yleisinfo
Alutagusen kunta on Itä-Viron suurin kunta – mutta vain pinta-alaltaan. Väkimäärältään se on kunnista kaikkein pienin (vuonna 2023 kunnassa asui 4176 asukasta). Se on muodostettu vuoden 2017 kuntauudistuksessa Alajoen, Iisakun, Illukan, Mäetagusen ja Tudulinnan kunnista Alutagusen kunnaksi. Hallinnollinen keskus on Iisakussa.
Vilkaisu historiaan
Alutagusen “alkuperäisasukkaita” olivat vatjalaiset, Inkerinmaalla asunut itämerensuomalainen heimo, joka on asunut Itä-Virumaalla viimeistään 1200-luvulta alkaen. Vatjalaisten asuinalue ulottui tuolloin Itä-Virumaalta Inkereenjoelle, lähelle Pietaria. Parhaiten alueen vatjalaishistoriasta muistuttaa Jõugan kylästä löytyvä muinaishauta-alue, josta on löydetty noin 280 vatjalaisten hautaa ja josta arkeologisten kaivausten avulla on saatu paljon arvokasta tietoa vatjalaisten ja koko alueen elämästä ja kulttuurista sydänkeskiajalla.
Näkemisen arvoista
Alutagusen kansallispuisto on perustettu vuonna 2018 ja on lajissaan Viron uusin. Villi metsäalue on kuitenkin ikivanhaa ja alue onkin tunnettu juuri taigaa muistuttavista ikimetsistään. Helpoimmin pääset tutustumaan alueeseen hiihtäen tai patikoiden: Alutaguse Tervisespordikeskus ja Alutaguse Matkaklubi
Mäetagusen vanha kartano on toiminut jo vuosia upeana kartanokylpylänä, tutustu tästä: Von ROSEN spa
Muita kiinnostavia kohteita: Kauksin ranta, Vasknarvan satama ja Kuremäen luostari.
Jõhvi
Yleisinfo
Jõhvi on kaupunki ja kunta Itä-Virumaan keskellä, Tallinna-Narva-maantien eteläpuolella. Matkaa Tallinnaan on noin 170km ja Narvaan 50km. Ennen vuoden 2017 maakuntahallinnon purkamista ja kuntauudistusta Jõhvi oli Itä-Virumaan hallinnollinen keskus. Koko Jõhvin kunnassa, joka koostuu Jõhvin kaupungista, Tammikun taajamasta ja yhdestätoista kylästä, asuu 12351 asukasta. Enemmistön äidinkieli on venäjä, viroa puhuu äidinkielenään 34,5%.
Vilkaisu historiaan
Ensimmäinen kirjallinen maininta Jõhvin kirkkopitäjästä löytyy vuodelta 1354, joihin aikoihin myös nykyistä Jõhvin Mikaelin linnoituskirkkoa alettiin rakentaa. Kirkko oli siis paitsi pyhättö, myös merkittävä linnoitus Pohjois-Viron keskiaikaisessa puolustuksessa. Tämä näkyy kirkon rakenteissa edelleen: seinämuurit ovat paksut ja kirkontornissa on ampuma-aukot!
Näkemisen arvoista
Mikaelin kirkon lisäksi Jõhvissa kannattaa vierailla Jõhvi Kontserdimajassa, joka on yksi Viron upeimpia ja jossa järjestetään monipuolista, korkeatasoista ohjelmaa läpi vuoden. Lisäksi kannattaa käydä tutustumassa Jõhvin hiisitammistoon, muinaiseen pyhään paikkaan. Hiisitammistossa ovat rinnakkain tuhannen vuoden takainen palvontapaikka ja neuvostoaikainen kaivoskompleksi, joka on osittain tehty tammiston päälle. Jäljelle jäänyttä aluetta kuitenkin vaalitaan ja löydät sieltä myös upeita vanhoja tammia. Loistavaa georgialaista ruokaa saat Gruusia trahter Miminossa ja kahvilla kannattaa pistäytyä Kohvik Bon Appetitissa.
Kohtla-Järve
Yleisinfo
Kohtla-Järve on Itä-Viron toiseksi suurin ja Viron viidenneksi suurin kaupunki 33675 asukkaallaan. Se tunnetaan ennen kaikkea teollisuuskaupunkina ja erityisesti palavankiven, kemian-, metalli- sekä ompeluteollisuudestaan. Kohtla-Järvellä onkin tätä taustaa vasten varsin luonteva ystävyyskaupunki Suomessa: Outokumpu. Kaupungin asukkaat puhuvat äidinkielenään valtaosin venäjää. Vironkielisten osuus on noin 16%.
Vilkaisu historiaan
Kohtla-Järven kaupungin historia on suhteellisen lyhyt: kaupunki perustettiin 1920-luvun alussa Kohtlan ja Järven kartanoiden maalle taannoisen Järven kylän kohdalle. Perustamiseen vaikutti alueelle aiemmin perustettu Viron ensimmäinen palavankivenkaivos. Neuvostomiehityksen jälkeen vuonna 1946 alueen palavankiventeollisuutta alettiin kasvattaa ja samalla myös kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Uuden itsenäisyyden aikana asukasluku on tasaisesti laskenut.
Näkemisen arvoista
Kaupungissa on ainutlaatuinen palavankiven museo eli Põlevkivimuuseum, joka esittelee laajasti paitsi teollisuustyön menetelmiä ja materiaaleja, myös koko Itä-Viron teollisuushistoriaa. Lisäksi kannattaa käydä kävelemässä keskustan promenadilla, jota pitkin pääsee kävelemään myös kauniiseen kaupunginpuistoon. Matkalla on myös hieno, restauroitu kulttuurikeskus, joka arkkitehtuuriltaan edustaa neuvostoklassismia.
Kohtla-Järven vieressä Kohtla-Nõmmella sijaitsee Viron kaivosmuseo eli Eesti Kaevandusmuuseum , jossa matkailija pääsee sukeltamaan maanalaisiin kaivoskäytäviin ja tutustumaan autenttisissa tunnelmissa kaivostyöläisten elämään. Syvällinen ja todella suositeltava elämys!
Lüganuse
Yleisinfo
Itä-Virumaan läntisin osa kuuluu Lüganusen kunnalle, joka vuoden 2017 kuntauudistuksessa muodostettiin vanhasta Lüganusen kunnasta, Kiviõlin kaupungista ja Sondan kunnasta. Kaupungin hallinnollinen keskus on Kiviõli ja asukkaita on 8250. Maantieteellisesti Lüganuse ulottuu Suomenlahden rannikolta pitkälle sisämaahan.
Vilkaisu historiaan
Lüganusen pitäjällä on kauas 1200-luvulle ulottuva historia ja jo sitä ennen alueella tiedetään olleen Askälan muinaispitäjä, joka oli osa Virumaan maakuntaa. Ensimmäinen kirjallinen tieto Lüganusen Pyhän Johanneksen kirkosta on vuodelta 1373.
Erityisesti Kiviõlin lähihistoria kytkeytyy vahvasti teollistumiseen ja 1900-luvun kaivosteollisuuteen, joka on leimallista alueelle edelleen. Teollisuushistorian ja sen synnyttämien tuhkavuorten ansiosta matkailijoilla on mahdollista vaikkapa kiivetä Püssin tekovuoren huipulle polkua pitkin tai lasketella Kiviõlin rinteillä.
Näkemisen arvoista
Lüganusen pohjoisosassa, Suomenlahden rannikolla on huikea rantatörmä, jota voi ihailla vaikkapa Valasten putouksen luona tai Ontikan törmällä. Hyvä vaihtoehto lomailijalle on yöpyä Sakan historiallisessa kylpyläkartanossa, joka sijaitsee rantatörmän välittömässä läheisyydessä.
Kiviõli Seikluskeskusessa pääset talvella laskettelemaan ja kesällä vaikkapa laskemaan 700 metriä pitkää köysirataa tai harrastamaan alamäkipyöräilyä. Hyviä yöpymispaikkoja lähellä ovat Karukella puhkemaja ja Rosi Puhkemaja.
Vuonna 2012 suljettu Aidun liuskekivilouhos on täyttynyt vedellä ja alueelle on muodostunut mahtava vesiurheilualue pitkine kanavineen. Aidu Veeseiksluskeskus järjestää yhteistyössä Adrenaator Gruppin kanssa kaivossafareita ja seikkailumatkoja ja tarjoaa erilaisia vesiurheiluaktiviteetteja.
Narva
Yleisinfo
Rajakaupunki Narva on Itä-Viron suurin ja Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Narvajoen länsirannalla Viron koilliskulmassa. Asukkaita kaupungissa on 53875. Erikoisen historiansa takia Narva on Viron venäjänkielisin kaupunki: sitä puhuu äidinkielenään lähes jokainen narvalainen. Vironkielisiä on vain muutama prosentti, mutta matkailija pärjää kaupungissa hyvin englannin tai virolla, jos venäjä ei suju. Narva on myös inkerinsuomalaisten epävirallinen pääkaupunki ja kaupungin asukkailla onkin runsaasti inkeriläisiä juuria. Rajakaupungin etninen ja kulttuurinen profiili on yllättävän kirjava.
Vilkaisu historiaan
Narva on tanskalaisten perustama kaupunki, josta ensimmäiset maininnat löytyvät 1200-luvun puolivälistä. Hermannin linnoituksesta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1277. Tämän jälkeen Narva on – muun Viron kanssa – ollut niin saksalaisen ritarikunnan, Ruotsin kuninkaan kuin Venäjän tsaarinkin alaisuudessa ja rajakaupunkina kokenut historian saatossa kovia kolhuja. Viimeisin suuri kolhu oli toinen maailmansota, jonka loppupuolella koko ruotsinaikainen vanha barokkikeskusta pommitettiin lähes maan tasalle. Neuvostomiehityksen aikana kaupunki kasvoi ja samalla venäläistyi nopeasti muun muassa Kreenholmin valtavan tekstiilimanufaktuurin kasvaessa, mutta uuden itsenäisyyden aikana väkiluku on laskenut ja teollisuuden rinnalle on tullut muita elinkeinoja, muun muassa matkailu.
Näkemisen arvoista
Kaupungin vanha keskusta ja barokkityylinen raatihuone on ehdottomasti näkemisen arvoinen, samoin tietenkin Hermannin linnoitus, joka on kunnostettu upeaksi. Kreenholmin tehdasalueelle pääsee sunnuntaisin opastetuille kierroksille. Lisäksi matkailijan kannattaa tutustua esimerkiksi uuteen Viiden kruunun näköalapaikkaan, jokirannan kauniiksi rakennettuun promenadiin ja upeaan Pimeaed-puistoon promenadin toisessa päässä. Ostoksia voi tehdä esimerkiksi kauppakeskuksissa Astri Keskus ja Fama Keskus, jotka ovat kävelymatkan päässä keskustasta.
Narva-Jõesuu
Yleisinfo
Narva-Jõesuu on kylpyläkaupunki Itä-Virumaan koillisnurkassa, sijaiten nimensä mukaisesti Narvajoen suulla, Suomenlahden rannalla. Nykyisin kaupunkiin kuuluvat myös Vaivaran ja Viivikonnan alueet. Asukkaita Narva-Jõesuussa on yhteensä 4260. Matkaa Narvan kaupunkiin on vähän yli kymmenen kilometriä.
Vilkaisu historiaan
Narva-Jõesuuta kutsuttiin 1900-luvun alkupuolelle asti saksankielisellä nimellä Hungerburg. Se oli jo tsaarinaikana suosittu kylpyläkaupunki, joka kokosi lomailijoita niin Pietarista, Tallinnasta kuin esimerkiksi Suomesta. Paikka oli paitsi Pietarin aristokratian, esimerkiksi taiteilijoiden suosiossa. Muun muassa Ilja Repinin tiedetään viettäneen kesiään Hungerburgissa. Suomalaisittain hauska knoppitieto lienee se, että rakastetun toimittaja Erkki Toivasen äiti Adele Toivanen os. Konga oli kotoisin Narva-Jõesuusta ja sinne hänet on myös haudattu. Äidin kautta Erkkikin oppi jo lapsena viron kielen.
Kaupunki tuli jo 1800-luvulla tunnetuksi paitsi huikaisevasta hiekkarannastaan, myös upeista pitsihuviloistaan, joita tosin enää on jäljellä vain kourallinen. Ranta on kuitenkin entisessä loistossaan ja historia havisee kaikkialla.
Näkemisen arvoista
Tietenkin se ranta, mutta myös upea mäntymetsäinen luonto rannan ympärillä. Ehkä paras paikka fiilistellä 1800-luvun mennyttä loistoa on upea, vanhojen huvimajojen koristama puistokokonaisuus, johon kuuluu Hele park ja Pime park (Valoisa puisto ja Pimeä puisto).
Rannan tuntumasta löydät myös perinteikkään NARVA-JÕESUU Medical SPA sekä tyylikkään Meresuu Spa & Hotelin, joissa pääset lomakaupungin aitoon tunnelmaan.
Sillamäe
Yleisinfo
Sillamäe on Itä-Virumaan kaupunki Suomenlahden rannalla noin 25 kilometriä Narvasta länteen. Kaupunki sijoittuu maantieteellisesti Baltian klintille, joskin klintti noilla kohdin on varsin matala ja niinpä kaupunki on rakennettu osittain klintin päälle, osin klintin ja merenrannan väliin jäävälle kaistaleelle. Kaupungissa on 12452 asukasta ja kaupungin väestöstä ylivoimainen enemmistö puhuu äidinkielenään venäjää.
Vilkaisu historiaan
Sillamäe mainitaan historiankirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1502, jolloin Thor Bruggen viittasi paikalla olleeseen kievariin tai kapakkaan. Alue tunnettiin 1500-luvulla Türsamäkien nimellä, jolloin alueella oli jo kalastajakylä, myöhemmin myös kartano ja mylly. 1800-luvulla Viron pohjoisrannikko alkoi vetää lomanviettäjiä ja kylpylöitä ja kesähuviloita nousi Narva-Jõesuun lisäksi myös Sillamäelle.
Sillamäen kaupungin nykyilme on peräisin neuvostoajalta. Kaupungin keskusta on kuuluisa hyvin säilyneestä ja yhtenäisestä arkkitehtonisesta ilmeestään, joka tunnetaan nimellä stalinistinen klassismi. Tätä tyylisuuntaan edustaa Sillamäen kulttuurikeskus, vanha elokuvateatteri ja koko keskustan promenadin alue. Teollisuuskaupungin syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1946, jolloin alueelle päätettiin rakentaa öljyliuskemalmin käsittelytehdas, jossa tuotettiin uraanioksideja. Teollisuudenalan vuoksi kaupunki tunnettiin pitkään suljettuna kaupunkina.
Näkemisen arvoista
Historiallisen keskustan halki kulkevaa promenadia kannattaa jatkaa rantaan ja kävellä uutta ja ihastuttavaa rantapromenadia pitkin. Lisäksi kannattaa vierailla
Sillamäe Muuseumissa esitellään kaupungin ainutlaatuista historiaa. Jos satut Sillamäelle viikonloppuna, kannattaa harkita myös kaupungin ylläpitämää todellista retrosaunaa, joka lämpenee lauantaisin naisille ja sunnuntaisin miehille. Sauna löytyy osoitteesta Kesk 10.
Toila
Yleisinfo
Toilan kunta sijaitsee Itä-Virumaan maakunnassa Suomenlahden rannalla noin 40 kilometriä Narvasta länteen. Kunnan keskus on aivan Baltian rantatörmän eli klintin vieressä. Rantatörmä murtuu Toilan kohdalla ja murtumakohdassa olevassa laaksossa on historiallinen ja hienossa kunnossa oleva Toila-Orun puisto. Nykyiseen Toilan kuntaan kuuluu myös Kohtla-Nõmmen alue ja asukasluku on 4310.
Vilkaisu historiaan
Toilaan kuuluva Pühajõen kylä mainitaan historiankirjoissa jo vuonna 1241. Alueelta löytyy myös paljon muinaisia pyhiä paikkoja ja erilaisia elämisen jälkiä, joten asutus alueella on vanhaa. Päiten kartano mainitaan vuonna 1534, Voka kartano 1586. Yksi historiallinen maamerkki on nykyinen Pühajõen kirkko, joka on peräisin vuodelta 1839.
Toila-Orun puisto tunnetaan ennen kaikkea Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesäpaikkana, koska hänelle lahjoitettiin puistosta hulppea kesäpalatsi. Myös Suomen presidentti P.E.Svinhufvud, joka oli suuri Viron ystävä, vieraili Pätsin luona Toilassa elokuussa 1936. Palatsi tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta sitä pääsee nykyään ihailemaan virtuaalisella aikamatkalla, kun VRHistory tarjoaa virtuaalimatkoja kadonneen loiston aikoihin.
Näkemisen arvoista
Orun puiston lisäksi kannattaa tietenkin käydä Toila SPA Hotellissa ja erityisesti sen upealla kylpylä- ja saunaosastolla. Lisäksi kävely mukulakivisellä merenrannalla auringonlaskun aikaan on upea kokemus. Rannassa ravintola Toila Mereresto ottaa vieraat avosylin vastaan ja tarjoaa upeita makuelämyksiä.
Tervetuloa Itä-Viroon! Jos haluat pysyä ajan tasalla Itä-Viron kuulumisista, seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa. Uutiskirjeen tilaamalla saat kerran kuussa ajankohtaista tietoa Itä-Viron matkailusta.
