Itä-Virossa moni asia loksauttaa vierailijan leuat. Tässä blogissa on koottu kymmenen hämmästyttävintä ja matkailijan mieleen varmimmin jäävää kohdetta. Jos lomailet Itä-Virossa pidempään, ehdit kiertää vaikka koko listan läpi yhden matkan aikana!
Sillamäen salaperäinen kaupunki
Viron mystisin kaupunki on Itä-Virumaan rannikolla sijaitseva Sillamäe, joka Virossa on pitkään tunnettu suljettuna kaupunkina. Vanha kalastajakylä ja 1800-luvun lomanviettoalue muuttui neuvostomiehityksen myötä suljetuksi teollisuuskaupungiksi, jossa jalostettiin uraania ja kehitettiin kemianteollisuutta sotateollisuuden tarpeisiin. Vaikka kaupunki oli tavallaan suljettu, se kuitenkin rakennettiin eräänlaiseksi neuvostomahdin edustuskaupungiksi. Siksi koko kaupungin keskusta on tehty niin sanotun stalinistisen klassismin ihanteiden mukaiseksi ja Sillamäe onkin yksi maailman parhaiten säilyneistä tämän tyylisuunnan arkkitehtonisista kokonaisuuksista. Voit lukea Sillamäen tarinasta tarkemmin tästä blogitekstistä.
Matkailijan kannattaa ehdottomasti aloittaa Sillamäkeen tutustuminen kaupungin kulttuuritalon luota osoitteessa Kesk tänav 24. Kulttuurikeskus itsessään on remontoitu aluperäiseen loistoonsa ja sen luota avautuu näkymä alas Mere puisteelle, kaupungin pääpromenadille. Mere puiesteen toisessa päässä on meri ja sen rannassa upeaksi rakennettu rantapromenadi, jota matkailijan kannattaa ehdottomasti käydä ihailemassa. Ja jos Sillamäe kiinnostaa syvemmin, on oikea osoite Sillamäen museo, jossa Salaperäinen Sillamäe-näyttely kertoo monipuolisesti ja osin VR-tekniikkaa hyödyntäen koko kaupungin vaiherikkaan historian.
Narva-Jõesuun ranta
Melkein kymmenen kilometriä puhdasta, hienojakoista, häikäisevän kaunista hiekkaa! Viron suurin ja kaunein merenranta on Narva-Jõesuussa. Jo 1800-luvulla lomakaupunki veti puoleensa kesänviettäjiä pohjolan suurista kaupungeista juuri upean hiekkarannan ja sitä reunustavan jylhän mäntymetsän yhdistelmän ansiosta. Alueen ilmastoa pidettiin ja pidetään yhä erityisen terveellisenä, mikä tietysti sopii kylpylöiden luvatulle kaupungille. Myös nykylomailijan kannattaa nauttia sekä rannasta että mäntymetsästä ja käydä lisäksi ainakin vanhan maailman eleganssia huokuvassa Hele parkissa (Valoisa puisto) sekä Narva-Jõesuun pienessä, idyllisessä satamassa.
Tulevana kesänä matkailijoille on avattu myös kaupungin ikoninen majakka, joka sijaitsee aivan Narvajoen ja Suomenlahden kulmassa ja jonka huipulta avautuvat mahtavat näkymät niin hiekkarannan, sataman, Narvajoen kuin itänaapurinkin suuntaan. Parhaiten pysyt selvillä majakan aukioloista sen Facebook-sivun kautta.
Jokilaiva Caroline
Laivalla Narvasta Narva-Jõesuuhun tai toisinpäin? Tämän 15 kilometrin matkan voit taittaa toukokuusta lokakuuhun jokea pitkin kaksikerroksisella ja tilavalla matkustaja-alus Carolinella. Matka kestää 1h 20min ja laivan kapasiteetti on kokonaiset 180 ihmistä. Jos kelit eivät sattumalta helli, lämpimässä matkustamossa on runsaasti tilaa ja kahvilasta on saatavilla myös ruokaa ja juomaa.
Matkan aikana voit nauttia jokinäkymistä sekä Viron että Venäjän puolelle tai kuunnella ääniopastusta, jonka mielenkiintoiset tekstit on laatinut Narvan kaupunginjohtaja Katri Raik. Laiva kulkee molempiin suuntiin kahdesti päivässä: Narvasta lähdöt ovat kello 10 ja 17 ja Narva-Jõesuusta kello 12 ja 19. Retki sopii erinomaisesti myös lapsiperheille.
Huom! Koska laiva kulkee rajajoella, matkustajilla pitää olla mukanaan henkilötodistus.
Lisätietoa jokilaiva Carolinesta löydät Narva Linen nettisivuilta.
Narvan Kreenholmin tehdasalue
Kerran maailman suurin, nyt maailman erikoisin: Kreenholmin vanha tekstiilitehdasalue puhuttelee valtavilla mittasuhteillaan ja poikkeuksellisella historiallaan. 1800-luvulla perustettu tekstiilitehdas oli loistonsa päivinä yli 10 000 ihmisen työpaikka, eräänlainen kaupunki kaupungin sisällä. Tehdasalueen ympärille rakennettiin tehtaan kasvavalle väelle asunnot, koulut, sairaala ja onpa Narvassa kaksi suurta kirkkoakin Kreenholmin suuruuden perintönä.
Tehtaan toiminta hiipui kohti loppuaan 2000-luvun alkuvuosina ja nyt jättiläisrakennusten sisäpihoilla on hiljaista. Rapistuneilla seinänvierillä kuiskii mennyt maailma, mutta pihasta toiseen liikkuva kulkija hahmottaa nopeasti alueen valtavat mittasuhteet. Hän hahmottaa pian myös sen, kuinka tekstiilitehtaan ja Narvan kaupungin historiat kietoutuvat yhteen: toista ei olisi ilman toista.
Tehtaan toiminta hiipui ja lakkasi 2000-luvun alkuvuosina ja nyt alueelle kehitetään uusia käyttötapoja, muun muassa kulttuuritapahtumia. Kreenholmin tehdasalueelle pääsee tutustumaan vain opastetuilla, maksullisilla kierroksilla, joita Narvan museo järjestää keväästä syksyyn sunnuntaisin klo 12. Lähtö on Kreenholmin tehdasalueen portilta osoitteessa Joala 32, Narva. Lisätietoja Narva Muuseumin sivuilta.
Peipsi, Kauksi ja Vasknarva
Peipsijärven pohjoisrannikko on käsittämättömän kaunis. Koko järven Itä-Virumaalle kuuluva ranta-alue on yhtenäistä hiekkarantaa, jota jatkuu Rannapungerjasta Vasknarvaan asti yli 30 kilometrin pituudelta. Yksi alueen kauneimmista ja tunnetuimmista alueista on Kauksin kilometrien pituinen ranta. Kauksin laulavalle hiekalle pääsee pienten hiekkadyynien yli esimerkiksi Kauksi Rannahoonen ja Kauksi Puhkekülan kohdalta. Tällä alueella on myös mukavat kahvila- ja ravintolapalvelut rantalomailijoille.
Kesän kuumimpina päivinä Kauksin rannalla käy kuhina, mutta muulloin avara ranta on rauhaisa, antaen ajatuksille ja unelmille tilaa lennellä vaikka kaukaiseen horisonttiin asti. Euroopan viidenneksi suurin järvi Peipsi, on itsessään jo näkemisen arvoinen. Alue on erinomaisen toimiva myös retkeilijöille, sillä vieressä on Viron metsähallituksen RMK:n leirintäalue, jossa on telttailu- ja nuotiopaikkoja. Lisäksi kannattaa käydä tutustumassa alueella olevaan Alutagusen kansallispuiston vierailukeskukseen, jossa on paljon hyödyllistä retkeilytietoa ja kiinnostavat näyttelyt alueen luonnosta ja historiasta.
Viron ehkä kaikkein erikoisin kylä sijaitsee Peipsijärven ja Narvanjoen haarassa vasten Venäjän rajaa. Pienehkössä kylässä ei juuri palveluita ole – lukuun ottamatta satamassa tönöttävää kaurismäkeläistä kahviautomaattia –, mutta jokialue itsessään on upea ja varsinkin kylässä sijaitsevat keskiaikaisen ritarilinnan rauniot näkemisen arvoiset. Kesällä Vasknarva herää eloon ja satamassa on kuhinaa, talvella matkailija voi kokea olevansa yksin jossain maailman laidalla. Jos liikut karavaanarina, Vasknarvan satama on myös hyvä paikka yöpymiseen.
Myös lintuharrastajien kannattaa suunnata Vasknarvaan, koska äskettäin rakennettuun satamaan – juuri sen kahviautomaatin lähelle – valmistuu kesäksi uusi lintutorni, josta on mainiot näkymät joen molempiin suuntiin ja lintuja liikkuu alueella paljon. Myös Vasknarvan aallonmurtajalla kannattaa käydä kävelemässä ja ihailemassa Peipsille avautuvaa maisemaa.
Vasknarva on paikka, jota ei voi selittää. Se täytyy itse kokea. Siispä vahva käyntisuositus!
Valasten putous ja Ontikan jyrkänne
Viron korkein vesiputous ja törmärannikon huimat maisemat Suomenlahdelle täytyy itse nähdä, kun Itä-Virossa kulkee. Pystysuora rantatörmä on yli 50 metriä korkea ja sen satoja miljoonia vuosia vanhoja sedimenttikerroksia pääset ihailemaan siinä missä itse vesiputoustakin. Rantatörmältä kulkee portaat alas, jotta pääset ihailemaan putousta ja maisemia koko komeudessaan. Kesällä vedentulo on hiljaista, mutta keväällä ja syksyllä putous on sitäkin vuolaampi. Maisemat ovat kaikkina vuodenaikoina päätä huimaavan kauniit! Valastella käydessäsi kannattaa kulkea koko parin kilometrin mittainen retkipolku, joka vie sinut ylhäältä alas merenrantaan ja tutustuttaa matkalla törmän juurella kasvavaan erikoiseen klinttimetsään. Klinttimetsän mikroilmastossa elää muuten kasvi- ja perhoslajeja, joihin ei muualla Virossa törmää.
Valastella jos missä suomalaismatkailija hämmästyy, kuinka totaalisen erilainen voi Suomenlahden luonto olla sen etelä- ja pohjoisrannoilla. Valaste on lähellä, mutta silti niin toisessa maailmassa!
Viron Kaivosmuseo
Elämäsi syvällisin elämys, mainostaa Viron kaivosmuseo. Maan alla tunnelma on epätodellinen: oppaina toimivat entiset kaivostyöläiset lähtevät kuljettamaan vieraita tunnelien syvyyksiin, joista löytyy ihan oma maailmansa. Käytävillä on kaivosmiesten työvälineitä menneiltä vuosikymmeniltä aina junista porakoneisiin ja niiden kautta päästään tutustumaan Itä-Viron poikkeukselliseen teollisuushistoriaan. Opas kertoo mielenkiintoisia tarinoita kaivostyöläisten elinolosuhteista, työn arjesta ja alueen asukkaista. Välillä lyödään koneet käyntiin että rämähtää! Ja hyvinhän ne kaikki vielä käyvät, vaikka vanhimmat koneet ovat jo kunnioitettavassa 80 vuoden iässä.
Vierailun jälkeen maistuu kahvi ja leivokset museon mukavassa kahvilassa. Jos intoa riittää, voi käydä vielä museon ylemmissä kerroksissa katsomassa kaivoshistoriaan keskittyvää suurta näyttelyä ja kierrellä ulkona esillä olevien suurten koneiden luona ja tutkia kaivoksen teollisuushistoriaa huokuvaa ympäristöä. Opastuskierros maan alle täytyy varata aina etukäteen.
Aidun kanaalit
Aidun avolouhosalueen kanaaleita riittää kilometritolkulla. Ne muodostuivat nykyisen kaltaisiksi sen jälkeen, kun alueella sijainnut palavankiven avolouhos suljettiin vuonna 2012 ja vesi alkoi nousta. Lopputuloksena alueella on täysin poikkeuksellinen alue pitkine kanaaleineen ja metsittyvine harjanteineen, jossa luonto valtaa takaisin teollisuusympäristöä ja joka soveltuu hienosti niin vesiurheiluun kuin vaikkapa patikointiin.
Aidu Veeseikluskeskus järjestää yhteistyössä Adrenaatorin kanssa Aidun alueella seikkailumatkoja ja tarjoaa erilaisia aktiviteetteja. Vuokralla on muun muassa kanootteja, kajakkeja, sup-lautoja ja esimerkiksi sähkömaastopyöriä eli ainutlaatuiseen kaivosalueeseen pääsee tutustumaan sekä veden pinnalta että louhoksen harjanteilta. Viime syksynä Aidussa avattiin myös uusi kuntopolku, joka kulkee kanaalien välisillä harjanteilla ja sisältää jopa pienen lossimatkan. Alutaguse matkaklubi järjestää alueella opastettuja luonto- ja seikkailuretkiä. Aidua voikin suositella erikoisista maisemista ja seikkailumatkailusta pitäville matkailijoille tai vaikkapa työpaikkojen virkistystoimintaan.
Toilan ranta
Toilan mukulakiviranta on kaikkina vuodenaikoina yksinkertaisesti ihana, kaunis ja kutsuva. Se sijaitsee aivan Toila-Orun puiston vieressä, tai oikeastaan alapuolella, ja sinne on helppo kävellä esimerkiksi Toila Spa Hotellilta tai Männisalu Campingilta. Koko ranta on aivan täynnä sileää mukulakiveä ja niiden seassa siellä täällä kuivuneita ajopuun runkoja. Käsi hakeutuu automaattisesti kameralle, kun Toilan rantamaisema avautuu edessä.
Kaikkein parhaiten Toilan ranta soveltuu meditatiiviseen kävelyyn, maiseman ihasteluun, valokuvaukseen ja istuskeluun. Ja koska meressä on hiekkapohja ja rannassa pukukoppeja, myös uinti onnistuu mainiosti. Joka tapauksessa kiire kannattaa jättää rannan ulkopuolelle! Vinkkinä kuvaajille: kesällä aurinko laskee nätisti “vastarannalle”, joten kesäillat ovat kaikkein parhaita aikoja tulla ottamaan parhaita Instagram-otoksia.
Toilan sataman luona sijaitsee myös uusi ja upea ravintola Mereresto, joka tarjoaa sekä makuelämyksiä että mahdollisuuden ihailla merta terassilta käsin. Halutessasi voit myös kävellä Merereston kohdalta rantaa pitkin reilu puoli kilometriä länteen päin ja nousta portaita ylös törmärinnettä Männisalu Campingin kohdalla ja palata sieltä joko majapaikkaasi tai Orun puiston kautta takaisin rantaan.
Orun puisto
Toila tunnettiin 1930-luvulla Viron presidentti Konstantin Pätsin kesäpaikkana, koska presidentin kesäpalatsi sijaitsi Orun puistossa. Itse palatsi oli peräisin 1800-luvun lopulta, jolloin myös tämä Viron kauneimpiin lukeutuva puisto rakennettiin. Hulppea palatsi tuhottiin toisessa maailmansodassa, mutta puisto on entisessä loistossaan. Maisemat palatsin pihan penkereeltä merelle päin tuovat mieleen Caprin tai vastaavan Välimeren kohteen. Pääskynpesäksi kutsutusta “Noitametsän paviljongista” avautuvat merimaisemat Sillamäen suuntaan ja siellä presidentti Pätsin kerrotaan viihtyneen iltapäiväkahveilla. Kun Suomen presidentti Svinhufvud kävi Orun palatsissa Pätsin vieraana elokuussa 1936, sai hänkin samassa paikassa kahvia juodakseen. Svinhufvudin Toilan vierailusta löytyy kiinnostavaa lehtitietoakin, josta olemme kirjoittaneet aiemmin.
Nykyisin mennyttä loistoa ja kuuluisaa palatsia pääsee ihailemaan virtuaalilasein toteutetulla kierroksella, katso tarkemmat tiedot VR Toila 1938 -sivuilta.
Puisto on rakennettu rinteisiin ja sen korkeuserot ovat suuria. Oru tarkoittaakin suomeksi laaksoa ja nimi viittaa tässä Pühajõen laaksoon: joki virtaa alhaalla ja puisto nousee korkeille rinteille laakson molemmin puolin. Kesällä Orun puistossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja se on suosittu matkailukohde.
Jos kaipaat lisävinkkejä Itä-Viron matkallesi, tilaa Itä-Viron ystävien uutiskirje ja lue nettisivujamme, johon kokoamme tietoa alueen tapahtumista, käyntikohteista ja majoitusmahdollisuuksista. Voit myös seurata meitä somessa sekä Facebookissa että Instagramissa.
