Itä-Virumaalla on putouksia joka makuun - Ida-Virumaa

Itä-Virumaalla on putouksia joka makuun

Jaa

Share on facebook
Share on whatsapp
Share on email

Itä-Virumaalla sijaitsee sekä Viron korkein että mahtavin putous, mutta myös koko joukko virtaukseltaan vaatimattomampia putouksia ja koskia, joilla ei ole asiaa ennätysten kirjoihin, mutta jotka kuitenkin ovat löytämisen arvoisia. 

Viron mahtavimman putouksen, Narvan putouksen (tunnetaan myös Narvan koskena), on ihmistoiminta valitettavasti jättänyt vedettömäksi, ja se herää eloon vain muutamana päivänä vuodessa. Esityksen ohjaajana on Venäjällä sijaitseva vesivoimala, jonka ohjelma ei ole ennakolta pitkälle tiedossa. Kuitenkin silloin, kun esitys keväisin ohjelmaan ilmestyy, Narvan museo vie erikoiskäynnille katselemaan sitä Kreenholmin alueelta.

Narva kosed Kreenholmi territooriumil
Kuva: Matti Kämärä

 Putous katosi 1950-luvulla, kun vesivoimalaa rakennettaessa Narva-joki suljettiin putouksen yläpuolelta padolla ja vesi ohjattiin turbiineihin. Kun vesivoimala avaa tekojärvensä sulut ja kevään tulvavedet virtaavat Narva-joen kuivaan uomaan, se saa kosken hetkeksi mahtavasti vaahtoamaan.

Varman päälle pelaaminen

Narvan koskien vaikuttavan esityksen nauttimiseksi tulee olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mutta Viron korkeimman putouksella – Valasten putouksella – käynti on takuuvarma elämys. Putouksen noin 30-metrinen vesiseinä on lähes neljä kertaa korkeampi kuin Viron leveimmän putouksen, Jägalan putouksen. Uusilta portailta ja retkipolulta avautuu upea näkymä miljoonien vuosien aikana syntyneisiin kerrostumiin.

Putous itse saattaa kesällä antaa melko vaatimattoman vaikutelman, mutta keväisin esityksiin ei tarvitse pettyä ja parhaat niistä ovat nautittavissa kylmään aikaan, jolloin Valastella avautuvaa jäämaailmaa tullaan ihailemaan ja valokuvaamaan kaikkialta Virosta.  

Itä-Virumaan ylpeys on se, että seitsemästä Viron korkeimmasta putouksesta kuusi sijaitsee täkäläisellä törmärannikolla. Näin voisi käyttää kokonaisen päivän luonnossa valloittamalla putoukset korkeusjärjestyksessä. Jos taas korkeus ei ole tärkeintä ja putouksiin (uudelleen) tutustumiseen ei ole käytettävissä koko päivää, uskallan suositella kompaktimpaa reittiä. Esimerkiksi sellaista, jonka jonain kauniina kevätpäivänä itsekin kuljen.

Valitsen kolmikon sellaisista putouksista, jotka ovat helposti löydettävissä, joiden luo pääsee vaivatta ja jotka ovat hyvin tarkkailtavissa: Kivisillan putouksen Sakalla, Aluojan putouksen Pühajõella ja Langevojan putouksen Sillamäen kupeessa.

Päätän aloittaa Sakalta, sillä aiemmasta on mielessäni, että siellä on melkoisesti portailla kiipeilyä. Muut kaksi putousta eivät kohise rantatörmältä alas ja niiden katselu ei vaadi mitään ponnistelua. Päinvastoin – niin Aluojalla kuin Langevojallakin on loistavat olosuhteet antaa jalkojen levätä ja pysähtyä eväsretkelle.

Mutta ruokatauko tulee ensin ansaita. Kivisillan putouksen löytöretki alkaa Sakan kartanon alueelta, joka oli neuvostoaikana siellä toimineen rajavartioaseman vuoksi siviileiltä suljettu. Rajavartijoiden vandalisoituna luovuttama kartano on nyt kokonaisuudessaan kunnostettu ja törmän päällä ja alla olevan ihailuun on luotu loistavat olosuhteet.

Saka Kivisilla juga
Kivisillan putous. Foto: K.Kravik

Putouksen luo menoon on monta mahdollisuutta. Valitsen sellaisen, jonka pitäisi parhaiten hillitä korkean paikan pelkoani. Kuljen entisen rajavartiotornin luota vähän matkaa pääkaupungin suuntaan ja löydän meren rantaan laskeutuvat mutkittelevat portaat. Sen mutkissa on lepäämistä ja törmän alla olevan kauneuden nauttimista varten tasanteita.

Kuin kivenveistäjän työpajassa 

Rantaan saapuessa tulee sellainen tunne, kuin olisi tullut kivenveistäjän työpajaan: osa kivistä on jo hiottu sileiksi, osa odottaa sammalhatun alla mestarin kättä. Jos kivitaiteilija sattuisi kyllästymään omaan työhönsä, hän voisi välillä hauskuuttaa itseään sinisavella.

Valaste juga Eesti kõrgeim
Valasten putous. Kuva: S.Zacek

Putoukselle pääsemiseksi käännän nenän Ontikan suuntaan. Veden korkeus suosii tällä kertaa kivillä ja hiekkaisella rantakaistaleella kulkua kuivin jaloin. Välillä tulee tosin ylittää kaatuneita puunrunkoja tai ryömiä niiden alitse.

Päämäärään pääsystä viestii veden kohina. Luonnon polku johtaa yhä ylöspäin ja sitten tuo korkealta putoava ja kolmesta isommasta törmäaskelmasta koostuva vesikaunotar jo näkyykin! Yli 22-metrisenä se on Valasten jälkeen toiseksi korkein putous. 

Lopuksi tulee selvitä vielä viimeisestäkin ponnistuksesta – lähes pystysuoraan Sakan törmän päälle johtavista portaista. Onneksi tikkaita muistuttavilla portailla on kaide, ja kun katsetta pitää tiukasti jalkoihin suunnattuna, korkeita paikkoja pelkääväkin selviää sieltä ylös ilman, että pitäisi kutsua pelastuslaitos apuun.

Vapisevien jalkojen ja hermojen rauhoittamiseen sopivat loivat mutta mieleltään ailahtelevat Aluojan putoukset Pühajõen kylän laidalla ja Toilan Orun puiston lähellä. Kun putousta lähestyy motokross-radan reunalla sijaitsevan Motovillan suunnalta, voi ajaa puusillan yli. Puiset näköalatasanteetkin lisäävät kylämäistä tunnelmaa. Liuskekivipohjainen laakso kätkee putouksen lisäksi lukuisia lähteitä. Putous itse on varsin muuttuva: toisinaan hyvin nopea, toisinaan taas rauhallinen ja hidas. 

Aluojan putouksen luo ei välttämättä tarvitse ajaa autolla. Esimerkiksi Toilan spa-hotellissa majoittuville se antaa mahdollisuuden mukavaan vaellukseen, jonka voi yhdistää eväsretkeen. Jotta kävelymatka olisi vaihteleva, Aluojalle voi kulkea Toilan kauppalan läpi ja sieltä edelleen Pühajõen kartanon tietä pitkin; takaisin taas Pühajõen kylän ja Toilan Orun puiston kautta. Yhteensä tämän pitäisi olla terveelliset kymmenentuhatta askelta. 

Aluoja juga
Aluojan putous. Kuva: S. Zacek

Itä-Virumaan turismikoordinoija, maantieteilijäksi opiskellut Kadri Jalonen kertoo, että Aluojan putous on hänen suosikkinsa.

”Pidin Aluojan putouksesta varsinkin ennen kuin se sivilisoitiin. Näköalatasanteet eivät kovin paljon häiritse, vaan sen sijaan se, että suuri osa vesakosta ja humalasta raivattiin pois. 1990-luvulla oli sellainen tunne, että Aluoja on haltioiden kotipaikka. Ylävirtaan mennessä on vielä vähän ryteikköä jäljellä ja voi saada aavistuksen siitä, millaista putouksella aiemmin oli: täysin humalan peittoon kasvama, hyvin salaperäinen paikka. Toivon, että haltiat ovat edelleen siellä villimmässä paikassa jäljellä.” 

Ihmisasutuksen leviäminen 

Aluoja saattaa entiseen villiin olemukseen verrattuna vaikuttaa sivilisoidulta, mutta Langevojalla voi tuntea sivilisaation suorastaan hyökkäävän. Sijainti Sillamäen kaupungin kupeessa antaa oman leimansa. Putouksen kohdalla kohoaa huviloita kuin kanoja orrella ja ihmisasutuksen läheisyys on ”rikastuttanut” luontoa muutamilla ympäriinsä heitetyillä muovipusseilla. Sivilisaatiolla on myös myönteiset puolensa, kuten esimerkiksi Valtion metsätalouskeskuksen rakentama lepo- ja nuotiopaikka. Niinpä Langevojalla voi pitää pitemmänkin tauon.

Langevoja on Valasten ohella ainoa Itä-Virumaan putous, joka on mahtunut viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan Viron 101 luontokohdetta (101 Eesti looduspaika).

Biologin ja toimittajan koulutuksen saanut tekijä Indrek Rohtmets kirjoittaa, että kaupungin keskustasta meren suuntaan laskeutuvien stalinistista rakennustyyliä edustavien portaiden lisäksi kaupungista voi löytää toisetkin portaat. ”Kaupungin alueella sijaitsee luonnonmuistomerkiksi vahvistettu Langevojan putous porrasmaisine kaskadeineen. Putouksesta alavirtaan on jyrkkä, kymmenmetristen kalkkikiviseinien välissä oleva kanjoni. Kaskadi, putous ja kanjoni tekevät keväisestä Langevojasta huomiota herättävän nähtävyyden.”

Putouksista kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä johonkin paikalliseen retkioppaaseen, jonka avulla vaikeammin löydettäville luonnon aarteille pääsee helpommin. 

Alutagusen retkiklubin johtaja Ingrid Kuligina sanoo, että hän pitääkin enemmän tuntemattomimmista putouksista, joiden näkeminen edellyttää retkeilyä. Esimerkiksi Tõrvajõen putous, jota on vaikea löytää ja jonka luo pitää hieman kävellä. Myös Kivisillan, Kuristikun, Martsan, Toilapiirin ja Karjaorun putoukset ovat sellaisia, jotka on kiehtovaa nähdä juuri retken yhteydessä.

SIRLE SOMMER-KALDA 

”Juttu kirjoitettiin  EU: n Aluekehitysrahaston tuella” 

Katso lisää

 
Inspiraatiota

Itä-Virumaan vierassatamat

Merenkulkuolot itäisellä Suomenlahdella ovat ilmaston ja kauden keston osalta melko samankaltaisia kuin Suomen ulkosaaristossakin. Suomenlahti on syvä, mutta Tallinnasta itään Narva-Jõesuuhun ulottuvalla ja reilut 100

VAATA LISAKS »