Mäetagusen kartanon muinaiset omistajat von Rosenit ihailevat entisiä kiinteistöjään pilven reunalta, mutta heidän nimensä elää jatkuvuuden merkkinä edelleen: kartanohotellin vieraita tervehtii kolmivärinen kissaneiti Miisbeth von Rosen.
Näin luonnollisesti siinä tapauksessa, että nukkumiseen tulee jokin pieni tauko. Sillä tiedossahan on, että jos nukkuminen olisi olympialaji, kissat saisivat kaikki palkintosijat itselleen.
Jos Miisbeth von Rosenin päiväohjelma ei mahdollistakaan vieraita vastaan kävelyä, sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Päinvastoin – kartanon tuolilla uinuvaa aatelisneitoa seuratessa saattaa ehkä tarttua kissojen ihailtava taito tehdä vain sitä, mistä pitää, olla rentoutunut ja onnellinen. Milloin sellaista matkia, jos ei lomalla ollessa?
Kaupungin melua pakeneville
Lähes kokonaisuudessaan entisöity Mäetagusen kartanokokonaisuus sopii kaupungin melusta pakenemiseen ja rentoutukseen sekä aloittelijoille että pitemmälle kehittyneille elämästä nauttijoille. Viron kartanosivuston tietojen mukaan Itä-Virumaan nykyisten rajojen sisällä on 69 kartanoa, joista suuri osa on vailla käyttöä ja ajan hampaalle periksi antaneita. Mäetagusen kartano on yksi vähäisistä miellyttävistä poikkeuksista.
Mäetaguse on kautta aikojen kuulunut Virumaan suurimpien kartanoiden joukkoon ja kaikkein tunnetuin kartanonherra Otto Fabian von Rosen on jättänyt historiaan ristiriitaisen jälkensä. Liivinmaan maaneuvoksena hän laati vuonna 1739 maatalousoikeudellisen asiakirjan, ns. Rosenin julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuteen perustuvan Baltian erikoistilan. Toisaalta von Rosen uskoi, että kartanonherralle tulee kuulua täydellinen oikeus sekä talonpoikaan että tämän vähäiseen omaisuuteen, toisaalta hän taas herrnhutilaisena tuki talonpoikien kouluttamista ja teki sen pakolliseksi.
Kartanokokonaisuuden nykyiseen ilmeeseen Otto Fabian von Rosen ei kuitenkaan vaikuttanut. Kartanon edustava päärakennus kohosi puisen rakennuksen tilalle vasta 1700-luvun loppuvuosina.
Enemmistö yli kymmenestä sivurakennuksesta on silti peräisin 1800-luvulta ja saanut meidän päiviimme mennessä uuden sisällön. Kartanohotelli toimiikin juuri niissä: ravintola sijaitsee historiallisessa talli- ja vaunuvajarakennuksessa, taloussiipi myllyssä ja kylpylä kasvihuoneessa, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä orangerie. Kaikki nämä kolme on rakennettu yhdyskäytävän ja hotellin vastaanoton lasitilan kanssa yhteen.
Kartanohotellissa kartanomainen ja palonpoikainen tyyli ovat ystävyydessä punoutuneet yhteen. Logoon on Rosenien vaakunasta otettu punaiset ruusut; henkilökunta sen sijaan näyttää virolaiselta talonpoikaisväestöltä, joka palvelee kartanonherran vieraita tämän omassa kodissa. Työasuina ovat kauniit pellavavaatteet ja tyttöjen puseroissa on Pohjois-Virolle tyypillinen prossi, jonka kuvio on peräisin Virumaan kansanpukukirjasta.
Virumaalta on peräisin myös mahdollisimman suurelta osin raaka-aineet, joista Rosen-nimisessa ravintolassa ruoka valmistetaan. Elintarvikkeiden hankinnassa suositaan ennen kaikkea paikallisia maataloustuottajia, viljelijöitä ja kalastajia.
Vaalitaan virolaista linjaa
Paikallisista tuotteista ei ravintolan keittiössä taiota eksoottisia ruokia, vaan vaalitaan virolaista linjaa. Menu sisältää otteita myös kartanonherran pöydästä. Talvipuutarhassa kasvatettiin tietämän mukaan jopa appelsiineja ja sitruunoita, ja tiiviiden Venäjän suhteiden vuoksi pöydässä oli myös venäläiselle keittiölle tyypillistä ruokaa.
Kun puhe siirtyi jo venäläiseen keittiöön, niin yksi suosituimmista ryhmätoiminnoista, jota kartanohotellissa tarjotaan, on hauska pelmenien tekeminen. Ja jos osallistujat tulevat Moskovasta ja Pietarista, virolaisen kokin kanssa tehdään pelmenejä Viron tapaan. Niin että mitä ovat pelmenit Viron tapaan? Tavallisia jauhelihatäytteisiä pelmeneitä, mutta lautasella niiden seurana on esimerkiksi herne-kuusenversososetta, sipulihilloa ja kuorrutettuja vihanneksia.
Se, joka ei halua käsiään jauhoisiksi, voi seurueineen aivovoimistella musiikkitietokilpailussa – sekin on mukavaa vaihtelua seminaarille tai hauskaa viihdettä juhlapöydässä.
Monenlaiseen toimintaan on kartanohotellissa asetettu paljon painoa ja niinpä voi valita esimerkiksi kotioluttyöpajan tai oppia, miten itseään tai kumppaniaan voi stressipäänsärkyjen yhteydessä auttaa. Tuulettumassa voi käydä läheisellä Selisuon rämeellä tai kartanon naapurissa frisbeegolfia pelaamalla. Porealtaalla varustetussa yksityissaunassa voi taas halutessa järjestää mukavan naisten illan ja sekoittaa saatavilla olevista aineista vartalonkuorijoita ja saunanaamioita, ja levittää niitä löylyttelyn väliin iholle.
Joka haluaa enemmän saunoja – esimerkiksi yhdeksän erilaista – löytää ne kylpylästä ja rauhallisesta saunan takahuoneesta. Entinen talvipuutarharakennus näyttää säilyneen vanhan valokuvan ansiosta varsin samanlaiselta kuin kartanoaikaan, tosin sillä erotuksella, että hedelmien sijasta siellä hemmotellaan nyt kehoa. Kylpylä on ponnistellut Viron lämpimimmän span tittelin nimissä ja ilman- ja veden lämpötila pidetään siellä 30 asteen paikkeilla. Näin siis ennen kaikkea kylpijöitä eikä uimareita ajatellen.
Altaan veden puhtaudestakaan ei tingitä. Mutta koska yhtäkään hyvää kriisiä ei saa päästää hukkaan, koronaviruksen sanelema tauko käytettiin kylpylän remontointiin, jotta vesi olisi vieläkin puhtaampaa ja allas vieläkin houkuttelevampi.
Ensimmäiseksi aikuisten hotelliksi?
Takahuone on kylpylän äskettäinen laajennus ja sinne on kätketty neljä saunaa, rentoutumisalue porealtaineen sekä makoilupesineen. Viihtyisän saunakeskuksen rakentaminen lasijulkisivulla varustettuun talvipuutarhaan oli todellinen haaste, mutta kangaskatot ja hapsuverhot ovat kääntäneet viileyden viihtyisyydeksi.
Takahuone on suuremman osan viikosta vain aikuisten saunojien käytössä. Tästä on ehkäpä vain askel siihen, että Mäetagusen kartanohotellista tulee Viron ensimmäinen aikuisten hotelli. Ainakin tällainen vihje sattui sosiaaliseen mediaan 1. huhtikuuta.
Oliko se aprillipila vai totta? Kartanohotellin johtaja Terje Rattur vahvistaa, että aikuisten hotellissa voisi olla ajatusta ja pikkuhiljaa siihen suuntaan myös liikutaan. Rauha ja hiljaisuus ovat kuitenkin Mäetagusen kartanohotellissa jo nytkin erittäin arvostettuja ja pariskunnat voivat häiritsemättä nauttia kahdestaan olemisesta. Jos toistensa ihailulta jää aikaa, voi ihailla kokonaisuutena entisöityä kartanoa.
SIRLE SOMMER-KALDA
