Narva-Jõesuu ennen ja nyt - Ida-Virumaa

Narva

Narva-Jõesuu ennen ja nyt

KuursaalNarva-Joesuu_
Sisällys

Itämeren kauniista ranta-alueista Narvan lahti ja Narvanjoen suu eli viron kielellä Narva-Jõesuu olivat tunnettuja jo Venäjän tsaarien aikakaudella. Tuolloin tämä Pietarin aristokraattien kesäinen kohtauspaikka edusti Viron ehdotonta huippua, johon keskiluokkaisella paikallisväellä ei juuri ollut asiaa. Monet 1800-luvun venäläistaiteilijat kuten taidemaalari Repin ja kirjailija Leskov olivat vakiovieraita.

Suomenlahden rannikon pehmeähiekkainen ja matala uimaranta sekä meri-ilman ja mäntymetsän raikas tuoksu – puhumattakaan ympäri vuoden toimivista wellness- ja terveyskylpylöistä laadukkaine ravintoloineen houkuttelevat tänäänkin auringonpalvojia läheltä ja kaukaa. Ei siis ihme, että Narva-Jõesuun lomatunnelmaa ja idylliä on jo vuosisadan verran kutsuttu “Pohjolan Rivieraksi”.

Miltä seudulla näytti ennen sotien aikaa? Tässä muutamia vertailukuvia ja tarinoita kohteista, joiden tarkat sijainnit löydät laatimaltamme Google My Maps -kartalta. Halutessasi voit tehdä kävelyretken tähän tekstiin ja kartalle merkatussa numerojärjestyksessä, joko suorittaen tai ainakin mielessäsi ratkoen reitin varrelle laatimiamme tehtäviä.

1. Kaivohuone eli Kuursaal

Narva-Jõesuu Kuursaal

Narva-Jõesuun ensimmäinen kaivohuone eli Kuursaal rakennettiin v. 1881-1882 Narvan kaupunginjohtajan Adolph Theodor Hahnin omistamalle tontille, joka sijaitsi tuolloisen asemakaavan keskuksessa. Rakennus paloi v. 1910, jonka jälkeen sen tilalle tehtiin pikavauhdilla eli kahdessa vuodessa uusi, barokki- ja jugend-tyylisuuntia pietarilaisen arkkitehti Marian Ljalevitšin piirustusten mukaan yhdistellyt kaivohuone. Talossa oli kirjasto, ravintola, salonkitilat ja 70-paikkainen hotelli. Juhlasalissa järjestettiin konsertteja ja tanssiaisia.

Neuvostoaikana toisen maailmansodan pommituksissa vaurioitunutta rakennusta korjattiin vain osittain. Viimeiset reilut parikymmentä vuotta yksityisessä omistuksessa ollut rauniokiinteistö on siirtymässä takaisin Narva-Jõesuun kaupungin haltuun, ja alustavien kaavailujen mukaan sitä ollaan kunnostamassa peruskouluksi ja päiväkodiksi.

Tehtävä: Sulje rakennuksen edustalla silmäsi – kuuletko kauniin, vuosisataisen takaisen ajan valssin säveliä? Ei ihme, jos alat veinosti keinua muistojen värittämien haaveiden tahdissa…

2. Puistotie meren rantaan, nyk. Hahnin tie

Kaivohuoneen edustalta merenrantaan johti puistotie tai bulevardi, joka myöhemmin nimettiin A.Hahnin mukaan. Sen varrelle risteytyivät Mereküla (nyk. Vapauden- eli Vabaduse) katu sekä Aia-katu. Puistotien alkupäätä reunusti ja reunustaa yhä molemmilta puolilta 1800-luvun lopulla luotu valoisa kaupunginpuisto (nyk. Hele park)

Tehtävä:  Astele kaivohuoneelta valoisaan puistoon ja sen jälkeen puistotietä pitkin meren rantaan.

3. Valoisa puisto eli Hele park

Liki 10 hehtaarin suuruinen puisto perustettiin v. 1881 eli samanaikaisesti kaivohuoneen rakentamisen kanssa. Puiston alueella on kasvanut yli 70 puu- ja pensaslajia – mm. vaahteroita, lehmuksia ja kuusia. Kaivohuoneen edustalta vasemmalle suuntautuessasi löydät puistosta lammen, pienen romanttisen sillan ja puisen paviljongin.

Tehtävä:  Kuinka monta eri pensas- ja puulajia löydät Valoisasta puistosta – osaatko nimeä yli 20 lajia?

4. Puistopaviljonki

Valoisassa puistossa sijaitsevan, 1800-luvun puupitsiarkkitehtuuria edustavan kahdeksankulmaisen paviljongin katoksen alla soittivat aikanaan orkesterit musiikkia piknikillä viipyjien ratoksi. Tapa ei ole tyystin kadonnut, sillä kesäisin puisto on yhä erilaisten pienkonserttien tunnelmallinen järjestämispaikka. Hämyisämpinä loppukesän iltoina paviljongin ympäristö ja lampi on toisinaan koristeltu myös kynttilöin ja soihduin.

Tehtävä:  Astu paviljonkiin, kokoa rohkeutesi ja esitä laulaen ohikulkijoille jokin omista suosikkikappaleistasi.

5. Villa Capriccio

Jo v. 1874 eli reilusti ennen Narva-Jõesuun kaivohuonetta, rakennutti Narvan kaupunginjohtaja A.Hahn itselleen merenrantataajaman kesähuvilan, joka ulkoisesti muistutti enemmänkin kuin uhkeaa palatsia.

Valkoinen, tyyliltään uusrenessanssia edustava ja terassitasantein ympäröity kivitalo sijaitsi Aia-kadun ja merenrannan välissä, ja sen julkisivua koristivat pääsisäänkäynnin molemmin puolin kohoavat ylväät pylväät. Upea puutarha suihkulähteineen luotiin Aia-kadun puolelle.

Vuonna 1930 huvilan osti käyttöönsä Etelä-Virossa syntynyt ja mm. Riiassa kuuluisuutta kerännyt hotelliyrittäjä Cornelius Vares. Hänen johdollaan Capricciosta tuli ensiluokkainen hotelli, jossa yöpyivät matkailjoiden ohella kaikki kaupungin ulkomaalaiset VIP-vieraat, mukaan lukien Ruotsin tuolloinen perintöprinssi Gustav Adolf ja Suomen presidentti Ukko-Pekka Svinhufvud.

Rakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, ja v. 1969-1976 välisenä aikana sen tontille kohosi Neuvostoliiton oloissa moderni koneenrakennus- ja sotateollisuustyöläisten luksuslomakeskus “Mereranna”, jonka marmorit olivat samaa alkuperää kuin Moskovan metrossa. Kompleksin rakennukset ovat yhä pystyssä, mutta seisoneet vuosikausia tyhjillään.

Pohdittavaa:  Kummasta nimestä pidät enemmän, Villa Capriccio vai Mereranna?

6. Tšaikovskin rantapaviljonki

Paviljonki tiedetään rakennetun v. 1886 Venäjän suurruhtinas Vladimir Aleksandrovitšin ja suurherttuatar Maria Pavlovnan Narva-Jõesuuhun eli tuolloiseen Hungerburgiin suuntautunutta vierailua varten. Paikallisten asukkaiden keskuudessa liikkuvan tarinan mukaan myös tunnettu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840-1893) olisi viettänyt paviljongissa iltoja ollessaan seudulla lomailemassa. Siitä paviljonki on saanut nimensä, vaikka tarinaa ei olekaan dokumentoitu todeksi. Rakennus on Viron museoviraston eli Muinsuskaitseametin suojelumääräysten alainen kohde.

Pohdittavaa: Mitä Tšaikovskin teoksia tiedät?

7. Uimaranta ja auringonpalvojien ala

Itämeren pitkää pehmeähiekkaista ranta-aluetta on jo 150 v. ajan kutsuttu “Pohjolan Rivieraksi”, eikä syyttä. Rantavesi on matalaa, ja veden äärellä jaloittelun ohella on virkistyslomailijoita tuonut seudulle rantaa reunustavan mäntymetsikön otsonipitoinen raikas ilma. Nykyään voi valita rentoutumiseen joko lomahotellien ja rantakahviloiden (esim. kesän 2023 uutuuden eli kahvilaratikan) edustalla sijaitsevan noin 1,1 km pituisen ja hyvin hoidetun aktiivisen ympäristön tai paeta yleisön hälinää rauhallisemmille auringonottopaikoille noin 5 km:n päähän taajamasta.

Harvat tietävät, mutta vielä etäämmälle Utrian suuntaan on ranta-alueelle merkitty kyltein myös 400 m pituinen, Viron ainoa virallinen eli paikallishallinnonkin nimeämä nudistiranta.

Tehtävä: Laske, kuinka monta vaatteidenvaihtokoppia kylpylähotellien välisellä ranta-alueella on?

8. Rantarakennus

Narvassa 1930-luvulla kaupunginarkkitehtina toimineen Robert Federmannin ja insinööri Erich Ottingin suunnittelema, funkistyylistä vaikutteita ammentanut Narva-Jõesuun rantarakennus avattiin yleisön käyttöön v. 1935. Sen edustalla oli useita verantoja ja kahvilaterasseja. Talon keskiosassa oli kahvila, sivuilla olivat pukuhuoneet ja suihkutilat. Lomailijoita rakennus ei ehtinyt palvella kauaa, sillä se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Reilut kolme vuosikymmentä myöhemmin talon perustuksille rakennettiin kesäravintola “Laine”, jonka salin korkeista ikkunoista avautui upea näköala rantaan ja merelle. Ravintola kuitenkin purettiin v. 1990, juuri ennen Viron uudelleenitsenäistymistä. Tänään, kesällä 2023 auringonlaskuja voi taas nauttia ruoan ja musiikin säestyksellä, kiitos Tallinnasta juuri tälle paikalle kuljetetun kahvilaraitiovaunu TramWayn.

Ja jos haluat välttää astelua upottavan pehmeässä rantahiekassa, mutta tuntea kuitenkin leppeän merituulen poskillasi ja rantaa reunustavan mäntymetsän tuoksut sieraimissasi, astu kahvilaratikan luota Pargi-kadulta alkavalle laudoitetulle polulle, joka kulkee rantahietikon reunustaa 1,3 km matkan ohi Meresuu– ja Noorus -kylpylähotelleista. Katso video.

Pohdittavaa:  Millaisen rakennuksen itse suunnittelisit tälle paikalle – supermodernin lasikuution?

9. Uimakoppivaunut

17_Old-vankrid

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Narva-Jõesuun uimarannalla oli vallasväen edustajille tarjolla hevosvetoisten uimakoppivaunujen palvelu. Hienostuneet daamit ja herrat saivat kohtuullista maksua vastaan vaihtaa vaunussa vaatteensa uima-asuun, jonka jälkeen vaunu vedettiin hevosten avulla pulahtamista varten veteen. Näin eivät uhkeat leningit ja puvut likaantuneet suotta rantahiekassa, ja samalla vaunu tarjosi näkösuojaa rannalla käyskennelleiden vastakkaisen sukupuolen edustajien varalta.

Idealtaan alun perin brittiläisen imperiumin maista peräisin olleet uimakoppivaunut ovat säilyneet Narva-Jõesuun epävirallisena symbolina.

Tehtävä:  Muutamia vaunujen jäljennöksiä on sijoiteltu eri puolille rantataajaman keskustaa. Ota selfie-kuva vaunun vierellä, ja postita se sosiaaliseen mediaan hashtagien #itäviro ja #idaviru kera. 

10. Pargi eli Puistokatu

Kaivohuoneen lähistöltä, vanhan vesitornin sekä nykyasukkaita ja -vieraita palvelevan koirapuiston luota rantaan ja uuden kahvilaratikan luo johtava Pargi tänav reunustaa rannanpuoleisessa päässään puistoa, johon kaupunginisät tilasivat v. 2009 metallisena luonnon- ja keinovalossa hohtavan taideteoksen “Päike” eli Aurinko. Narva-Jõesuun vaakunassakin symbolina esiintyvä aurinko oli tästä kunnianosoituksesta niin mielissään, että jo seuraavana kesänä (7.8.2010) kaupungissa rekisteröitiin Viron lämpötilaennätysten listalla tänäkin päivänä toista sijaa pitävät 35,4 Celcius-astetta.

Tehtävä:  Yritä ajoittaa kävelyretkesi sellaiseen kellonaikaan, että saat napattua Pargi-kadulta valokuvan, jossa auringonlasku värjää taivaan samanlaiseksi kuin vanhassa kuvassa.  

11. Pargi-katu 6 eli pansionaatti Mon Repos

Kaksikerroksinen, kahden eri maailmansodan pommituksilta säilynyt puuhuvila rakennettiin 1800-luvun lopulla täysihoitola- eli pansionaattikäyttöön. Arkkitehtuurinsa yksityiskohtien kuten julkisivun vaakalaudoituksen, runsaiden koristeellisten puuleikkausten ja ornamenttien sekä talon päätyyn sijoitetun pääsisäänkäynnin yläpuolelle tukipilareiden päälle tehdyn avoparvekkeen osalta Villa Mon Repos edustaa suurenmoisesti aikakauden paikallista huvilarakennustyyliä. Neuvostoaikoina ja vielä vähän sen jälkeenkin rakennus oli tavallisessa asuinkäytössä.

Tehtävä:  Jos matkavarusteissasi on mukana jokin paperi, ota se kynän kera esiin ja piirrä itsellesi kopio joistain talon puuleikkauskoristeista.

12. Liikemies Kotšnevin huvila

Tällä kohtaa Poska-katua sijaitsi aikanaan narvalaisen teollisuusyrittäjä Pavel Kotšnevin yhdistetty toimisto ja kesähuvila, jolla oli erittäin kauniisti ylläpidetty puutarha. Tänään tontilla sijaitsee Narva-Jõesuun peruskoulu ja lukio.

Tehtävä:  Huomaatko, mikä yksityiskohta on jäänyt paikoilleen huvilan ajoista?

13. Villa Irene -pansionaatin suihkukaivo

Suippokaarisine torneineen uhkeaa uusgoottilaista rakennustyyliä edustanut täysihoitola sijaitsi ennen toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutumistaan Narvanjoen jyrkän rantatörmän päällä. Sen huoneista ja pihalta avautuivat hulppeat näköalat sekä talon etu- että taustapuolen suuntaan – taajamaan ja joelle. Pansionaatin osoite Narvaan vievän nykyisen J. Poska -kadun varrella oli toimintansa päivinä v. 1905-1915 Kuvernöörinkatu eli Gubernatorski prospekt 34.

Huvilan omisti tuolloin eräs Venäjän vallankumousta edeltäneen ajan korkeakouluneuvonantajista, herra Golenzovski, ja hän nimesi rakennuksen hieman aiemmin menehtyneen tyttärensä Irinan muistolle. Myöhemmin, v. 1936 silloin jo itsenäisen Viron presidentti Konstantin Päts määräsi joukon seudulla toimineita täysihoitoloita ja terveyskylpylöitä poliisien ja poliisihallinnon virkamiesten lomakodeiksi. Villa Irene nimettiin tuolloin Puhkekodu Jõetareksi, ja siellä saivat lomailla raskaan työnsä vastapainoksi järjestyspoliisit perheineen.

Tehtävä:  Laske, kuinka monta porrasaskelmaa johtaa kadulta suihkulähteen luo?

14. Narvanjoen suu ja satama

Laivaliikenteen navigointitarpeet Narvanlahdella ja Narvanjoen suulla ovat aina liittyneet Narvan elinkeinoelämän kehitykseen. 1700-luvulla Narva-Jõesuuhun saapui joka kesä yli 200 alusta. Seuraavalla vuosisadalla teollisuuden ja lomamatkailun kehittyminen edisti laivaliikenteen kehitystä. Narvan ja Narva-Jõesuun välillä kulki rahtilaivoja, hinaajia ja matkustajahöyrylaivoja, joista yksi – S/S Kumari liikennöi v. 1937 kesän ajan myös Suomenlahden yli Kotkaan.

Tänään Narvan ja Narva-Jõesuun pienvenesatamat ovat lähinnä huviveneilijöiden käytössä, mutta jokea pitkin pääsee risteilemään kahdesti päivässä myös kahvila-jokilaiva Carolinellä. Narva-Jõesuuta pitää kotisatamanaan myös matkapurjevene Tütarsaare Aino, joka tekee enintään 15 hengen retkiä mm. Toilaan ja Narvaan sekä osallistuu usein Viron pohjoisrannikon eri festivaaleille yms. tapahtumiin. Tiesitkö, että vene on saanut nimensä laivamestari Lasse Kiiskin kotipaikan eli Suomenlahden kahden saaren, Suur ja Väike Tütarsaaren mukaan?

Pohdittavaa:  Suomenlahdella Venäjän aluevesillä olevan Suursaaren kiertäminen länsipuolelta pidentää Kotkan sekä Narva-Jõesuusta noin 15 km päässä sijaitsevan Sillamäen välistä matka-aikaa liki 1,5 tunnilla. Lähtisitkö silti matkaan, jos uusi laivayhteys luotaisiin kaupunkien välille?

15. Narva-Jõesuun majakka

Ensimmäinen virallinen majakka kohosi Narvanjoen suun vasemmalle eli Viron-puoleiselle rannalle v. 1808, joskin seudun merenkulullinen merkitys oli Novgorodiin, Moskovaan ja Pihkvaan matkanneiden kauppalaivojen myötä huomattava jo aiemmin eli Ruotsin vallan aikaan 1600-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin liikennettä ohjattiin vielä merkkitulilla.

Vuonna 1886 majakka korvattiin 4 m korkeammalla, lieriömäisellä tornilla, jonka huipulle asennettiin punainen seitsemästä valopetrolilampusta koostunut loisto. Rakennuksen vierellä toimi myös sääasema. Yhdistelmä tuhoutui toisessa maailmansodassa. Nykyinen punavalkoraidallinen, torniltaan 31 m korkea (jalustasta mitattuna) ja loistoltaan 35 m korkeuteen merenpinnasta kohoava punavalkoinen majakka on rakennettu v. 1957.

Pohdittavaa:  Tiedätkö, miksi majakka on väriltään punavalkoraitainen? Vastaus on artikkelin lopussa.

16. Aia-katu 10 eli Zinovjevin huvila

Tällä tontilla sijaitsi sotien pommituksista säilynyt, mutta 1990-luvulla noin vuosisadan ikäisenä tuhoutunut komea kolmikerroksinen pitsihuvila. Sen rakennnutti 1800-luvun lopulla A.Hahnin liikekumppani ja paikallinen metsäteollisuusjohtaja Dmitri Zinovjev, jonka puutavaratehtaat Narvassa Kreenholmin saarella, Narva-Jõesuussa ja Pihkvassa veivät tuotantoaan mm. Hollantiin, Englantiin ja Ranskaan. Zinovjev toimi myös Narvan kaupunginjohtajana kolmen vuoden ajan 1880-luvun taitteessa.

Kuten Hahnin Villa Capriccio, oli myös Zinovjevin huvila kuuluisa lukuisten ornamenttiensa ja puuleikkauksiensa puolesta. Liikemieskaksikon suosima tyyli muodostuikin nopeasti koko seudun hallitsevaksi arkkitehtuuriksi.

Tehtävä:  Aia-kadulla on yhä pystyssä yksi kyseisistä pitsihuviloista – jatka matkaasi sen luo.

17. Aia-katu 45 eli Pantejevin huvila

Narvalainen tiilitehtaan omistaja ja kauppias Filipp Pantelejev rakennutti perheelleen Narva-Jõesuuhun 1800-luvulla uusvenäläistyylisen residenssin eli asuinrakennnuksen. Se kilpaili puuleikkauskoristeidensa ja pylväidensä määrällä aivan omassa luokassaan, ja tekee sitä yhä. Rakennus säilyi nimittäin sodan tuhoilta, ja palveli toisen maailmansodan jälkeen pitkään Kreenholmin tekstiilitehtaan omistajia ja johtoa heidän lomatalonaan. Nykyisin kiinteistö on yksityisomistuksessa, joten sen tontille tai lähemmäs rakennusta ei ole julkista pääsyä.

Pohdittavaa:  Oletko nähnyt Kreenholmin tehtailla tai esim. Sillamäen museon kokoelmassa tiiliä, joiden pintaa koristavat kyrilliset kirjaimet Я.П. tai Ф.Я.П. eli J.P. tai F.J.P.?  Tiedätkö, mitä ne tarkoittavat? Vastaus: isä ja poika eli Filipp Jakovinpoika Pantelejev.

18. Puinen ortodoksikirkko

Narva-Jõesuun pieni ja sympaattinen ortodoksikirkko rakennettiin alunperin v. 1867 muutaman kilometrin päähän Merikülaan, lähelle Viron vapaussotaan liittyvää Utrian maihinnousupaikkaa. Tuolloin se nimettiin Jumalaema Kaasani ikooni -nimiseksi kirkoksi (Neitsyt Marian Kazanin ikonikirkoksi). Toisen maailmansodan jälkeen v. 1947 kirkko purettiin, kuljetettiin osina ja pystytettiin hieman muokatussa asussa nykyiselle paikalleen Vabaduse-kadulla.

Vuonna 2021 kirkko kohtasi tuntemattomaksi jääneen tuhopolttajan raivon, peräti kahdesti. Toisella kertaa tuhon jäljet olivat lohduttomia, mutta nyt yli 600 000 euron arvoisiksi ja v. 2024 loppupuolelle kestäviksi arvioidut korjaus- ja jälleenrakennustyöt ovat jo käynnissä – osittain myös valtion eli Muinsuskaitseametin (museovirasto) tukemina. Suuri osa kirkon taidekokoelmasta onnistuttiin pelastamaan palolta, ja noin 60 ikonia ovat tällä hetkellä Viron kansallismuseossa restauroitavina.

Tehtävä:  Etsi viisi eroa vanhan sekä ennen paloa paikalla sijainneen kirkkorakennuksen valokuvista? 

19. Pyhän Nikolain kirkon muistokivi

Hungerburgin eli Narva-Jõesuun elämänmenon vilkastuminen 1800-luvun loppupuolella aiheutti tarpeen pitää seudulla myös jumalanpalveluksia. Goottilaistyylistä luterilaiskirkkoa alettiinkin rakentamaan v. 1897, ja jo kolmen vuoden kuluttua – heinäkuussa v. 1900 ylsi arkkitehti Rudolf von Knüpfferin suunnittelema suippokärkinen kirkontorni lakikorkeuteensa. 

Punatiilistä ja kalkkikivipaaseista rakennettu kirkkohuone, johon mahtui noin 500 henkilöä kerrallaan, ristittiin Pyhän Nikolain kirkoksi. Sitä hyödynsi Viron ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana yli 2000 viron- ja saksankielisestä jäsenestä koostuva seurakunta aina toiseen maailmansotaan asti. Sodassa kirkko kärsi jonkin verran vaurioita, mutta sen lopulliseksi kohtaloksi muodostui purkutuomio v. 1954 ja rakennemateriaalina olleiden suurten kivien käyttö myös sodan tuhoja kokeneiden Kreenholmin tehdasrakennusten korjaustöihin. Seurakuntatoiminnan uudelleenkäynnistymisen jälkeen ja vuonna 2003 pidettyjen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä paljastettiin kirkon muistokivi sen alkuperäisellä sijaintipaikalla, osoitteessa Vabaduse tn. 51.

Tehtävä:  Etsi Narva-Jõesuun kartalta osoite Koidu 19, jossa sijaitsevassa vanhassa rukoushuoneessa ja seurakuntatalossa nykyään 25-jäseninen seurakunta kokoontuu joka toinen sunnuntai.

Lisää kuvamateriaalia kylpyläkaupungin historiasta ja kulttuurista voit käydä tarkastelemassa Narva-Jõesuun etnografiamuseossa (osoite Nurme 38). Museo on kesäaikaan avoinna ti-la klo 11-17 (syyskuusta toukokuuhun ke, pe ja la klo 12-16), ja se sijaitsee vanhassa huvilassa, jossa on asustellut jonkin aikaa myös tunnettu virolainen kirjailija A.H. Tammsaare.

Vastaus tehtävään nro 15: Majakan punavalkoinen väri on valittu helpottamaan sen näkyvyyttä etäältä päiväsaikaan eri pilvisyysolosuhteissa. Värit tai raitojen leveydet eivät siis liity esim. merimerkeissä käytettyihin väriyhdistelmiin, jotka ilmaisevat karin sijaintisuuntaa. 


Artikkeli on julkaistu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Sen alkuperäinen vironkielinen versio on julkaistu Vaivaran Sinimäkien ja Narva-Jõesuun museon kotisivulla. Vanhat valokuvat ovat peräisin Narvan museon kokoelmista, ja oleellisilta osiltaan täydennettyjen tekstien alkuperäisversioiden koostajina ovat toimineet Darina Dmitrijeva sekä Kristina Muravjova.
Jaa
Suositukset