Itämeren kauniista ranta-alueista Narvan lahti sekä Narvanjoen suu eli viron kielellä Narva-Jõesuu olivat tunnettuja jo Venäjän tsaarien aikakaudella. Tuolloin tämä Pietarin aristokraattien kesäinen kohtauspaikka edusti Viron ehdotonta huippua, johon keskiluokkaisella paikallisväellä ei juuri ollut asiaa. Monet 1800-luvun venäläistaiteilijat kuten taidemaalari Repin ja kirjailija Leskov olivat vakiovieraita.
Auringonpalvojia läheltä ja kaukaa houkuttelee tänäänkin Narva-Jõesuuhun rannikon hienohiekkainen ja matala uimaranta sekä meri-ilman ja mäntymetsän raikas tuoksu – nykyään myös ympäri vuoden toimivat wellness- ja terveyskylpylät. Ei siis ihme, että rannan sekä sitä reunustavien puistojen, hotellien ja ravintoloiden tunnelmaa on jo vuosisadan verran kutsuttu Pohjolan Rivieraksi.
Miltä seudulla näytti ennen sotien aikaa? Tässä muutamia vertailukuvia kohteista, joiden tarkat sijainnit löydät laatimaltamme Google My Maps -kartalta. Halutessasi voit tehdä kävelyretken tähän tekstiin ja kartalle merkatussa numerojärjestyksessä, joko suorittaen tai ainakin mielessäsi ratkoen reitin varrelle laatimiamme tehtäviä.
1. Kaivohuone eli Kuursaal
Narva-Jõesuun ensimmäinen kaivohuone eli Kuursaal rakennettiin v. 1881-1882 Narvan kaupunginjohtajan Adolph Friedrich Hahnin omistamalle tontille, joka sijaitsi tuolloisen asemakaavan keskuksessa. Rakennus paloi v. 1910, jonka jälkeen sen tilalle tehtiin pikavauhdilla eli kahdessa vuodessa uusi, barokki- ja jugend-tyylisuuntia pietarilaisen arkkitehti Marian Ljalevitšin piirustusten mukaan yhdistellyt kaivohuone. Talossa oli kirjasto, ravintola, salonkitilat ja 70-paikkainen hotelli. Juhlasalissa järjestettiin konsertteja ja tanssiaisia.
Neuvostoaikana toisen maailmansodan pommituksissa vaurioitunutta rakennusta korjattiin vain osittain. Viimeiset reilut parikymmentä vuotta yksityisessä omistuksessa ollut rauniokiinteistö on siirtymässä takaisin Narva-Jõesuun kaupungin haltuun, ja alustavien kaavailujen mukaan sitä ollaan kunnostamassa peruskouluksi ja päiväkodiksi.
Tehtävä:
Sulje rakennuksen edustalla silmäsi – kuuletko kauniin, vuosisataisen takaisen ajan valssin säveliä? Ei ihme, jos alat veinosti keinua muistojen värittämien haaveiden tahdissa…
2. Puistotie meren rantaan, nyk. Hahnin tie
Kaivohuoneen edustalta merenrantaan johti puistotie tai bulevardi, joka myöhemmin nimettiin A.F. Hahnin mukaan. Sen varrelle risteytyivät Mereküla (nyk. Vapauden- eli Vabaduse) katu sekä Aia-katu. Puistotien alkupäätä reunusti ja reunustaa yhä molemmilta puolilta 1800-luvun lopulla luotu valoisa kaupunginpuisto (nyk. Hele park)
Tehtävä:
Astele kaivohuoneelta valoisaan puistoon ja sen jälkeen puistotietä pitkin meren rantaan.
Liki 10 hehtaarin suuruinen puisto perustettiin v. 1881 eli samanaikaisesti kaivohuoneen rakentamisen kanssa. Puiston alueella on kasvanut yli 70 puu- ja pensaslajia – mm. vaahteroita, lehmuksia ja kuusia. Kaivohuoneen edustalta vasemmalle suuntautuessasi löydät puistosta lammen, pienen romanttisen sillan ja puisen paviljongin.
Tehtävä:
Kuinka monta eri pensas- ja puulajia löydät Valoisasta puistosta – osaatko nimeä yli 20 lajia?
Valoisassa puistossa sijaitsevan, 1800-luvun puupitsiarkkitehtuuria edustavan kahdeksankulmaisen paviljongin katoksen alla soittivat aikanaan orkesterit musiikkia piknikillä viipyjien ratoksi. Tapa ei ole tyystin kadonnut, sillä kesäisin puisto on yhä erilaisten pienkonserttien tunnelmallinen järjestämispaikka. Hämyisämpinä loppukesän iltoina paviljongin ympäristö ja lampi on toisinaan koristeltu myös kynttilöin ja soihduin.
Tehtävä:
Astu paviljonkiin, kokoa rohkeutesi ja esitä laulaen ohikulkijoille jokin omista suosikkikappaleistasi.
Jo v. 1874 eli reilusti ennen Narva-Jõesuun kaivohuonetta, rakennutti Narvan kaupunginjohtaja A.F.Hahn itselleen merenrantataajaman kesähuvilan, joka ulkoisesti muistutti enemmänkin kuin uhkeaa palatsia.
Valkoinen, tyyliltään uusrenessanssia edustava ja terassitasantein ympäröity kivitalo sijaitsi Aia-kadun ja merenrannan välissä, ja sen julkisivua koristivat pääsisäänkäynnin molemmin puolin kohoavat ylväät pylväät. Upea puutarha suihkulähteineen luotiin Aia-kadun puolelle.
Vuonna 1930 huvilan osti käyttöönsä Etelä-Virossa syntynyt ja mm. Riiassa kuuluisuutta kerännyt hotelliyrittäjä Cornelius Vares. Hänen johdollaan Capricciosta tuli ensiluokkainen hotelli, jossa yöpyivät matkailjoiden ohella kaikki kaupungin ulkomaalaiset VIP-vieraat, mukaan lukien Ruotsin tuolloinen perintöprinssi Gustav Adolf ja Suomen presidentti Ukko-Pekka Svinhufvud.
Rakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, ja v. 1969-1976 välisenä aikana sen tontille kohosi Neuvostoliiton oloissa moderni koneenrakennus- ja sotateollisuustyöläisten luksuslomakeskus “Mereranna”, jonka marmorit olivat samaa alkuperää kuin Moskovan metrossa. Kompleksin rakennukset ovat yhä pystyssä, mutta seisoneet vuosikausia tyhjillään.
Tehtävä:
Kummasta nimestä pidät enemmän, Villa Capriccio vai Mereranna?
6. Tšaikovskin rantapaviljonki
Paviljonki tiedetään rakennetun v. 1886 Venäjän suurruhtinas Vladimir Aleksandrovitšin ja suurherttuatar Maria Pavlovnan Narva-Jõesuuhun eli tuolloiseen Hungerburgiin suuntautunutta vierailua varten. Paikallisten asukkaiden keskuudessa liikkuvan tarinan mukaan myös tunnettu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840-1893) olisi viettänyt paviljongissa iltoja ollessaan seudulla lomailemassa. Siitä paviljonki on saanut nimensä, vaikka tarinaa ei olekaan dokumentoitu todeksi. Rakennus on Viron museoviraston eli Muinsuskaitseametin suojelumääräysten alainen kohde.
Tehtävä:
Mitä Tšaikovskin teoksia tiedät?
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Narvassa 1930-luvulla kaupunginarkkitehtina toimineen Robert Federmannin ja insinööri Erich Ottingin suunnittelema, funkistyylistä vaikutteita ammentanut Narva-Jõesuun rantarakennus avattiin yleisön käyttöön v. 1935. Sen edustalla oli useita verantoja ja kahvilaterasseja. Talon keskiosassa oli kahvila, sivuilla olivat pukuhuoneet ja suihkutilat. Lomailijoita rakennus ei ehtinyt palvella kauaa, sillä se tuhoutui toisessa maailmansodassa.
Reilut kolme vuosikymmentä myöhemmin talon perustuksille rakennettiin kesäravintola “Laine”, jonka salin korkeista ikkunoista avautui upea näköala rantaan ja merelle. Ravintola kuitenkin purettiin v. 1990, juuri ennen Viron uudelleenitsenäistymistä. Kesällä 2023 auringonlaskuja voi täällä taas nauttia ruoan ja musiikin säestyksellä, kun Tallinnasta kuljetettu raitiovaunukahvila TramWay avaa ovensa.
Tehtävä:
Jos sinä olisit arkkitehti, millaisen rakennuksen suunnittelisit tälle paikalle? Supermodernin lasikuution?
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Narva-Jõesuun uimarannalla oli vallasväen edustajille tarjolla hevosvetoisten uimakoppikärryjen palvelu. Hienostuneet daamit ja herrat saivat kohtuullista maksua vastaan vaihtaa kärryssä vaatteensa uima-asuun, jonka jälkeen kärry vedettiin pulahtamista varten hevosten avulla veteen. Näin eivät uhkeat leningit ja puvut suotta likaantuneet rantahiekassa, ja toisaalta vankkuri tarjosi myös näkösuojaa rannalla käyskennelleiden vastakkaisen sukupuolen edustajien varalta.
Idealtaan alun perin brittiläisen imperiumin maista peräisin olleet uimakoppikärryt ovat säilyneet Narva-Jõesuun epävirallisena symbolina.
Tehtävä:
Muutamia uimakoppikärryjen jäljennöksiä on nähtävissä eri puolilla rantataajaman keskustaa. Ota jossain välissä kierroksesi aikana selfie kärryn vierellä.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Tehtävä:
Yritä ajoittaa kävelyretkesi siten, että saisit napattua Pargi-kadulta valokuvan, jossa auringonlasku värjää taivaan samanlaiseksi kuin vanhassa kuvassa.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Tällä kohtaa Poska-katua sijaitsi aikanaan narvalaisen teollisuusyrittäjä Pavel Kotšnevin yhdistetty toimisto ja kesähuvila, jolla oli erittäin kauniisti ylläpidetty puutarha. Tänään tontilla sijaitsee Narva-Jõesuun peruskoulu ja lukio.
Tehtävä:
Huomaatko, mikä yksityiskohta on jäänyt paikoilleen huvilan ajoista?
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Laivaliikenteen navigointitarpeet Narvanlahdella ja Narvanjoen suulla ovat aina liittyneet Narvan elinkeinoelämän kehitykseen. 1700-luvulla Narva-Jõesuuhun saapui joka kesä yli 200 alusta. Seuraavalla vuosisadalla teollisuuden ja lomamatkailun kehittyminen edisti laivaliikenteen kehitystä. Narvan ja Narva-Jõesuun välillä kulki rahtilaivoja, hinaajia ja matkustajahöyrylaivoja, joista yksi – S/S Kumari liikennöi v. 1937 kesän ajan myös Suomenlahden yli Kotkaan.
Tänään Narvan ja Narva-Jõesuun pienvenesatamat ovat lähinnä huviveneilijöiden käytössä, mutta jokea pitkin pääsee risteilemään kahdesti päivässä myös kahvila-jokilaiva Carolinellä. Narva-Jõesuuta pitää kotisatamanaan myös matkapurjevene Tütarsaare Aino, joka tekee enintään 15 hengen retkiä mm. Toilaan ja Narvaan sekä osallistuu usein Viron pohjoisrannikon eri festivaaleille yms. tapahtumiin. Tiesitkö, että vene on saanut nimensä laivamestari Lasse Kiiskin kotipaikan eli Suomenlahden kahden saaren, Suur ja Väike Tütarsaaren mukaan?
Mietittävää:
Suomenlahdella Venäjän aluevesillä olevan Suursaaren kiertäminen länsipuolelta pidentää Kotkan ja Narva-Jõesuusta noin 15 km päässä sijaitsevan Sillamäen välistä matka-aikaa lähes puolellatoista tunnilla. Lähtisitkö siitä huolimatta matkaan, jos uusi laivayhteys luotaisiin kaupunkien välille?
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Itä-Virumaan luonto on monipuolinen yhdistelmä meriluontoa, rantajyrkänteitä ja erämaita. Luontoon pääsee parhaiten tutustumaan maakunnan lukuisilla luontopoluilla ja retkeilyalueilla. Vinkkaamme kymmenen kohdetta Itä-Viron luontoon.
Itä-Virun maakunnan luontoa hallitsee neljä täysin erilaista ympäristöä: Euroopan neljänneksi suurin järvi
Itämeren kauniista ranta-alueista Narvan lahti sekä Narvanjoen suu eli viron kielellä Narva-Jõesuu olivat tunnettuja jo Venäjän tsaarien aikakaudella. Tuolloin tämä Pietarin aristokraattien kesäinen kohtauspaikka edusti
Itä-Virumaalla sijaitsee sekä Viron korkein että vesimäärältään mahtavin putous, mutta myös koko joukko virtaukseltaan vaatimattomampia putouksia ja koskia, joilla ei ehkä ole asiaa ennätysten kirjoihin,
…eli viroksi Narva raekoda on lyypekkiläisen rakennusmestarin Georg Teuffelin suunnittelema julkisrakennus, joka valmistuttuaan v. 1671 oli yksi ei pelkästään Itä-Virumaan vaan koko maan eli Viron
Tilaa Itä-Viron ystävien uutiskirje
