Itä-Virumaa on helteiden aikaan yksi Viron onnekkaimmista seuduista, sillä eri puolilta maakuntaa löytyy lukuisia upeita uimapaikkoja – mm. Pohjolan Rivieraksi nimitetty merenranta sekä Euroopan neljänneksi suurin järvi. Viime vuosina töitä on tehty paljon sen eteen, että auringonpalvojilla olisi mahdollisimman mukavat olot kesänviettoon. Paikallisen Põhjarannik-sanomalehden toimittajat katsastivat heinäkuun alussa maakunnan kuumimmat rannat.
Artikkelin vironkielinen alkuperäisteksti (ilmestyi 10.7.2021) on luettavissa vain Põhjaranniku-lehden tilaajien toimesta osoitteessa https://bit.ly/3i0Kzqo)
Tallinnalainen Priit on lomallaan kierrellyt VIron pohjoisrannikkoa perheineen, pääkaupungista Narva-Jõesuuhun asti. He ovat käyneet läpi kaikki autolla tavoitettavat paikat, vierailleet maakuntien rannikkokohteissa ja -kylissä, ja käsitys omista suosikeistakin on ehtinyt muodostua. ”Mielestäni parhaita paikkoja ovat Võsu ja Narva-Jõesuu”, Priit sanoo.
Narva-Jõesuun ranta houkuttelee monia valtavalla pituudellaan: 9 km verran hienoa hiekkaa Narvajoen suulta aina Udrian rantatörmälle ja sen juurella kohoaville siirtolohkareille asti. Täällä voit valita rentoutumiseen joko lomahotellien aktiivisen ympäristön tai paeta yleisön hälinää rauhallisemmille auringonottopaikoille noin 5 km:n päähän taajamasta.
Vielä hieman etäämmältä on löydettävissä myös 400 metrin pituinen virallinen nudistiranta.
Pysäköinti on taitolaji
Narva-Jõesuun keskustaan ja rantaan on kätevintä saapua Narvan kautta, mutta ranta-alueen hiljaisempaan päätyyn kulkee reitti Udrian ja Merikülan kautta sivutietä pitkin.
Vapaan pysäköintipaikan löytäminen keskustasta voi ruuhka-aikoina olla haaste, kuten lomakohteille usein ominaista. Pysäköinti on maksullista 1.5.-30.9. (paitsi parkkikellolla ensimmäiset 30 min.). Iltakahdeksaan asti voimassa olevan päivälipun (3 EUR) voi ostaa J.Poska-kadun COOP-marketin luota automaatista kolikoilla. Tai jos sinulla on virolainen kännykkäliittymä, lähetä numeroon 1902 SMS muodossa “ABC123 NJ” (eli rek.nro ja NJ). Pyyhkimensulan alle ujutettu parkkisakko kustantaa 31 euroa.
Jos keskustan paikat ovat lohduttoman täysiä, ajavat monet lähemmäs Udriaa, maksullisen alueen ulkopuolelle. Siellä seisookin usein autoja loputtomassa rivissä tien varrella, mutta kyllä niiden välistä tyhjiäkin rakoja löytyy. Tien varrelta vie polkuja rantaan, joskin läpi hyttysiä ja paarmoja kuhisevan rantametsikön.
Hyvin hoidettu ranta
Narva-Jõesuun virallinen ja parhaiten hoidettu ranta on noin 1,1 km pitkä. Varusteinaan on pukukoppeja, penkkejä, roskakoreja ja useita suihkuja. Kylmää vesijohtovettä ammentavien suihkujen ympärillä leikki usein lapsia ämpäreineen ja kastelukannuineen.
Keskellä rantaa kohoaa hengenpelastustorni lämpötilatauluineen ja uintilupaa (tai -kieltoa) osoittavine lippuineen. Keltaiselle varoitus- ja punaiselle kieltovärille osat viittaavat kintaalla.
Maksulliset kiinteät wc-tilat sijaitsevat kahden merelle johtavan kadun varrella – Pargi-kadun wc:llä on päivystävä siivoaja ja kolikkovaihtaja paikalla koko päivän klo 21:een, Hanhi-kadun wc:n ovi aukeaa kolikoilla. Pankkikortti täällä ei käy, joten osa auringonpalvojista pistäytyykin tarpeillaan lähimetsässä ja pusikoissa.
Rantakadulla – aivan hietikon reunalla – on useita juomia sekä välipaloja myyviä kioskeja, joissa käyvät kaikki maksuvälineet. Viihtyisä ravintola Meretare ja sen takana kylpylähotelli Meresuun rantabaari näkyvät kauas veden rajaa pitkin kulkeville. Niiden välissä, hieman dyynien taakse piiloutuneena sijaitsee vielä perheyrittäjävetoinen kahvila Albatross.
Vilkkaimpien viikonloppujen aikaan voivat halukkaat myös vuokrata rannalta varusteita vesiaktiviteetteja varten – vesijettejä ja suppilautoja. Meresuun ranta-alueella on myös kaksi rantalentopallokenttää.
”Mukava pieni paikka”
Levät ovat Narva-Jõesuun rannalla näkyvin harmi tiettyihin aikoihin vuotta. Aika ajoin niitä lilluu vedessä, satunnaisesti ajautuvat myös tuoksahtaviksi kasoiksi rannalle. Mutta on ranta-alue täysin levätönkin toisinaan.
Narva-Jõesuun rannasta on hyvä huomioida sen ennalta-arvaamattomuus: harvoin voi etukäteen tietää onko vesi kylmää vai ei, sää tuulinen vai vakaa ja meri kuohupäisen aallokkoinen vaiko lähes peilityyni. Jopa rantaviiva muuntuu täällä päivittäin, hiekkamatalikot kohoavat vedestä ja katoavat taas syvyyksiin jonkin ajan kuluttua. Kaikkeen varautujat voivat selvittää reaaliaikaisen tilanteen kahvila Albatrossin verkkokamerasta.
Perheensä kera Narva-Jõesuussa lomaa viettävä Dmitri, joka jututtaessamme nimitti itseään varsin vaateettomaksi matkailijaksi, kertoo olevansa kaikkeen tyytyväinen. ”Kyllä, kaikki on vastannut odotuksiamme täysin”, mies sanoo ja lisää, että Narva-Jõesuun rannan etuina ovat sen pituus ja luonnon aitous.
Positiivisesti 2000-luvulta alkaneeseen rantaelämän kehitykseen suhtautuu myös Narvasta rentoutumaan tullut historioitsija ja opas Aleksandr Openko. Hän on työnsäkin puolesta tutkinut muinoin Hungerburgiksi kutsutun lomakohteen historiaa. ”Onhan toisaalta toki selvää, että infrastruktuurin suhteen me emme ole täällä kuin Pärnussa”, hän toteaa.
”Narva-Jõesuu on hyvä kohde ekomatkailijalle, täällä on paljon kaunista luontoa. Sitä arvostettiin jo sata vuotta sitten ja sitä arvostetaan yhä. Tämä on mukava pieni paikka.”
