...eli viroksi Narva raekoda on lyypekkiläisen rakennusmestarin Georg Teuffelin suunnittelema julkisrakennus, joka valmistuttuaan v. 1671 oli yksi ei pelkästään Itä-Virumaan vaan koko maan eli Viron ensimmäisistä barokkityylisistä taloista. Vaikka sen rakenteellisissa yksityiskohdissa on vaikutteita myös ruotsalaisesta ja italialaisesta arkkitehtuurista, on ylväänä läpi vuosisatojen ja kriisien seissyttä rakennusta ja taivaan puoleen sen ullakolta kohoavaa tornia arvostettu sekä ihailtu ”kadonneen Narvan” helmenä.
Raatihuoneen historia ulottuu 1600-luvulla Ruotsin valtakuntaan kuuluneessa Narvassa v. 1659 sattuneeseen suureen tulipaloon. Koska valtakunnankansleri Axel Oxenstierna suunnitteli Narvalle annettavaksi kuningaskunnan toisen pääkaupungin roolia (Tukholman rinnalla), aloitettiin kaupungissa kuningas Kaarle XI:n käskystä useita rakennushankkeita. Tarjolla olikin tulipalossa syntyneiden vapaiden rakennuspaikkojen ohella avokätistä rahoitusta.
Arkkitehti Teuffel esitteli tulevan raatihuoneen pienoismallin Narvan raadille v. 1665. Rakennustyöt alkoivat kolmea vuotta myöhemmin, ja talo valmistui pääpiirteiltään v. 1671. Sen jälkeen julkisivun ja sisustuksen viimeistely jatkui vielä tovin, mm. pääportaikon (1681) ja pääoven yläpuolisen, veistoksilla koristellun portaalikehyksen (1686) osalta.
Aikanaan raatihuone oli vain yksi Narvan monista, kaupunginmuurilla ympäröidyssä vanhankaupungissa sijainneista barokkityylisistä mahtirakennuksista. Sen edustalla olevan Raatihuoneentorin ympärille kohosivat mm. pörssihuone, kaupungin apteekki sekä lukuisia vauraiden ruotsalaisten porvarien asuintaloja. Sen jälkeen tammikuussa 1919, kun Viron vapaussodassa puna-armeija oli lyöty Narvasta takaisin joen taakse suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen avulla, Raatihuoneen edessä järjestettiin saavutusta juhlistanut paraati.
Narvan vanhakaupunki tuhoutui käytännössä maan tasalle Toisen maailmansodan pommituksissa v. 1944. Myös raatihuone kärsi huomattavia vaurioita – torni, ulkokatto ja suuri osa kerroksien välisistä rakenteista sortuivat, mutta raivaamisen sijasta yhtenä ainokaisista kaupunginosan rakennuksista se korjattiin takaisin käyttökuntoon. Entisöinnin jälkeen, kulttuuri- ja nuorisotoimen tiloiksi muutettuna raatihuoneen nimeksi annettiin 30.12.1963 neuvostoajan hengessä Narvan Pioneerien palatsi.
Myös Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen v. 1991 tilat pysyivät useita vuosia nuorisotoimen käytössä – nyt tosin Narvan Lasten luovan keskuksen nimisenä ja yleiseltä kunnoltaan varsin rapistuneessa asussa. Raatihuoneen toisen kerroksen suuressa salissa oli pitkään – aina suurremontin alkuun asti nähtävillä 1:100-mittakaavainen eli lähes 200 m2 kokoinen pienoismalli sodan aikaa edeltäneestä Narvan vanhastakaupungista. Pahvista 20 vuoden aikana yksityiskohtaisesti askarrellut liki 500 taloa – joiden joukossa luonnollisesti Raatihuone itsekin – ovat nyt esillä Narvan museon taidegalleriassa Vestervalli-kadulla.
Kesäkuussa 2023 jälleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa remontoitu ja avattava raatihuone sisältää kaupungin ylimmän hallinnon eli kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen työtilat. Niiden ohella rakennuksen suuressa salissa voidaan järjestää erilaisia edustustilaisuuksia, juhlavia vastaanottoja ja siviilivihkimisiä. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Narvan matkailutoimiston yleisöpalvelupiste, ja sen yhteyteen on kesän lopulla valmistumassa vierailijat aikamatkalle Narvan vanhaankaupunkiin kuljettava elämyshuone. Holvikattoisen kellariin on valmisteltu tilat kahvila-ravintolatoimintaa varten.
Viron museoviraston eli Muinsuskaitseametin rakennusperintötarkastaja Madis Tuuder viittasi keväällä 2023 ETV:n haastattelussa siihen, kuinka 350-vuotias arvorakennus ”ansaitsee tiloihinsa selkeän identiteetin luojia – jos ei ihan pelkistettyä Narva-henkisyyttä, niin joka tapauksessa jotakin sellaista, mitä ei Tartosta eikä Tallinnasta ole löydettävissä”. Sanoihin on helppo yhtyä aikana, jolloin naapuristaan vain joenuoman erottamalla EU:n ulkorajalla sijaitseva kaupunki viestii sloganissaankin: ”Narva – Eurooppa alkaa täältä”.
”Muistellen Uuno Kailaan tuttuja säkeitä rajasta, joka railona aukeaa, harvaan tai tuskin yhteenkään toiseen kaupunkiin ne sopivat niin hyvin kuin Narvaan” (Pekka Linnainen 28.10.2022) — Piir nagu jää lõheneb / Ees Aasia, Ida / Taga Läänt ja Euroopat / Hoian, valvur, seda – Uuno Kailas, Piiril/Rajalla, 1931
