Vuodesta 2018 lähtien ovat Ratvan pulputtavat noitakaivot Alutagusen kunnassa tarjonneet vertailupohjaa Harjumaan maakunnan Kosen kunnassa olevalle Tuhalan noitakaivolle.
Tuhalan noitakaivon muinaisajoista peräisin olevaa vesileikkiä voi seurata yhdestä päivästä pariin viikkoon vuodessa, kun karstialueen maanalainen joki alkaa kevättulvien aikaan nostaa vettä maanpinnalle.
Kiiklan kylän lähellä suihkuavat Ratvan noitakaivot ovat sen sijaan palavankiventeollisuuden lahja. Putkilähteet tehtiin siksi, että liiallinen vesi olisi saatu johdetuksi suljetuista Virumaan kaivoksista pois. Tätä varten porattiin kaivostunnelin katon läpi kaksi läpimitaltaan puolimetristä ja suunnilleen 40 metrin syvyistä reikää. Putkilähteistä purkautuva vesi liikkuu aiemmin puhdistetun ojan ja puron kautta jokiin ja päätyy Suomenlahteen pelastaen siten ympäröivät pellot ja metsät hukkumiselta.
Ylivirtausta varten poratut reiät alkavat Tuhalan noitakaivon tapaan kiehua juuri kevättulvien aikaan.
Uusi nähtävyys
Ratvan noitakaivoista on muodostunut Itä-Virumaan uusi nähtävyys ja jotta niille pääsisi paremmin, on kaivosyritys rakentanut niiden lähelle jopa pysäköintialueen.
Varsin pian sen jälkeen, kun Ratvan noitakaivot ”käynnistyivät”, Itä-Virumaan talviuimarit löysivät ne ja aloittavat siellä oman kesäkautensa. Itsekin kokeilin ”uutta spata” ja voin kokemuksesta vahvistaa: veteen meno on turvallista ja pohja on luja, lämpötila huhtikuun keskellä ihoa nipistävät viisi astetta.
Keho lämpeni uudelleen Oravan tilan pyörillä olevassa saunassa, joka tällä kertaa oli pysäköity pulppuavan uima-altaan viereen, mutta joka voi yhtä hyvin tarjota saunanautintoja teollisuusympäristössä Aidun louhoksessa tai jonkin luonnonkauniin Kurtnan järven luona. Ratvan noitakaivot ovat saunan omistajan ja oppaan Priit Oravan vakuutuksen mukaan kuin avannon ja lämpenevän järven välimuoto.
Jos itse ei halua luonnon porealtaaseen mennä, voi kaivosta nauttia hienona näkymänä. ”Siinä missä Tuhalassa vesi virtaa yli äyrään, niin Ratvassa se suihkuaa metrin korkeuteen. Näin silloin, kun kaivoskäytävät puristavat kevättulvan aikaan mahtavan pauhun saattavana vettä ulos”, Priit Orav vertailee. Kesäksi Ratvan noitakaivot kuitenkin kuivuvat.
Noitakaivokierros
Se, joka on jo päässyt noitakaivojen aaltopituudelle, voi vilkaista myös Jõhvin kunnan Kosen kylän lähellä sijaitsevaa Sannikun kolminkertaista eli triplanoitakaivoa. Se on syntynyt jo ennen Ratvan noitakaivoja, joskin samasta syystä – liiallisen veden hallituksi johtamiseksi kolmea putkea pitkin ylös maanpinnalle Ahtmen kaivoksesta sen sulkemisen jälkeen.
”Niin suurta suihkuvoimaa kuin mitä Ratvalla voi aistia, en ole Kosella nähnyt, mutta sen sijaan vesi virtaa siellä lähes vuoden ympäri”, tietää Priit Orav paikallisena kertoa.
Oman virallisen nimensä tekolähteet ovat saaneet Sannikun purolta, jonka kautta liiallinen vesi johdetaan Pühajõkeen. ”Nyt siellä virtaa maan alta esiin huomattavasti vähemmän vettä kuin alkuvuosina, mutta silti kyseessä on Viron ainoa ympäri vuoden toimiva noitakaivo”, sanoo maantieteilijä Mait Sepp.
Myös runsasvetisiä Sannikun putkilähteitä käydään keväisin katsomassa, mutta niitä on Kosen takaa metsästä hankalampi löytää kuin Ratvan noitakaivoja. Alku on helppo: tulee ajaa Jõhvista Koselle ja RMK:n (valtion metsätalouskeskuksen) toimiston luona kääntyä kylään. Sitten pitää ajaa kylän läpi metsään vievälle tielle ja liikkua eteenpäin noin puolitoista kilometriä suoraan. Oikean metsälinjan luona on valtionmetsien kyltti. Jos saavutte rautatielle, olette eksyneet ja teidän tulee ajaa noin 400 metriä takaisin. Perille päässeitä tervehtii kolme kupolin muotoista suihkukaivoa.
SIRLE SOMMER-KALDA,
Kirjoittaja on alueellisen sanomalehti Põhjarannikun toimittaja
