Narva

Palavankiventeollisuus on lahjoittanut Itä-Virumaalle omat noitakaivonsa

Ratva nõiakaevud kevadise suurvee ajal
Sisällys

Vuodesta 2018 lähtien ovat Ratvan pulputtavat noitakaivot Alutagusen kunnassa tarjonneet vertailukohdan ikivanhalle Harjumaalla sijaitsevalle Tuhalan noitakaivolle.

Tuhalan noitakaivon muinaisajoista peräisin olevaa vesileikkiä voi vuosittain seurata yleensä parista päivästä pariin viikkoon, kun karstialueen maanalainen joki alkaa kevättulvien aikaan nostaa vettä maanpinnalle.

Itä-Virossa Kiiklan kylän lähellä suihkuavat Ratvan noitakaivot ovat sen sijaan palavankiventeollisuudelta peritty ja takuuvarmasti useiden viikkojen tai jopa kuukauden aikaikkunalla toimiva lahja alueen matkailulle. Putkirakenteiset lähteet tehtiin kaivosyhtiön toimesta siksi, että liiallinen lumien sulamisvesi saataisiin johdetuksi pois nyt jo käytöstä suljetuista Virumaan kaivoksista. Tarkoitusta varten porattiin kaivostunneliin sen katon läpi kaksi läpimitaltaan puolimetristä ja suunnilleen 40 m syvyistä reikää. Noitakaivosta ylös purkauduttuaan vesi virtaa oja- ja puroverkoston kautta jokiin, päätyen lopulta Suomenlahteen ja säästäen siten kaivosaluetta ympäröivät pellot ja metsät jokavuotiselta vettymiseltä.

Ylivirtausta varten poratut reiät alkavat Tuhalan noitakaivon tapaan kiehua juuri kevättulvien aikaan. 

Ratva nõiakaev kevadise suurvee ajal

Uusi nähtävyys 

Ratvan ”tupla- tai kaksoisnoitakaivosta” on parissa vuodessa muodostunut Itä-Virumaan uusi nähtävyys ja jotta niiden luo pääsisi vaivattomasti, on kaivosyritys rakentanut lähistölle jopa pysäköintialueen.

Varsin pian sen jälkeen, kun Ratvan noitakaivot aktivoituivat, Itä-Virumaan talviuimarit löysivät ne ja viettävät siellä nyt oman kesäkautensa avajaisia – tai pitäisikö sanoa talvikautensa lopettajaisia? Itsekin kokeilin tätä ”uudenlaista luonnonkylpylää” ja voin vahvistaa: veteen meno on turvallista ja pohja on luja. Veden lämpötila on huhtikuun keskellä ihon kihelmöimään panevat viisi astetta.

Kastautumisen jälkeen keho lämpeni Oravan matkailutilalta tuodussa peräkärrysaunassa, joka blogin kirjoittamiseeen aikaan oli pysäköity pulppuavan noitakaivon viereen, mutta joka tarjoilee toisinaan löylynautintoja myös seudun yleisötapahtumissa, Aidun louhoksella tai Kurtnan järvialueella ryhmätilauksista riippuen. Ratvan noitakaivot ovat saunan omistajan ja seutuoppaan Priit Oravan sanojen mukaan kuin talviavannon ja kevätauringon lämmössä paistattelevan järven välimuoto.

Jos luontoäidin poreallas ei houkuttelekaan astumaan veteen, voi esitystä nauttia hienona näkymänä. ”Siinä missä Tuhalassa veden voidaan sanoa virtaavan yli äyräiden, niin Ratvassa se toisinaan suihkuaa yli metrinkin korkeuteen – kaivoskäytävät kun nostattavat kevättulvan aikaan vettä ylös mahtavan pauhun saattelemana”, Priit Orav vertailee. Kesään mennessä Ratvan noitakaivot kuivuvat.

Noitakaivokierros

Kun nyt kerran tarinassa päästiin noitakaivojen aaltopituudelle, vilkaistakoon myös Jõhvin kunnassa Kosen kylän lähellä olevaa Sannikun TRIPLAnoitakaivoa. Se on itse asiassa syntynyt jo ennen Ratvan noitakaivoja, mutta samasta syystä – liiallisen veden johtamiseksi hallitusti Ahtmen suljetusta kaivoksesta ylös.

”Niin suurta suihkuvoimaa en Sannikussa ole nähnyt kuin mitä Ratvalla on, mutta täällä vesi sen sijaan virtaa ja pulppuaa ylös maan sisuksista lähes ympäri vuoden”, tietää Priit Orav paikallisena kertoa.

Oman virallisen nimensä tekolähteet ovat saaneet Sannikun purolta, jonka kautta liiallinen vesi johdetaan Pühajõkeen. ”Nykyisin kaivosta virtaa esiin huomattavasti vähemmän vettä kuin porausten jälkeisinä alkuvuosina, mutta kyseessä on silti Viron ainoa lähes ympärivuotinen noitakaivo”, sanoo maantieteilijä Mait Sepp.

Myös runsasvetisiä Sannikun putkilähteitä käydään keväisin katsomassa läheltä ja kaukaa, mutta niiden luo metsään on hankalampaa suunnistaa kuin Ratvan noitakaivoille. Alku on helppo: tulee ajaa Jõhvista Kosen suuntaan ja kääntyä RMK:n (Viron valtion metsätalouskeskuksen) toimiston luota kylään. Sen jälkeen on ajettava kylän läpi metsään vievälle tielle ja liikkua suoraan eteenpäin vielä noin 1,5 km. Oikealla hakkuulinjan luona on nähtävissä valtionmetsien kyltti. Jos ajatte rautatielle asti, olette ajaneet oikean kohdan ohi eli palatkaa noin 400 m takaisin. Perille päässeitä tervehtii lumoava näky kolmine kupolin muotoisine suihkulähteineen.

SIRLE SOMMER-KALDA,

Toimittaja sanomalehdessä Põhjarannik

Jaa
Suositukset