Itä-Virumaa on helteiden aikaan yksi Viron onnekkaimmista seuduista, sillä eri puolilta maakuntaa löytyy lukuisia upeita uimapaikkoja – mm. Pohjolan Rivieraksi nimitetty merenranta sekä Euroopan neljänneksi suurin järvi. Viime vuosina töitä on tehty paljon sen eteen, että auringonpalvojilla olisi mahdollisimman mukavat olot kesänviettoon. Paikallisen Põhjarannik-sanomalehden toimittajat katsastivat heinäkuun alussa maakunnan kuumimmat rannat.
Artikkelin vironkielinen alkuperäisteksti (ilmestyi 10.7.2021) on luettavissa vain Põhjaranniku-lehden tilaajien toimesta osoitteessa https://bit.ly/3i0Kzqo)
Sillamäen sydämessä sijaitseva ranta houkuttelee meren ääreen sekä paikallisia että naapurikaupunkien asukkaita.
Ranta on kaupungilta vain kävelyetäisyyden päässä, mutta pysäköintialueella on silti paljon autoja. ”Ajattelimme mennä Narva-Jõesuuhun, mutta tien päälle ehdittyämme päätimmekin pysähtyä tänne: vesi on täällä lämmintä, ranta matala ja lasten leikkeihin on tarjolla hiekkaa – mitäpä sitä muuta tarvitsisi lyhyelle lomalle?” totesi Kohtla-Järveltä muutamaksi tunniksi Sillamäen rantaan saapunut perhe.
Niin uskomattomalta kuin se neuvostoaikaisen uraanirikastamon ja “suljetun kaupungin” taustoja ajatellessa tuntuukin, Sillamäe oli aikoinaan suosittu lomakohde. On mahdollista, että ranta näytti tuolloin hyvinkin erilaiselta. Tällä hetkellä se sijaitsee lähes kaupungin sydämessä, ja näkymä on jopa hämmästyttävä: toisella suunnalla näköpiirissä on satama, toisella taasen Narva-Jõesuu.
Rannalta on pelkistetyn oloinen, siltä puuttuu moderni varustus. Näimme vain yhden, jo arvokkaampaan ikään ehtineen pukukopin ja rauniot, jotka kohoavat hiekasta sen lähistöllä – ehkäpä vanhan rantakahvilan jäännökset. Rannalle on tuotu roskasäiliöitä, joista muistuu mieleen vanha (ja huono) puujalkavitsi: “Roskakori on astia, jonka ohi on tarkoitus heitellä roskia”. Olkoon tässä kohtaa sanottu, ettemme silti nähneet yhtäkään roskaa aivan rannalla.
Vieraiden hyvinvointia pidetään silmällä
Rantavahdit eli hengenpelastajat tekevät myös Sillamäen rannalla valmiustyötään. Rantavahtien rakennuksen vierellä hulmusi vihreä lippu ja lämpötilataulu kertoi ihmeitä: ilma 27 ja vesi 23 astetta. Ei ihan jokapäiväinen ilmiö näillä seuduilla…
Kapeahko hiekkaranta, jota pitkin voi veden äärellä kävellä, on sekoitus hiekkaa ja terävähköjä pikkukiviä. Siten siellä on mukavinta kävellä kengät jalassa. Rannalla ei ole wc-tiloja, ja se on huomioitava miinukseksi. Parin sadan metrin päähän pysäköintialueelle sen sijaan on pystytetty bio-kuivakäymälöitä, joten hädän tullen apu on suhteellisen lähellä. Käymälöiden vierellä on myös tyhjien juomapullojen ja -tölkkien keräyskontti.
Sillamäen pitkää rantaviivaa kutsutaan vanhaksi rannaksi, mutta uuttakin ranta-alueelta löytyy. Alkukeväästä rannalla kunnostettiin 200-300 m pituinen kaistale, joka kulkee loppuvuodesta 2020 rakennetun uuden kävelykadun eli promenadin reunustaa. Täällä uusia pukukoppeja on kolme kappaletta ja aurinkoa voi asettua ottamaan valinnan mukaan joko hiekalle, liuskekivitasojen päälle tai terassimaisille puutasoille. Arkipäivinä rannalla on vähän väkeä, viikonloppuisin selvästi enemmän.
”Jotenkin silmäni ei ole vielä tottunut tähän uuteen osaan”, pohdiskelee paikalla haastateltu Igor Vlassov. ”Täällä on kylläkin todella kaunista ja lapset voivat leikkiä promenadin reunaan pystytetyillä kiipeilytelineillä – heille on siis tarjolla viihdettä. Mutta aika suuri miinus on wc:n puute kävelykadulta. Lähistöllä ei ole myöskään kahviloita tai kioskeja, joten janoon ja nälkään on varauduttava omalla vesipullolla ja välipaloilla. Olisi hienoa, jos joku yrittäjä toisi tänne kioskivaunun, josta saisi ostaa jäätelöä ja juotavaa.”
