SUURKATSAUS: Millaisia ovat Itä-Virumaan uimarannat? - Ida-Virumaa

 

 

 

SUURKATSAUS: Millaisia ovat Itä-Virumaan uimarannat?

 

 

 

JAGA

Share on facebook
Share on whatsapp
Share on email

Itä-Virumaa on helteiden aikaan yksi Viron onnekkaimmista seuduista, sillä eri puolilta maakuntaa löytyy lukuisia upeita uimapaikkoja – mm. Pohjolan Rivieraksi nimitetty merenranta sekä Euroopan neljänneksi suurin järvi. Viime vuosina töitä on tehty paljon sen eteen, että auringonpalvojilla olisi mahdollisimman mukavat olot kesänviettoon. Paikallisen Põhjarannik-sanomalehden toimittajat katsastivat heinäkuun alussa maakunnan kuumimmat rannat.

Artikkelin vironkielinen alkuperäisteksti (ilmestyi 10.7.2021) on luettavissa vain Põhjaranniku-lehden tilaajien toimesta osoitteessa https://bit.ly/3i0Kzqo

NARVA-JÕESUU – loputon hiekkaranta aivan kuin Italiassa!

Tallinnalainen Priit on lomallaan kierrellyt VIron pohjoisrannikkoa perheineen, pääkaupungista Narva-Jõesuuhun asti. He ovat käyneet läpi kaikki autolla tavoitettavat paikat, vierailleet maakuntien rannikkokohteissa ja -kylissä, ja käsitys omista suosikeistakin on ehtinyt muodostua. ”Mielestäni parhaita paikkoja ovat Võsu ja Narva-Jõesuu”, Priit sanoo.

Narva-Jõesuun ranta houkuttelee monia valtavalla pituudellaan: 9 km verran hienoa hiekkaa Narvajoen suulta aina Udrian rantatörmälle ja sen juurella kohoaville siirtolohkareille asti. Täällä voit valita rentoutumiseen joko lomahotellien aktiivisen ympäristön tai paeta yleisön hälinää rauhallisemmille auringonottopaikoille noin 5 km:n päähän taajamasta.

Vielä hieman etäämmältä on löydettävissä myös 400 metrin pituinen virallinen nudistiranta.

Pysäköinti on taitolaji

Narva-Jõesuun keskustaan ja rantaan on kätevintä saapua ​​Narvan kautta, mutta ranta-alueen hiljaisempaan päätyyn kulkee reitti Udrian ja Merikülan kautta sivutietä pitkin.

Vapaan pysäköintipaikan löytäminen keskustasta voi ruuhka-aikoina olla haaste, kuten lomakohteille usein ominaista. Pysäköinti on maksullista 1.5.-30.9. (paitsi parkkikellolla ensimmäiset 30 min.). Iltakahdeksaan asti voimassa olevan päivälipun (3 EUR) voi ostaa J.Poska-kadun COOP-marketin luota automaatista kolikoilla. Tai jos sinulla on virolainen kännykkäliittymä, lähetä numeroon 1902 SMS muodossa “ABC123 NJ” (eli rek.nro ja NJ). Pyyhkimensulan alle ujutettu parkkisakko kustantaa 31 euroa.

Jos keskustan paikat ovat lohduttoman täysiä, ajavat monet lähemmäs Udriaa, maksullisen alueen ulkopuolelle. Siellä seisookin usein autoja loputtomassa rivissä tien varrella, mutta kyllä niiden välistä tyhjiäkin rakoja löytyy. Tien varrelta vie polkuja rantaan, joskin läpi hyttysiä ja paarmoja kuhisevan rantametsikön.

Hyvin hoidettu ranta

Narva-Jõesuun virallinen ja parhaiten hoidettu ranta on noin 1,1 km pitkä. Varusteinaan on pukukoppeja, penkkejä, roskakoreja ja useita suihkuja. Kylmää vesijohtovettä ammentavien suihkujen ympärillä leikki usein lapsia ämpäreineen ja kastelukannuineen.

Keskellä rantaa kohoaa hengenpelastustorni lämpötilatauluineen ja uintilupaa (tai -kieltoa) osoittavine lippuineen. Keltaiselle varoitus- ja punaiselle kieltovärille osat viittaavat kintaalla.

Maksulliset kiinteät wc-tilat sijaitsevat kahden merelle johtavan kadun varrella – Pargi-kadun wc:llä on päivystävä siivoaja ja kolikkovaihtaja paikalla koko päivän klo 21:een, Hanhi-kadun wc:n ovi aukeaa kolikoilla. Pankkikortti täällä ei käy, joten osa auringonpalvojista pistäytyykin tarpeillaan lähimetsässä ja pusikoissa.

Rantakadulla – aivan hietikon reunalla – on useita juomia sekä välipaloja myyviä kioskeja, joissa käyvät kaikki maksuvälineet. Viihtyisä ravintola Meretare ja sen takana kylpylähotelli Meresuun rantabaari näkyvät kauas veden rajaa pitkin kulkeville. Niiden välissä, hieman dyynien taakse piiloutuneena sijaitsee vielä perheyrittäjävetoinen kahvila Albatross.

Vilkkaimpien viikonloppujen aikaan voivat halukkaat myös vuokrata rannalta varusteita vesiaktiviteetteja varten – vesijettejä ja suppilautoja. Meresuun ranta-alueella on myös kaksi rantalentopallokenttää.

”Mukava pieni paikka”

Levät ovat Narva-Jõesuun rannalla näkyvin harmi tiettyihin aikoihin vuotta. Aika ajoin niitä lilluu vedessä, satunnaisesti ajautuvat myös tuoksahtaviksi kasoiksi rannalle. Mutta on ranta-alue täysin levätönkin toisinaan.

Narva-Jõesuun rannasta on hyvä huomioida sen ennalta-arvaamattomuus: harvoin voi etukäteen tietää onko vesi kylmää vai ei, sää tuulinen vai vakaa ja meri kuohupäisen aallokkoinen vaiko lähes peilityyni. Jopa rantaviiva muuntuu täällä päivittäin, hiekkamatalikot kohoavat vedestä ja katoavat taas syvyyksiin jonkin ajan kuluttua. Kaikkeen varautujat voivat selvittää reaaliaikaisen tilanteen kahvila Albatrossin verkkokamerasta.

Perheensä kera Narva-Jõesuussa lomaa viettävä Dmitri, joka jututtaessamme nimitti itseään varsin vaateettomaksi matkailijaksi, kertoo olevansa kaikkeen tyytyväinen. ”Kyllä, kaikki on vastannut odotuksiamme täysin”, mies sanoo ja lisää, että Narva-Jõesuun rannan etuina ovat sen pituus ja luonnon aitous.

Positiivisesti 2000-luvulta alkaneeseen rantaelämän kehitykseen suhtautuu myös Narvasta rentoutumaan tullut historioitsija ja opas Aleksandr Openko. Hän on työnsäkin puolesta tutkinut muinoin Hungerburgiksi kutsutun lomakohteen historiaa. ”Onhan toisaalta toki selvää, että infrastruktuurin suhteen me emme ole täällä kuin Pärnussa”, hän toteaa.

”Narva-Jõesuu on hyvä kohde ekomatkailijalle, täällä on paljon kaunista luontoa. Sitä arvostettiin jo sata vuotta sitten ja sitä arvostetaan yhä. Tämä on mukava pieni paikka.”

Narva-Jõesuu rand
Hengenpelastustorni tietotauluineen ja lippuineen. Kuva ja teksti: Ilja Smirnov


TOILA – syötävää on, olisipa wc:itäkin

Kun joku alkaa puhua Toilan rannasta, toteavat tietäjiksi itseään tituleeraavat heti: “Siellähän on vesi lähes aina kylmää!” Se on tosin useinkin huuhaa-myytti.

Toilan ranta-alueella kesäveden lämpötila riippuu kieltämättä paljon tuulen suunnasta. Kylmintä vesi on itätuulen puhaltaessa, mutta ei silloinkaan aina. Pikku vinkki: Jos olet saapunut rantaan ja haluat arvioida veden lämpötilaa silmämääräisesti, niin muista tämä – samea tai leväiseltä vaikuttava vesi tarkoittaa lämmintä, kirkas ja läpinäkyvä puolestaan viileämpää.

Lämpötila vaihtelee

Totta on se, että Toilassa ilman lämpötilalla ei ole niin suurta merkitystä veden lämpöasteisiin. On nimittäin havaittu sitäkin, että kun lämpömittari näyttää 27 astetta hellettä, voi vesi olla jopa alle kymmenasteista.

Toilan rannalle on myös luontaista pikkukivien kattama rantaviiva, joka veteen astumisen myötä muuttuu kuitenkin lähes heti pehmeäksi heikkapohjaksi.

Toilan ranta oli täkäläisille kunnanjohtajille pitkään kuin ruma ankanpoikanen, johon ei kiinnitetty paljoa huomiota. Rannalla on perinteisesti, jo vuosikymmenien ajan ollut paljon väkeä kauniilla säällä, mutta palvelut ovat olleet kuin kiven alla. Viime kesänä tilanne muuttui. Aiemmin lähinnä ruokaöljyssä kylpeneitä pelmeenejä ja valkosipulileipää tarjoilleen satamakrouvin tiloissa avasi ovensa hienostuneempi ravintola Toila Mereresto, jonka hinnat saattavat äkkiseltään tuntua rapsakoilta, mutta huomioitaessa paikan sijainti ja terassilta avautuvat upeat näköalat, voidaan kaiken hyvinkin todeta kuuluvan hintaan. Esim. hampurilainen täällä maksaa 9,50 €, salaatti noin 8 €, olut 3 € ja talon käsityölimonadi 3,50 €. Hienommat pääruoat ovat hintaluokkaa 14-18 €.

Toisaalta he, jotka eivät ravintolasta niin välitä, voivat ottaa jäätelöä ja kahvia viereisestä rantapaviljongista. Lisäksi rannan äärellä pysäköi kaksi katuruoka-autoa, joista voi ostaa niin grillikanaa kuin jäätelöäkin.

Toilan rannan wc-tilanne on sen sijaan vähän oudompi tarina. Rannalla on vain yksi bajamaja-tyyppinen ulkokäymälä, jota monet eivät halua ymmärrettävästi käyttää. Samaan aikaan on rantapaviljonkiin ja läheisen pyörätien varteen rakennettu EU-rahoilla kunnolliset vesivessat, mutta ainakin katselmuspäivänä ne olivat jostain syystä lukittu kiinni. Toki Mererestossa on olemassa wc asiakkaidensa käyttöön.

Lentiskentät, ulkokuntosali ja paljon muuta

Rannalla on kaksi lentopallokenttää, ulkokuntosali sekä keinut, jotka ovat ahkerassa käytössä kauniilla säällä. Eikä alueen puhtaudessakaan ole ollut mitään valitettavaa: rantaa siivotaan joka päivä ja roskasäiliöitä on reilusti. Olemassa ovat myös pukukopit, joskin eräisiin niistä on unohdettu asentaa vaatekoukut seinälle.

Toilan ranta-alueella pysäköinti on maksullista. Päivälippu maksaa 5 €, ja summa maksetaan pysäköintilippumyyjälle. Ne, jotka eivät halua summaa kaivaa lompakostaan, voivat jättää autonsa noin kilometrin päässä olevalle ilmaiselle pysäköintialueelle ja kävellä rantaan puiston läpi. Tänä kesänä on rantaan johtavan kapean tien vierelle aloitettu myös kevyen liikenteen väylän rakentaminen, mikä tekee rantaan jalottelusta mukavampaa – sitten kun se valmistuu.

Paikkakuntalaiset rakastavat aurinkoa, mutta käyvät sitä palvomassa ns. vanhalla rannalla. Sen luo autolla ei pääse, mutta samasta syystä pienemmät väkijoukot ovat monien mieleen.

Toila rannas jäätisemüük
Toilan ranta ei jätä nälkäistä pulaan: jos ravintola ei houkuttelekaan, saa kioskilta aina jäätelöä. Kuva: Matti Kämärä – Teksti: Erik Kalda

KAUKSI – Peipsijärvessä polskivien suosikki

Vielä kymmenisen vuotta sitten Kauksin ranta-alueen kehityksestä vastasi pääosin luontoäiti. Nyt ovat loman viettäjille tarjottavat mukavuudet lisääntyneet huomattavasti.

Muistan vielä ajan, jolloin Iisakun kunnanhallitus ei ajanut Kauksin rannan asiaa painokkaasti, “koska kunnalle ei ole siitä mitään hyötyä. Ulkopaikkakuntalaiset lomailijat tuovat vain roskia ja ovat siten taakaksi kunnalle”.

Uusi rantarakennus on vuoden suurtapahtuma

Ei moinen asenne lomailijoita (tai heidän roskiaan) Kauksilta mihinkään kauneina kesäpäivinä ajanut – upeat dyynit, mäntymetsä ja hiekkarannan kultainen santa houkuttelivat yhä väkeä Jõhvistä, Rakveresta ja Tartosta asti.

Kunnan rakentaman rantarakennuksen avaamisesta tuli tänä vuonna iso tapahtuma: kuin jatkoa muutama vuosi sitten valmistuneelle puiselle kävelypolulle ja näköalatasanteille.

Rantarakennuksen pohjakerroksessa on pieni kahvila, jossa esim. olut maksaa 4 €, vesi 1,50 € ja kahvi 3 €. Tarjolla on myös salaatteja ja pikkusuolaisia. Tarkoitus on jatkossa avata suurempi ravintola talon toiseen kerrokseen, joka toimii tällä hetkellä kokoustilana.

Hän, ken haluaa kylläisempää vatsantäytettä, voi käväistä noutamassa naapurin lomakylän ruokalasta kokkien paikan päällä tekemiä kotiruokaklassikoita kuten lihamurekeannoksen (5 €). Kaikkea voi tulla nauttimaan rantatalon terassille, jolta avautuu huikea näkymä järvelle.

Pienempiäkin myyjiä on kesäsesongin aikaan kahden suuremman rakennuskokonaisuuden välissä. Heiltä saa ruokaa ja juomaa, esimerkiksi paistettua kuhaa lisukkeineen 7 €:lla.

Tyytyväiset kesälesket Jõgevalta

”Tämähän on meille kuin pieni meri”, sanovat kuin yhdestä suusta kolme iloista keski-ikäistä miestä, jotka ovat tulleet Peipsin rannalle lomailemaan Jõgevan kaupungista. He täsmentävät, että kotinurkilla ei ole mitään vastaavanlaista rantapaikkaa. Kauksin suosiosta kertoo sekin, että seurue sai varattua itselleen majoitukseksi vain lomakylän leirintäalueen pikkumökin. ”Täältä oli nyt vaikea löytää mitään, väkeä on liikkeellä etenkin viikonloppuisin.”

WC:iden osalta tilanne on hieman “fifty-sixty”. Rantarakennuksessa on moderni mukavuuslaitos, mutta sen käyttö maksaa yhden euron. Jo neuvostoajoista asti toimineen lomakylän ruokalan takana on myös ulkovessa, mutta vain lomakylän asiakkaille. Heidän, jotka eivät halua maksaa tai majoittua, on tyydyttävä bajamaja-tyyppiseen ulkokäymälään, joka on pystytetty metsään lasten leikkikentän lähistölle. Pari vuosi sitten uimaranta sai varusteikseen myös uudet puiset pukukopit.

Ranta ja sen ympäristö ovat puhtaita. Pysäköinti kesäaikaan (01.06.-31.08.) maksaa 3 €, ja summa maksetaan lippuautomaattiin käteisellä. Veloitus jatkuu keskiyöhön asti, eli jos ajatus on piipahtaa vain nopealla iltauinnilla klo 22:n aikaan mutta maksu unohtuu, voi lasinpyyhkijän alta löytyä 30 €:n virhemaksu. Vain paikallisille asukkaille pysäköinti on ilmaista.

Kauksi uus rannahoone
Keväällä Kauksiin valmistunut rantarakennus on aloittanut toimintansa vasta osittain.  Kuva ja teksti: Erik Kalda

SILLAMÄE – rannalle astelemaan kengät jalassa!

Sillamäen sydämessä sijaitseva ranta houkuttelee meren ääreen sekä paikallisia että naapurikaupunkien asukkaita.

Ranta on kaupungilta vain kävelyetäisyyden päässä, mutta pysäköintialueella on silti paljon autoja. ”Ajattelimme mennä Narva-Jõesuuhun, mutta tien päälle ehdittyämme päätimmekin pysähtyä tänne: vesi on täällä lämmintä, ranta matala ja lasten leikkeihin on tarjolla hiekkaa – mitäpä sitä muuta tarvitsisi lyhyelle lomalle?” totesi Kohtla-Järveltä muutamaksi tunniksi Sillamäen rantaan saapunut perhe.

Niin uskomattomalta kuin se neuvostoaikaisen uraanirikastamon ja “suljetun kaupungin” taustoja ajatellessa tuntuukin, Sillamäe oli aikoinaan suosittu lomakohde. On mahdollista, että ranta näytti tuolloin hyvinkin erilaiselta. Tällä hetkellä se sijaitsee lähes kaupungin sydämessä, ja näkymä on jopa hämmästyttävä: toisella suunnalla näköpiirissä on satama, toisella taasen Narva-Jõesuu.

Rannalta on pelkistetyn oloinen, siltä puuttuu moderni varustus. Näimme vain yhden, jo arvokkaampaan ikään ehtineen pukukopin ja rauniot, jotka kohoavat hiekasta sen lähistöllä – ehkäpä vanhan rantakahvilan jäännökset. Rannalle on tuotu roskasäiliöitä, joista muistuu mieleen vanha (ja huono) puujalkavitsi: “Roskakori on astia, jonka ohi on tarkoitus heitellä roskia”. Olkoon tässä kohtaa sanottu, ettemme silti nähneet yhtäkään roskaa aivan rannalla.

Vieraiden hyvinvointia pidetään silmällä

Rantavahdit eli hengenpelastajat tekevät myös Sillamäen rannalla valmiustyötään. Rantavahtien rakennuksen vierellä hulmusi vihreä lippu ja lämpötilataulu kertoi ihmeitä: ilma 27 ja vesi 23 astetta. Ei ihan jokapäiväinen ilmiö näillä seuduilla…

Kapeahko hiekkaranta, jota pitkin voi veden äärellä kävellä, on sekoitus hiekkaa ja terävähköjä pikkukiviä. Siten siellä on mukavinta kävellä kengät jalassa. Rannalla ei ole wc-tiloja, ja se on huomioitava miinukseksi. Parin sadan metrin päähän pysäköintialueelle sen sijaan on pystytetty bio-kuivakäymälöitä, joten hädän tullen apu on suhteellisen lähellä. Käymälöiden vierellä on myös tyhjien juomapullojen ja -tölkkien keräyskontti.

Sillamäen pitkää rantaviivaa kutsutaan vanhaksi rannaksi, mutta uuttakin ranta-alueelta löytyy. Alkukeväästä rannalla kunnostettiin 200-300 m pituinen kaistale, joka kulkee loppuvuodesta 2020 rakennetun uuden kävelykadun eli promenadin reunustaa. Täällä uusia pukukoppeja on kolme kappaletta ja aurinkoa voi asettua ottamaan valinnan mukaan joko hiekalle, liuskekivitasojen päälle tai terassimaisille puutasoille. Arkipäivinä rannalla on vähän väkeä, viikonloppuisin selvästi enemmän. 

”Jotenkin silmäni ei ole vielä tottunut tähän uuteen osaan”, pohdiskelee paikalla haastateltu Igor Vlassov. ”Täällä on kylläkin todella kaunista ja lapset voivat leikkiä promenadin reunaan pystytetyillä kiipeilytelineillä – heille on siis tarjolla viihdettä. Mutta aika suuri miinus on wc:n puute kävelykadulta. Lähistöllä ei ole myöskään kahviloita tai kioskeja, joten janoon ja nälkään on varauduttava omalla vesipullolla ja välipaloilla. Olisi hienoa, jos joku yrittäjä toisi tänne kioskivaunun, josta saisi ostaa jäätelöä ja juotavaa.”

Sillamäe rand
Sillamäen asukkaat ovat saaneet uuden palasen rantaa ajanviettopaikakseen, mutta lomailua tukevaa infraa ei vielä ole. Kuva: Peeter Lilleväli – Teksti: Irina Kiviselg

LIIMALA – kielletystä rannasta kansan lemmikiksi

Kun Kiviõlin ex-pormestari ja vuosien 2005-2011 kansanedustaja Tiit Kuusmik lähti lapsuudessaan Liimalan rantaan uimaan, nappasivat Neuvostoliiton rajavartijat hänet ja ystävänsä kiinni itse teosta. Vartioasemalla pojat pantiin kuorimaan perunoita rangaistukseksi kielletylle ranta-alueelle “tunkeutumisesta”. Tänään samalla rannalla perunoita kuorii tyylikkään ravintola Tuliveen keittiöhenkilökunta, ottaen ystävällisesti vastaan kaikki rantaelämän ja hyvän ruoan rakastajat.

Lüganusen kunnassa sijatseva Liimalan julkinen uimaranta on sikäli erityinen, että sen kehittämisen on ottanut tehtäväkseen ranta-alueella Tuliveen ravintola-, majoitus- ja museotoimintaa harjoittava yksityisyrittäjä. Onpa rakennuskompleksiin valmistunut myös näkötornikin.

Suosio yhä kasvussa

Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen, kun Neuvostoliiton rajavartijat olivat lähteneet, Liimala oli aluksi paikallisten suosima rantakohde. Kaunis hietikko on sittemmin kerännyt kehuja pidempimatkalaisiltakin vierailta eri puolilta Viroa.

Kävimme Liimalassa heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Vaikka alueelle on rakennettu useampia pysäköintialueita, olivat ne nyt ääriään myöten täynnä ja siksi autoja oli jätetty jopa kauemmas rantaan tuovat kapean ajotien varteen.

Pysäköinti on täällä ilmaista. Pukukoppeja rannalla on, joskin niiden käyttäjät voivat joutua pieniin vaikeuksiin, koska kopeissa ei ole vaatekoukkuja. Ranta itsessään on pehmeää hiekkaa, mutta jos veteen aikoo Tuliveen rakennusten kohdalta tai niiden takaa, on merenpohja varsin epämiellyttävän kivikkoista. Paikalliset tietävät kertoa, että hiekkapohjaa löytyy parin sadan metrin päästä lännestä, Aserin suunnalta.

Pysäköintikö ongelma?

”Liimalassa viime vuosina tehty työ on fantastista, mutta pysäköintiongelma on kieltämättä aika merkittävä”, Tiit Kuusmik sanoo.

Rantalomailijat voivat hyödyntää ravintola Tuliveen WC:tä, joskin rannalle on pystytetty myös ulkokäymälä. Lapsia varten rantaan on tehty pieni leikkipaikka, ja alueelta on löydettävissä myös rantalentopallokenttä.

Ravintolassa pääruoasta joutuu pulittamaan 9-15 €, keitto maksaa 5 €, kannullinen vettä 2 €, olut 3,00-3,60 € ja kahvi 2,50 €.

Kun vuosia sitten soitin työasioissa tuolloiselle kansanedustaja Tiit Kuusmikille – aikeenani selvittää, miten Riigikogun eli parlamentin jäsenet työskentelevät kesäisin, sain hänet käsiini juurikin Liimalan rannalta. Kuusmik vastasi silloin leikillään, että on tullut paikan päälle äänestäjiä tapaamaan, koska kesäkuumallahan he ovat juurikin rannassa. Näyttääkin siltä, ​​että Liimala on vuosien mittaan yhä suositumpi paikka äänestäjien keskuudessa.

Liimala rand
Liimalan hiekkaranta on useiden kilometrien pituinen, ja viime vuosina se on kohonnut paikallisten lemmikistä myös maakunnan ulkopuolelta saapuvien suosioon.  Kuva ja teksti: Erik Kalda

AA – uudistamatta luonnonvarainen sopukka

Kohtla-Järven kaupungin lähellä, Ontikan ja Sakan  kartanoiden tuntumassa sijaitsee uimaranta, jonka nimi on lyhyt ja ytimekäs Aa. Vaikka bussit eivät ole pysähtyneet täällä enää vuosiin eikä rantaa ole varustettu lomailijoiden mieleisin mukavuuksin, kokoontuu veden ääreen arkisinkin paljon auringonpalvojia.

Aan rannan lähelle on syntynyt kuin luonnostaan epävirallinen sorapintainen parkkipaikka, joka oli käyntimme hetkellä täynnä autoja. Osat ryömivät maastureillaan puiden siimekseen varjoon, toiset taas etsivät metsäteitä ja -polkuja vielä lähemmäs veden ääreen päästäkseen. Ennen rantaan ajo oli kiellettyä, nyt kukaan ei estä yrittämästä.

Rantaniityn nurmi on leikkaamatta, auringonpalvojat ja vesipedot ovatkin tallanneet maastoon omat polkunsa. Menneistä loistokkaammista ajoista muistuttavat vain entisen wc:n ja rantakahvilan lähes täysin lahonneet puuseinät.

Rantaa itsessään ei säännöllisesti huolleta, mutta hiekalla tai pensaissa ei näy roskia. ”Kyllä täällä roskaamistakin tapahtuu, mutta minä ja kaltaiseni hyväntekijät tulemme aina paikalle tyhjien muovipussien kera ja keräämme pois vietäväksi sen, mitä “hajamielisemmät” ovat jälkeensä tänne unohtaneet”, kertoo Kohtla-Järveltä rannalle lekottelemaan tullut Riina.

Muutama vuosi sitten Lüganusen kunta solmi omistamaansa ranta-aluetta koskevan huoltosopimuksen erään yhtiön kanssa, joka olikin aluksi aktiivinen – leikkasi puita ja pensaita merinäköalaa peittämästä, ja kunnosti teitäkin jonkin verran. Myöhemmin rutiinit ja hoito ovat alkaneet luisua sormien välistä, koska kunta ei ole erityisemmin ollut kiinnostunut rannan kehitysajatuksista kuten sähkö- ja vesijohtoverkon vetämisestä. Raha ei riitä investointeihin.

Tällä kesäkaudella Aan ranta onkin lähinnä luonnonvarainen sopukka, sellaisenaankin paikallisten suosima.

AA rand, ristsõnades palju küsitud AA
Aan rannassa aikaansa viettävien mukaan tuntuu siltä, kuin tänä kesänä suuria kiviä olisi entistä enemmän. Kuva: Peeter Lilleväli – Teksti: Irina Kiviselg

JOAORG – vaatimattomasti miljoonan arvoinen näköala

Narvajoen virkistyspuisto eli Joaorg ja sen kaupunkiranta Narvassa eivät ole yhtä suosittuja kuin Narva-Jõesuun merellinen uimaranta. Mutta tälläkin rannalla on valttikorttinsa – yli miljoonan euron arvoiset näkymät rajalinnoituksille ja ympäristöön.

Joaorgin rantahietikko ei ole kovin leveä. Koska rannan ympäristö on valtioiden rajalinjalla kulkevaa vesistön osaa, on uinti luvallista vain pääjoesta erilleen kaivetussa haaraumassa.

Aivan rannan vierellä kohoaa kohti taivaita kaksi upeaa puolustusrakennelmaa – Narvan ja Ivangorodin linnoitukset. Reilut viisi vuotta sitten uimarannan tarpeisiin rakennettiin modern, etäisesti pyramidia muistuttava rantarakennus. Töiden yhteydessä rannan kaltevuutta muutettiin ja paikalle kuljetettiin reilusti hienoa hiekkaa, mutta sadevesi on vuosien myötä alkanut huuhtoa sitä pois. Siksi lisähiekan kuljetus ja tasoitetyöt ovat muuttuneet jokavuotiseksi rutiiniksi. Ranta on alkanut myös ruohottua.

Olosuhteet ovat ajaneet kaikkein vaativimmat lomailijat Narva-Jõesuuhun, mutta on Joaorgista iloa yhä lukuisille uimareille ja auringonpalvojillekin. Lähistön asukkaat astelevat rantaan jopa uima-asuissaan, mutta näkymät houkuttelevat paikan päälle kauempaakin tulijoita. 

Peruspalvelut ja rantavahdit olemassa

Rannalla pukukopit ovat vajonneet hieman vinoon, mutta ne ovat olemassa – samoin kuin riittävä määrä roskakoreja ja jopa pari juomavesihanaakin. Rantavahdit päivystävät paikalla ja seuraavat tornistaan yleisöä sekä uimareita aamusta iltaan.

Kaikkein nuorimmille lomaseikkailijoille ei rannassa ole valitettavasti erityisiä nähtävyyksiä tai aktiviteetteja – mutta nauttiahan aina voi hiekasta, vedestä ja auringosta ihan sellaisenaankin.

Kaupungin herrat toivoivat rantarakennnuksen toisen kerroksen houkuttelevan paikalle ravintolayrittäjän, mutta suunnitelmaan ei ole vielä tarttunut kukaan. Sisäänkäynnin luota kioskista voi kuitenkin ostaa pientä juotavaa ja hiukopalaa. Rantatalon wc on käytettävissä 0,40 €:n hintaan,ja rakennuksen tiloihin on pesiytynyt vuokralle suosittu kuntosali.

Rannan läheisyydessä on parikin ilmaista parkkipaikkaa, joten pysäköintihuolia ei Narvan rannan vierailijoiden tarvitse tuntea.

Narvan kaupunginhallituksen valvomana jokiveden laatua tarkkaillaan erikseen myös uimarannan osalta. Takavuosina pieniä ongelmia aiheutti uintiin tarkoitetun alan heikohko veden virtausvaihtuma. Sen jälkeen vettä pääuomasta johtavat salaojat puhdistettiin ja tilanne onkin parantunut – uintivesi ei ole enää “kukkinut” läheskään entiseen malliin.

Vuonna 2021 käynnistyvät Narvan rantapromenadin pidennystyöt. Pieni ala rajajoen ranta-aluetta kadottaa sen myötä osan luonnonmukaisuudestaan, mutta suuressa mittakaavassa kaupunkilaiset ja vieraat tulevat varmasti hyötymään hankkeesta.

Narva Joaoru rand
Joaorgin rannalta avautuva näkymä on tuttu myös takavuosilta Viron viiden kruunun setelistä.  Kuva ja teksti: Ilja Smirnov

 

VAATA VEEL