Tiesitkö, että Itä-Virosta löytyy eniten ennätyspaikkoja? Tarton yliopisto toteutti keväällä ja kesällä 2020 kartoituksen, joka vahvisti asian – Viron luonnollisten ja ihmisen luomien ennätysten suurin keskittymä sijaitsee juuri Itä-Virumaan maakunnassa!
Itä-Virumaalla luonto ja ihminen ovat yhdessä luoneet jotakin todella poikkeuksellista: alueelta kartoitettiin yhteensä 34 ennätyspaikkaa, jotka tekevät maakunnasta todellisen löytöretkeilijän unelmakohteen. Ne kaikki löytyvät nyt myös ennätyspaikkojen kartalta. Jo 19 ennätystä on merkitty myös maastoon ja ne on helppo löytää.
Tässä blogissa esittelemme kaikki 19 ennätyspaikkaa. Tule ja koe, kuinka poikkeuksellinen Itä-Viro on!
1. Aa – Viron ristisanapääkaupunki
Kylä nimeltä ”Aa” on ensimmäinen Viron paikkakuntien nimiluetteloissa, ja sana Aa on myös ensimmäinen sana tietosanakirjoissa. Vuonna 2019 Aa valittiin Viron ristisanapääkaupungiksi. Voittaja ratkaistiin kymmenen ristisanatehtävissä yleisimmin esiintyvän paikannimen joukosta. Nimi Aa voi ristisanassa viitata Pohjoisrannikolla sijaitsevaan kaksikirjaimiseen kylään, sen kartanoon tai rantaan, joka on paikallisten keskuudessa hyvin rakastettu lomapaikka.
Aa:n kylä mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1242 Tanskan veroluettelossa (Taani hindamisraamat). Tuolloin käytettiin nimeä Hazæ. Vuosisatojen aikana on esiintynyt useita nimimuotoja, kuten Häcke, Haka ja Haküll. Tuskinpa nämä nimet olisivat kiehtoneet ristisanatehtävien laatijoita yhtä paljon kuin nimi Aa.
P.s. “Aa” esiintyy usein myös puhekielessä huudahduksena, joka ilmaisee oivaltamista tai huomaamista.
2. Viron Kaivosmuseo – Viron syvin museo
Viron kaivosmuseo on erityinen museo siitä syystä, että se sijaitsee kahdeksan metriä maan alla. Kun lähtee etsimään Viron syvintä museokokemusta, kannattaa kuitenkin muistaa, että kaivoskäytävissä lämpötila on ympäri vuoden noin kahdeksan astetta. Kosteutta, viileyttä ja pimeyttä vastaan auttavat kaivostyöläisen takki sekä tieto siitä, että pian pääsee takaisin päivänvaloon. Toisin oli kaivostyöläisillä, jotka viettivät maan alla kokonaisen työpäivän.
Museon erityispiirre ovat entiset kaivostyöläiset, jotka toimivat oppaina sekä yhä toimivat koneet.Oppaat ovat samalla myös korjaajia, jotka pitävät porakoneet, kuormaajat ja kaivoskoneet käyttökunnossa ja käynnistävät ne vierailun aikana. Näitä voimakkaita koneita käytettiin Kohtlan kaivoksessa aina sen sulkemiseen saakka vuonna 2001.
Yhä tänäkin päivänä voi ajaa maanalaisella kaivosjunalla. Maanalainen rautatie on säilynyt enää vain museossa – toimivissa kaivoksissa kaivostyöläiset kuljetetaan työpaikoille nykyisin kuljetusautoilla.
P.s. Entisen räjähdevaraston tiloihin Toilan kunnan koululaiset ovat rakentaneet Viron syvimmän pakohuoneen, joka valittiin vuonna 2025 Itä-Virumaan parhaaksi uudeksi seikkailuksi.
3. Kiviõlin seikkailukeskuksen vaijerirata – Viron pisin vaijerirata
Kiviõlin seikkailukeskuksen vaijerirata on todellinen vetonaula. Viron pisin ilmalento on 600 metriä pitkä ja se alkaa keinomäen huipulta, joka muuten on yksi Baltian suurimmista ihmisen tekemistä mäistä. Vauhti voi nousta jopa 80 kilometriin tunnissa. Lopussa vauhtia hidastaa jarrujärjestelmä. Vaijerilasku on yhtä aikaa aikaa adrenaliinintäyteinen mutta myös turvallinen elämys. Noin 30 sekunnin ajan voi tuntea, miltä todellinen vapaus maistuu!
Kiviõlin seikkailukeskuksen 90 metriä korkealta keinomäeltä voi laskea alas myös maasturilla, polkupyörällä ja tuubilla. Kaikki nämä ovat osa koko perheen seikkailupuistoa, jossa tekemistä löytyy kaikenikäisille.
Talvella Kiviõli tunnetaan Baltian maiden pisimmistä rinteistä koostuvana hiihtokeskuksena. Laskettelusuksilla ja lumilaudalla voi laskea neljää 400–700 metrin pituista rinnettä. Aloittelijoille on lisäksi kaksi harjoittelurinnettä.
P.s. Kiviõlin seikkailukeskus on malliesimerkki kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä. Öljyliuske-teollisuuden jätteestä syntynyt suuri tekomäki tarjoaa nyt huimaavia elämyksiä, ja sen sisään varastoitunutta lämpöä hyödynnetään fiksusti palvelurakennuksen lämmittämisessä.
4. Aidun soutukanava – Viron ainoa ihmisen rakentama olympiamittainen soutukanava
Vuonna 2012 Aidun avolouhoksessa lopetettiin kaivostoiminta, kun öljyliuskevarat ehtyivät. Sen jälkeen maanpinta tasoitettiin ja metsitettiin, ja alueelle rakennettiin syvennys soutukanavalle. Pumppaamojen sulkemisen jälkeen louhoksen kuljetustiet täyttyivät vedellä. Näin muodostui omaleimainen, kampamainen keinotekoisten vesialtaiden järjestelmä.
Teollisuusmaiseman uusiokäytön ansiosta Aidussa toimii nykyään vesiseikkailukeskus. Sen keskiössä on Viron ainoa ihmisen rakentama olympiamittainen soutukanava. Lisäksi Aidussa on kymmeniä kilometrejä kanavia, joissa voi soutaa, meloa ja harrastaa moottoriveneilyä. Wakeboard-puisto houkuttelee paikalle vauhdikkaiden vesilajien ystäviä. Uimassa voi käydä ulkoaltaassa
P.s. Kaivinkoneiden muovaama, jännittävä louhosmaisema on myös retkeilijöiden paratiisi. Aluetta voi tutkia jalkaisin, maastopyörällä tai adrenaliinintäyteisellä louhossafarilla.
5. Kohtla-Järve – Viron ensimmäisen öljytehtaan sijaintipaikka
Kohtla-Järvellä sijainnut Viron ensimmäinen öljytehdas on kuvattu myös vuonna 1935 käyttöön otetussa 100 kruunun setelissä. Se kertoo siitä, kuinka tärkeä oma öljyteollisuus oli nuorelle valtiolle. Ensimmäinen öljytorni on säilynyt tähän päivään asti.
Aluksi öljyliusketta käytettiin vain kiinteänä polttoaineena, mutta vuodesta 1920 lähtien tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli öljyntuotanto, jotta öljyliuskeelle saataisiin enemmän lisäarvoa. Vuonna 1921 tasavallan hallitus päätti rakentaa Kohtlaan suuremman öljyliuskeöljytehtaan, joka aloitti toimintansa vuonna 1924.
Öljytehtaasta saatu raaka-aine soveltui esimerkiksi laivojen ja vetureiden polttoaineeksi. Raakaöljyn tislaamisen sivutuotetta bitumia käytettiin kattotervana, ja mineraaleihin sekoitettuna sitä voitiin käyttää myös teiden asfaltointiin.
P.s. Öljyteollisuuden jatkokehityksen avain oli öljyliuskebensiinin tuotanto, jonka avulla haluttiin vähentää valtion riippuvuutta tuontiöljystä. Öljyliuskebensiiniä ja öljyliuskeöljyä onnistuttiin myös viemään ulkomaille. Esimerkiksi saksalaiset sotalaivat käyttivät tätä polttoöljyä.
6. Kohtla-Järve – ensimmäisen teollisen öljyliuskekaivoksen sijaintipaikka
Ensimmäiset kirjalliset viittaukset “palavaan kiveen” löytyvät jo 1700-luvulta, jolloin tutkijat alkoivat myös tutkia sitä. Tutkimukset osoittivat, että öljyliusketta voidaan käyttää sekä kiinteänä polttoaineena että nestemäisen polttoaineen tuotantoon. Tieto ei kuitenkaan heti johtanut käytännön toimiin.
Öljyliuske alkoi kiinnostaa Venäjän imperiumia vasta ensimmäisen maailmansodan aikana syntyneen polttoainekriisin vuoksi, kun kivihiilen toimitukset vaikeutuivat.
Vuonna 1916 aloitettiin ensimmäisten koekaivantojen tekeminen paikassa, jossa nykyisin sijaitsee Kohtla-Järven Järven kaupunginosa. Niistä kaivettu öljyliuske kuljetettiin 22 vaunulla Pietariin, missä kokeet antoivat hyviä tuloksia. Jo samana vuonna alettiin nykyisen Kohtla-Järven alueelle suunnitella ensimmäistä öljyliuskeen avolouhosta.
P.s. Ensimmäinen maanalainen kaivos aloitti kuitenkin toimintansa muutaman kilometrin päässä Kukrusessa. Öljyliusketta kaivettiin siellä käsin jo 1870-luvulla, kun kartanonherra Robert von Toll käytti sitä viinatehtaan uunissa. Öljyliuskeen tieteellinen nimitys kukersiitti onkin peräisin Kukrusen kartanon saksankielisestä nimestä Kuckers.
7. Valasten putous – Viron korkein vesiputous
Valasten putouksen tarkasta korkeudesta on erilaisia arvioita. Rankkasateet kasvattavat sitä, kun taas sortumat voivat pienentää sitä. Pyöristettynä vesiseinämä on noin 30 metriä korkea, mikä tekee Valastesta neljä kertaa korkeamman kuin Jägala, joka on Viron levein vesiputous. Toisin kuin Jägala, Valaste ei kuitenkaan ole luonnollinen vesiputous, vaan se syntyi maankuivatustöiden seurauksena ja saa vetensä Kaasikväljan kuivatusojasta eli Valasten ojasta.
Valasten putous kohisee Baltian klintin korkeimmalla ja näyttävimmällä osuudella – juuri Ontikalla, missä kalkkikivijyrkänne kohoaa 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Valasten putous tarjoaa vaikuttavimman näytelmän keväisen tulvaveden aikaan sekä talvella, kun putous ja sitä ympäröivät puut jäätyvät luonnon muovaamiksi jääveistoksiksi. Kesällä puolestaan voi ihailla tiheää ja rehevää rantametsää. Valastella voi kokea vuodenajasta riippuen joko jäämaailman tai melkein viidakkomaisen klinttimetsän tunnelman.
P.s. Parhaat näkymät putoukselle ja korkean rantajyrkänteen alla kasvavaan metsään avautuvat Valasten vaellus- ja luontopolun portaikolta, joka on rakennettu kalkkikivijyrkänteeseen. Sieltä näkee hyvin myös geologisen leikkauksen satojen miljoonien vuosien aikana muodostuneista kerroksista.
8. Jõhvin Mikaelin kirkko – Viron suurin keskiaikainen yksilaivainen maakirkko ja ainoa linnoituskirkko
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Jõhvin Pyhän Mikaelin kirkosta (Mihkli kirik) ovat 1300-luvulta, mutta rakennuksen erityispiirteet viittaavat vielä varhaisempaan alkuperään. Pyhäkkö on maalaiskirkoksi poikkeuksellisen suuri ja muistuttaa pikemminkin luostari- tai piispankirkkoa. Sitä on pidetty jopa Baltian maiden suurimpana yksilaivaisena kirkkona sekä Viron ainoana kirkkona, jota ympäröi vallihauta.
Ainutlaatuisia ovat myös kirkon alttarin alla sijaitsevat holvatut kellarit, jotka muistuttavat Kärknan ja Padisen luostarikirkkojen kryptoja. Yhdessäkään muussa Viron maalaiskirkossa ei ole vastaavia kellaritiloja. Nykyisin ne kuuluvat Jõhvin Mikaelin kirkon museolle, jossa esitellään kiinnostavia löytöjä ja tarinoita – muun muassa legendaa kahdesta veljeksestä, joista toinen tappoi raivon vallassa toisen ja rakensi katumuksissaan linnan sijaan kirkon.
Kyseessä on Viron ainoa linnoituskirkko, jota ympäröivät aikanaan rengasmuuri ja vallihauta. Kirkon ulkoreunaa kiersi puolustuskäytävä, ja tornissa on lukuisia ampuma-aukkoja. Rakennus muutettiin kuitenkin linnoituskirkoksi todennäköisesti vasta sen jälkeen, kun se oli tuhoutunut taistelussa vuonna 1367. Jõhvin linnoituskirkkoa piiritettiin Liivin sodan aikana kahdesti, ja se vallattiin ja tuhottiin 3. helmikuuta 1558.
P.s. Jõhvin Mikaelin kirkko on jäänyt historiaan myös siksi, että vuonna 1865 siellä järjestettiin Pohjois-Viron ensimmäinen ja koko Viron kolmas laulujuhla – samalla myös Viron ensimmäinen alueellinen laulujuhla. Jõhvin laulujuhla oli näin tärkeä välivaihe matkalla ensimmäiseen koko Viron yhteiseen laulujuhlaan.
9. Sillamäen keskusta – Viron parhaiten säilynyt 1950-luvun uusklassinen kaupunkikeskus
Toisen maailmansodan jälkeen useisiin Itä-Virumaan kaupunkeihin suunniteltiin uusklassiseen tyyliin rakennettuja keskustoja. Sodan jälkeinen köyhyys ei kuitenkaan mahdollistanut kaikkien näiden suurisuuntaisten suunnitelmien toteuttamista. Näyttävä kaupunkikeskus onnistuttiin rakentamaan vain Sillamäelle ja Kohtla-Järvelle.
Sillamäellä keskusta on säilynyt erittäin hyvin, ja se on nykyisin paras esimerkki 1950-luvun uusklassistisesta arkkitehtuurikokonaisuudesta, jonka keskipisteenä on näyttävä kulttuuritalo. Kaupunki on myös hyvä esimerkki siitä, miten luonnonolosuhteet ovat vaikuttaneet kaupungin suunnitteluun. Kaupunki on rakennettu paikkaan, jossa korkea klinttitörmä katkeaa ja muodostuu kulku merelle. Tämä geologinen erityispiirre tulee erityisen hyvin esiin leveissä portaissa, jotka laskeutuvat jyrkänteen päällä sijaitsevalta keskusaukiolta alas Mere-bulevardille. Näiden näyttävien portaiden vuoksi kaupunkia kutsutaan myös Itämeren Odessaksi.
P.s. Neuvostoaikana Sillamäelle pääsi vain erityisluvalla, sillä uraanin rikastamistehtaan yhteyteen rakennettu kaupunki oli niin salainen, ettei sitä merkitty edes karttoihin. Nykyään tämän salaperäisen kaupungin tarinaa kertoo Sillamäen museo.
Sillamäen uusklassinen kaupunkinäkymä avautuu parhaiten Mere-puistokadulta. Kuva: Kalev Lait
10. Sillamäe – Pohjois-Viron ensimmäinen kylpyläkaupunki
Voisi luulla, että Itä-Virumaan tunnetuin kylpyläkohde Narva-Jõesuu oli myös alueen ensimmäinen lajissaan. Todellisuudessa Sillamäellä oli siihen parinkymmenen vuoden etumatka. Sillamäe mainitaan lomapaikkana jo vuonna 1852. Kahdeksan kilometriä pitkä kylpyläalue sijaitsi merenrannalla Sõtkejoen ja Perjatsin puron välissä.
Lomailijoiden määrä alkoi kasvaa erityisen nopeasti sen jälkeen, kun vuonna 1870 avattiin rautatieyhteys imperiumin pääkaupunkiin Pietariin. Pohjois-Viron kaunis luonto houkutteli tänne yhä enemmän vierailijoita, ja alueelle syntyi myös muita kylpyläkohteita, kuten Narva-Jõesuu ja Meriküla.
Sillamäen kylpylän kukoistuskausi osui vuosisadanvaihteeseen. Parhaina kesinä täällä vietti lomaa 1500–1600 kesävierasta. Ensimmäisen maailmansodan aikana huvilarakennukset jäivät kuitenkin hoitamatta, eikä Viron itsenäistymisen jälkeenkään lomailu enää päässyt kunnolla vauhtiin. Ratkaiseva muutos alueen elämässä tapahtui vuonna 1928, kun Sillamäelle rakennettiin öljyteollisuutta. Sen jälkeen Sillamäe on tunnettu ennen kaikkea teollisuuskaupunkina.
P.s. Sillamäen kylpyläkaupunkiaikoina kaupungissa vieraili myös aikansa kuuluisuuksia, kuten säveltäjä Pjotr Tšaikovski ja nobelisti sekä tiedemies Ivan Pavlov.
11. Sillamäen tekojärvien kaskadi – Viron suurin korkeusero
Kurtnan järvialueelta alkava Sõtkejoki laskee 22 kilometrin päässä Sillamäen tekojärveen. Kaupungissa joki on padottu kolmella padolla Viron mittakaavassa ainutlaatuiseksi tekojärvien ketjuksi, jonka yhteinen padotuskorkeus on 11,65 metriä. Sillamäen tekojärvet muodostavatkin Viron suurimman korkeuseron omaavan tekojärvien kaskadin. Suurimman tekojärven pinta-ala on 30 hehtaaria ja keskisyvyys noin 7 metriä. Kalastajat saavat sieltä tavallisimmin ahventa, särkeä, haukea ja lahnaa. Vesialtaan jälkeen Sõtkejoki kulkee merenrantaa pitkin ja laskee mereen venevajoista tunnetun alueen kohdalla, jota paikalliset kutsuvat nimellä Shanghai.
Kaupungin lähellä on myös toinen vaikuttava, mutta luonnon muovaama porrasmainen kaskadi, Langevojan koski. Kaksiportainen koski saa vetensä lähteistä. Sen alapuolella uoma laajenee pieneksi kanjoniksi. Noin 300 metrin matkalla laskeva puro päätyy lopulta Sõtkejokeen. Putouksen viereen on rakennettu nuotiopaikka retkeilijöille.
12. Narva-Jõesuun ranta – Viron pisin merenrannalla sijaitseva hiekkaranta
Narva-Jõesuussa on Viron pisin merenrannalla sijaitseva hiekkaranta.Narva-Jõesuun ranta alkaa Narvajoen suulta ja jatkuu aina Udria-nimisen rantajyrkänteen ja siirtolohkareiden luo. Sen pituudeksi on mitattu 9,5 kilometriä. Vertailun vuoksi: kylpyläkaupunki Pärnun neljän rannan yhteispituus on vain 3,9 kilometriä, ja niistä on vain puolet hiekkarantaa.
Narva-Jõesuun pitkä ja leveä hiekkaranta tarjoaa kaikille mahdollisuuden löytää oma rauhallinen paikkansa. Ranta sopii erinomaisesti myös pitkiin kävelyihin, pyöräilyyn ja lumoavien auringonlaskujen ihailuun. Narva-Jõesuuta ei turhaan kutsuta tuhannen auringonlaskun kaupungiksi.
Narva-Jõesuun luonnonkauneus johti kylpylätoiminnan syntyyn 1870-luvulla. Nykyään lomakohteen tunnelmaan kuuluvat rantakahvilat, surffiklubi, pitkospuureitit, leikki- ja pallokentät, paikallisia makuja tarjoavat ravintolat sekä monipuolinen kesätapahtumien ohjelma.
P.s. Narva-Jõesuussa sijaitsee Viron itäisin majakka. Sen sijainti keskellä kaupunkia on jo sinänsä poikkeuksellinen – ja näkymät merelle, joelle, kaupunkiin sekä Narvajoen toiselle puolelle Venäjälle.
Kuvat: Dmitri Shutov, Sven Zacek
13. Narvan linnoitukset – Viron parhaiten säilynyt linnoitusjärjestelmä
Narvan keskustan bastionit ovat erinomainen esimerkki eri aikakausien puolustusrakenteista. Täällä voi nähdä rinnakkain Liivinmaan ritarikunnan aikana alkunsa saaneen linnan, keskiaikaisen kaupunginmuurin, jota on myöhemmin täydennetty rondeeleilla eli pyöreillä torneilla, sekä 1500–1600-lukujen bastioneja ja muureja suojaamaan rakennettuja kolmionmuotoisia ulkovarustuksia, raveliineja. Säilyneet ja restauroidut linnoitukset ovat todellisia sotahistorian ja arkkitehtuurin helmiä.
Kaupunkia ympäröivät maavallit ja muut puolustusrakenteet rakennettiin pääosin 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana. Ruotsalaisen sotainsinöörin ja arkkitehdin Erik Dahlbergin johdolla rakennettiin kuusi uutta bastionia, joista kaikki paitsi yksi ovat säilyneet. Kyseessä on Viron parhaiten säilynyt sen ajan bastionijärjestelmä.
P.s. Entisistä linnoitusrakenteista on nykyään tullut rajakaupungin matkailuvaltti. Narvan Hermannin linnassa toimii Narvan museo, ja myös suurin bastioni, Victoria, on avoinna vierailijoille. Sen kasemateissa eli tunnelimaisissa holvikäytävissä ja ruutikellarissa voi tutustua Narvan puolustusjärjestelmän historiaan.
14. Kreenholmin tehdas – Euroopan suurin teollisuuskompleksi 1800-luvulla
Vuonna 1857 Narvajoen saarelle perustettu Kreenholmin tehdas koostui vuosisadan loppuun mennessä jo viidestä tehtaasta ja oli yksi Euroopan suurimmista tekstiilin valmistajista – ellei jopa suurin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa työntekijöitä oli yli 10 000, ja tehtaasta oli tullut yksi maailman suurimmista tekstiiliyrityksistä.
Toisin kuin nykyään, Kreenholmin rakentamisen aikaan kiinnitettiin paljon huomiota myös teollisuusalueen ulkonäköön. Siksi entisen tekstiilijätin arkkitehtuuri tekee vaikutuksen vielä nykyäänkin. Kreenholmin mittakaava kiehtoo elokuvantekijöitä niin läheltä kuin kaukaa – jopa Hollywoodista asti. Vanhan kehräämörakennuksen sisäpiha ja pylvässali ovat puolestaan tulleet tutuiksi suurista tapahtumista, kuten Narvan oopperapäivistä.
P.s. Tällä hetkellä suljetulle teollisuusalueelle pääsee vain tapahtumien yhteydessä tai Narvan museon järjestämillä opastetuilla kierroksilla. Yksi kierroksista vie Joalan tehtaalle, jossa kellarista vesitornin huipulle noustessa avautuvat henkeäsalpaavat näkymät koko teollisuuskompleksiin.
15. Narvan tekojärvi – Viron suurin tekojärvi
Narvan tekojärvi rakennettiin 1950-luvun alussa vesivoimalan ja Narvan voimalaitosten tarpeisiin. Tätä varten Narvajoen uoma suljettiin Kreenholmin saaren yläpuolella betonisella ylivuotopadolla. Viimeisimpien mittausten mukaan tekojärven pinta-ala on 110 km², josta noin kuudesosa kuuluu Virolle.
Narvan tekojärven rannalla sijaitsee kanavaverkosto, jonka varrella on venevajoja. Tätä aluetta kutsutaan Narvan Venetsiaksi. Neuvostoaikana kanavien väliin oli houkuttelevaa rakentaa kesäasunto. Tuolloin veneellä saattoi lähteä kalastamaan tai marjaan ja sieneen myös Venäjän puolelle. Myös parikymmentä Viron puolella sijaitsevaa neliökilometriä tarjoavat kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen vapaa-aikaan.
Erikoisen näköiset venevajat ja mökit ovat paljon enemmän kuin pelkkiä veneiden säilytyspaikkoja: niissä asutaan, kalastetaan, hoidetaan puutarhaa ja saunotaan, grillataan ja vietetään juhlia. Vesielämään keskittynyt elämäntapa kiinnostaa sekä turisteja että taiteilijoita. Narvan taiteilijaresidenssin perinteeksi muodostunut kesäprojekti “Narva Veneetsia saatkond” tuo alueelle asumaan ja työskentelemään taiteilijoita.
16. Narvajoki – Viron saaririkkain joki
Narvajoki ei ole vain Viron ja Venäjän välinen rajajoki, vaan se on erityinen myös runsaan vesimääränsä ja saariensa vuoksi. Joessa ja sen tekojärvessä on yhteensä noin 120 saarta, joista monet ovat tosin väliaikaisia sedimenttikertymiä. Suurempia saaria on joessa noin kymmenen. Näistä suurin on Permiskülan saari, jolta on löydetty jopa harvinaisen liito-oravan elinympäristö. Narvajoen saarilla ei asu ihmisiä, mutta 1800-luvulla Kreenholmin saarelle rakennettiin suuri tekstiilitehdas.
Narvajoki on monien hydrologisten mittareiden perusteella Viron suurin joki. Se erottuu esimerkiksi suurimmalla virtaamallaan ja jättää vesimäärässä taakseen sekä Emajoen että Pärnujoen.
Narvajoessa sijaitsee myös koski, joka oli aikanaan ainakin vesimäärältään Viron suurin. Vuonna 1955 rakennetun vesivoimalan jälkeen Narvan koski on kuitenkin kuivunut. Vain keväisin Venäjä laskee toisinaan ylimääräistä vettä vanhaan jokiuomaan, jolloin kävijät voivat jälleen nähdä koskien kuohun.
P.s. Kesäisin Narvajoen maisemissa kulkee myös jokilaiva Caroline, joka liikennöi Narvasta Narva-Jõesuuhun ja takaisin.
17. Kolmen noidan kaivo – Viron ainoa ympäri vuoden toimiva noitakaivo
Harjumaalla sijaitseva Tuhalan noitakaivo tulvii vain keväisen tulvaveden aikaan, kun maanalaiseen jokeen syntyy vedenpainetta. Kosen metsissä sijaitseva Kolmen noidan kaivo toimii kuitenkin ympäri vuoden. Jos Tuhalan tilapäinen lähde on luonnonihme, niin Itä-Virumaan kolme kupolimaisesti pulppuavaa lähdettä ovat öljyliusketeollisuuden aikaansaannos. Putkilähteet rakennettiin vuonna 2005 johtamaan ylimääräinen vesi pois suljetusta Ahtmen kaivoksesta.
Kaivoskäytävän kattoon porattujen aukkojen ansiosta ylimääräinen vesi pääsee maan alta Sanniku-puron kautta Pühajokeen. Nykyään vettä virtaa maan alta selvästi vähemmän kuin alkuvuosina, mutta kyseessä on silti Viron ainoa ympäri vuoden toimiva noitakaivo.
P.s. Ratvan noitakaivo rakennettiin samasta syystä – johtamaan ylimääräinen vesi pois Virun kaivoksen sulkemisen jälkeen. Näiden keinotekoisten lähteiden ensimmäinen tehtävä on suojella ympäröiviä peltoja ja metsiä tulvilta, mutta keväisten tulvavesien aikaan ne tarjoavat myös kiehtovan näytelmän.
18. Vasknarvan aallonmurtajat ja pato – Viron suurimmat sisämaan vesirakenteet
Peipsijärven koilliskulmassa sijaitsevasta Vasknarvan kylästä alkaa Narvajoki. Aiemmin joen lähtökohta tukkeutui usein, sillä länsituulet ja joen virtaus kuljettivat järvestä sinne sedimenttejä. Tämän vuoksi alueelle saapui toisinaan myös niin sanottu viides vuodenaika eli tulvakausi. Esimerkiksi vuonna 1924 Vasknarvaa kohtasi valtava tulva.
Viides vuodenaika katosi 1930-luvulla, kun Viron valtio rakensi Narvajoen yläjuoksulle ainutlaatuisen vesirakenteiden järjestelmän. Joen länsirannalle rakennettiin neljä poikittaista aallonmurtajaa ja itärannalle virtausta ohjaava pato. Poikittaismurtajat kavensivat joen suuta, nopeuttivat virtausta ja keräsivät sedimenttiä niiden väliin.
Paras näkymä näihin Viron suurimpiin sisämaan vesirakenteisiin avautuu pohjoisimmalta aallonmurtajalta. Sinne pääsee Vasknarvan luostarikirkon takaa. Kun kävelee aallonmurtajan päähän, voi helposti tulla tunne kuin olisi saapunut maailman ääreen.
P.s. Kirkon luota alkaa myös Vasknarvan kylä. Vasknarvassa on lisäksi ritarilinnan rauniot ja kehittyvä satama. Sieltä alkaa myös Viron pisin hiekkaranta. Yhden aallonmurtajan kohdalle on vanhan rajavartiotornin paikalle rakennettu uusi näkötorni, josta avautuu upea näkymä järvelle ja joelle. Keväisin ja syksyisin sieltä on hyvä seurailla muuttolintuja.
19. Peipsijärven pohjoisranta – Viron pisin hiekkaranta
Peipsijärven pohjoisrannikolla sijaitsee Viron pisin hiekkaranta. Se kulkee yhtenäisenä Rannapungerjan ja Vasknarvan välillä 32 kilometrin matkan. Pituudellaan se päihittää jopa Kreikassa sijaitsevan Monolithin merenrannan, jota monet matkailutietolähteet mainostavat Euroopan pisimpänä hiekkarantana.
Peipsijärvi näyttääkin monin paikoin mereltä – suoraan ulapalle katsoessa ei näe sen loppua. Vaikka merituulen suolainen tuoksu puuttuu, sen korvaa miellyttävän lämmin uimavesi. Peipsin pohjoisrannikolta löytyy myös pehmeää “laulavaa” hiekkaa, korkeita dyynejä ja ilmavaa mäntymetsää.
Peipsin rannoista tunnetuin on Kauksi, jossa voi kävellä rantapromenadilla ja levähtää näköalatasanteilla. Kauksissa lomailijoita odottavat myös rantakahvila, telttailualueet, retkeilyreitit, majoitus- ja ruokapaikat sekä Viron nuorimman kansallispuiston, Alutagusen, vierailukeskus.
P.s. Talvella Peipsijärvi muuttuu hyvien jääolosuhteiden vallitessa suosituksi pilkkipaikaksi, joka houkuttelee kalastajia niin läheltä kuin kaukaakin. Keväisin voi toisinaan nähdä lähes maagisen näyn, kun kova tuuli kasaa ahtojäätä talojen korkuisiksi jäävuoriksi. Tätä luonnonilmiötä tullaan katsomaan ja valokuvaamaan kauempaakin.
Tapahtumatärppejä Itä-Viroon
Alkuvuoden ja kevään tapahtumatärppejä löydät Itä-Viron uudelta tapahtumasivulta.
Itä-Viro täynnä historiaa ja kulttuuria
Teollisuusmuseot: Kohtla-Järven palavan kiven museo, Viron kaivosmuseo
Historialliset museot: Iisakun museo, Sillamäen museo, Narvan museo, Narvan taidegalleria
Sotamuseot: Vaivara Sinimäkien museo
Syö hyvin Itä-Virossa
Jõhvi: Georgialainen ravintola Mimino
Kauksi: Kene Rannaresto
Mäetaguse: Rosen
Narva: Fama Keskuksen ruokakatu, Astri Keskuksen ravintolat
Narva-Jõesuu: Ravintola Meloodia, Kuurort
Saka: Ravintola Cliff
Toila: Mare Margareta, Mio Mare, Toila mereresto
Yövy hyvin Itä-Virossa
Kartanohotellit: Sakan kartano, Von Rosen Spa
Kylpylähotellit: Toila Spa Hotel, Meresuu Spa & Hotel, Narva-Jõesuu Medical Spa
Lomatalot ja hostellit: Karukellan lomatalo, Rosin lomatalo, Tuhamäen hostelli, Maidlan hostelli, Kauksin lomakylä, Kauksin lomatalo, Peipsi Villad, Toila Valge villa, Alutagusen terveysurheilukeskus
Kuinka tulla Itä-Viroon?
Itä-Viroon pääsee Tallinnasta helposti ja edullisesti junalla ja bussilla reilussa parissa tunnissa. Lue lisää tästä!
Jos kaipaat lisävinkkejä Itä-Viron matkallesi, tilaa Itä-Viron ystävien uutiskirje ja lue nettisivujamme, johon kokoamme tietoa alueen tapahtumista, käyntikohteista ja majoitusmahdollisuuksista. Voit myös seurata meitä somessa sekä Facebookissa että Instagramissa.
