Itä-Viron keskeisin maakunta eli Itä-Virumaa (viroksi Ida-Viru maakond) sijaitsee maan koillisosassa, Venäjän vastaisella rajalla Suomenlahden ja Peipsijärven välissä.
Matkaa Tallinnasta maakunnan itäisimpään pisteeseen, asukasmäärältään Viron kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Narvaan (53 625 asukasta v. 2023 alussa) on 211 km – eli vain aavistuksen verran enemmän kuin Helsingistä Tampereelle. Lännessä Itä-Viro alkaa sieltä mihin Lääne- eli Länsi-Virumaan maakunta päättyy – noin 130 km etäisyydellä Tallinnasta, päätieltä hieman sivuun jäävän Rakveren itäpuolelta.
Itä-Virumaa eroaa Viron muista maakunnista lähinnä asukkaidensa etnisen taustan ja/tai väestörekisteriin merkityn kansallisuuden puolesta. Toisen maailmansodan jälkeen alueelle sijoitettiin ja värvättiin paljon työväestöä eri puolilta Neuvostoliittoa. Siksi viron kieltä äidinkielenään puhuvia elääkin tänään seudulla noin 15%, vironvenäläisiä reilut 80% sekä muita kansallisuuksia noin 5% – heidän joukoissaan mm. ukrainalaisia, valkovenäläisiä mutta myös satakunta suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä.
Alueen talouselämä pohjautuu pitkälti teollisuuteen (kemia, metalli, konepaja, elektroniikka ja puu), energiantuotantoon sekä logistiikkaan, joskin vähittäiskaupan, palvelujen ja matkailunkin merkitys on viimeisten 10-15 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Myös opiskeluympäristönä Itä-Viro on monipuolistunut ja kansainvälistynyt 2000-luvulla – panoksensa kehitykselle ovat antaneet mm. Tarton yliopiston Narvassa toimiva sivutoimipiste, IT- ja ohjelmointialan uusi kansainvälinen kood/Jõhvi -teknologiakoulu sekä Viron sisäministeriön alainen koko maan turvallisuus-, pelastus-, rikosseuraamus- ja rajavalvonta-alan ammattikorkeakoulu Sisekaitseakadeemia eli The Estonian Academy of Security Sciences.
Maakunnassa sijaitsee koko joukko kiinnostavia luonto- ja arkkitehtuurinähtävyyksiä sekä Tarton yliopiston tutkijoiden kesällä 2020 kartoittamina peräti 34 Viron korkeinta, pisintä, vanhinta, suurinta, nuorinta tai muulla tavoin ennätyksellistä luonnonvoimien ja ihmiskäden luomaa kohdetta. Ei siis ihme, että Itä-Virumaa nimettiin Helsingissä vuoden 2019 Matkamessuilla yhdeksi maailman kahdestatoista piilossa (aiheetta) pysyneestä matkailuaarteesta.
Seudun monimuotoinen luonto ja maisemat jaottuvat maakunnan viiden kaupungin ja keskustaajaman (Narva, Narva-Jõesuu, Jõhvi, Kohtla-Järve ja Sillamäe) ympäristössä karkeasti neljään osaan:
- Suomenlahden jyrkkä törmärannikko putouksineen, joka
- laskeutuu itäpäädyssä liki 10 km pituiseksi hienohiekkaiseksi ranta-alangoksi. Käyskenneltäväksi sopivista hietikoista ja uimarannoista voi nauttia myös Euroopan viiden suurimman järven joukkoon kuuluvan Peipsijärven upealla 32 km pitkällä pohjoisrannalla;
- sisämaan ylänköalue, jonka maaperän runsaita luonnonvaraesiintymiä (mm. palavaakiveä, fosforiittia ja rakennushiekkaa) alueen kaivosteollisuus on hyödyntänyt likimain sadan vuoden ajan. Toiminnan myötä seudun maisemaan on muokkautunut monia sekä talvisin että kesäisin ulkoiluun ja seikkaluaktiviteetteihin hyödynnettyjä mäkiä ja vuonomaisia louhosalueita; sekä
- laajat, aina Peipsijärven rantaan asti ulottuvat Alutagusen metsät, suot ja Kurtnan järvialue, jolta löytyy yli 40 pikkujärveä ja joka kuuluu osittain Natura 2000 -hankkeen suojelualueisiin sekä syksyllä 2018 perustettuun, yli 43 000 hehtaarin laajuiseen Alutagusen kansallispuistoon.
Mutta miksi paikalliset kutsuvat Itä-Viroa Seiklus- eli Seikkailumaaksi? Saapuminen maakuntaan ei edellytä tutkimusmatkailijan suunnistusvaistoa eivätkä karhut vaani hotellien ja matkailutilojen pihoilla lomailijoita. Nimityksen tausta on looginen – Itä-Virossa voi lomapäivään yhdistää monenlaisia opastettuja, hauskoja ja perheen pienemmistä ehkä hieman jännittäviäkin seikkailuja niin maan alla, mäen huipulla, veden pinnalla, puiden latvoissa kuin valtionrajallakin.
Seikkailumaa on jaettu luonnon ja maisemien ominaispiirteitä mukaillen neljään käsitteelliseen matkailuteema-alueeseen – idyllinen ja kultturelli Törmärannikko; aktiivisen vapaa-ajanvieton pyhättö Palavankivenmaa; luontoäidin antimillaan hellimä Alutagusenmaa; sekä historian ja tulevaisuuden kontrastikylläinen risteys Narvan seutu.
Alueen matkailuedistämisverkostoksi kokoontuneet palvelujen tarjoajat eli Seikkailumaan väki on joukko positiivisesti elämään ja sen tarjoamiin haasteisiin suhtautuvia yrittäjiä. He ovat ihmisinä vieraanvaraisia ja tekevät työtään vilpittömin mielin, jotta maakuntaan saapuvilla suomalaisilla ja muistakin maista kotoisin olevilla matkailijoilla olisi aina uutta ja alueen kontrasteista kumpuavaa löydettävää. Itä-Virossa on paljon nähtävää ja koettavaa, joka on ihan toista maata kuin mikään vastaava muualla Virossa. Tervetuloa kylään!
